Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Työkaverin (ja minun) mielenterveys ei taida kestää jojo- painonhallintaa, aaaargh!

Vierailija
28.01.2017 |

Läheinen työkaveri on 4 vuotta laihduttanut, lihonut, taas laihduttanut ja lihonut. Aina kun alkaa laihduttaminen, se alku on yhtä vouhotusta. Hän innostuu kertoessaan päivittäin, mitä saa syödä ja mitä ei. Luolamiehen ruokavalio vasta oli hauska villitys, koska tämä ihminen rakastaa rahkoja ja pullia ja muita pikkuherkkuja. Sitten kun ne jää kokonaan pois, menee 2 kuukautta ja hän on jo ärtynyt kuin ampiainen. Näitä dieettejä ja elintaparemontteja on tuskallista seurata vierestä, kun kaava on sama: valtava innostus, puhutaan vain HÄNEN ruuistaan ja terveydestään, pikkuhiljaa tulee tilalle ärtymys, kiukuttelu ja pisteliäisyys, jota seuraa masennus, jolloin hän ei puhu mitään ja murjottaa ja sitten ne pullat ilmestyy hänen eväittensä joukkoon. Tulee vaan mieleen, eikö ihminen voi tyytyä painoonsa ja tehdä pieniä muutoksia? Neljä vuotta kierrettä seuranneena olen kyynistynyt kaikkiin karppaamishommiin, 5:2-ruokavalioon ja muihin hömpötyksiin. Kun liikkuu riittävästi ja syö monipuolista ruokaa, ei synny kierrettä.

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
28.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Dieetit myös maksaa sikana. Monetko pannukakut tekee maidosta, munista ja jauhoista silläkin hinnalla, joka menee jos ostaa näitä muodikkaita proteiini-pannukakkujauheita. Ihmettelen, miten voi olla ylim. rahaa niin että niihin hurahtaa.

Vierailija
2/4 |
28.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juurikin noin se menee. En kestä dieeteistään jauhavia ihmisiä, joille sen hetken muotivillitys on ainoa oikea tapa elää. Nyt on tuttavapiirissä HIIT- villitys, joka on rasittavin ikinä ja juttua piisaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
30.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanoo hän, jonka paino ei tahdo pysyä alle sadan?

Vierailija
4/4 |
30.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä teen paljon myös tuota jojo-laihdutusta. Oon aina tehnyt ja oon tiedostanut, että dietillä olosta on tullut osa persoonaani. Se on määränpää. Aina on jokin projekti käynnissä. Enkö voisi vain tyytyä painooni? En koska sitä painoa tulee aina sen 20kg ja se näkyy. Mies valittaa. Ja Jos ei mies niin Te vauvapalstalaiset kerrotte miten silmähermoon koskee kun maailmassa on lihavia rumiluksia.

Juttu on omalta osaltani niin, että mun keho tarvitsee PALJON liikuntaa pysyäkseen sutjakkana. Niin paljon ettei mulla ole aikaa ja haluakaan siihen. Perusaineenvaihduntani vaatii noin 1100kcal päivässä ja on vaikea syödä niin että jää tuohon kalorimäärään. Minäkin pidän makeasta, mutta Jo reilu hedelmäsatsi muun ruoan lisäksi nostaa kalorimäärät. Pitäisi siis urheilla joka päivä yöök!!! Tuo naisille yleisesti suositeltu 1600kcal on siis aivan älytön!

Niinpä minä sitten pikalaihdutan ja kiristelen jonkun 4-5kk ja laihdutan kilon viikossa. Joskus sorryn ja syön pitsan, sitten palaan taas vähäenergeettiseen. Kun olen haluamassani painossani, syön terveellisesti nälkääni ja jopa niitä pullia Jos tekee mieli (paino nousee anyway pelkällä ruoallakin) ja oon taas 1,5 vuoden päästä painossa jossa täytyy laihduttaa. Jos yrittäisin pitää painoni kurissa, se näyttäisi ulospäin että olisin jatkuvalla laihkarilla. Ei hiilihydraattituotteita, satunnaisia hedelmiä, desi keittoa, salaattia ilman rasvaisia täytteitä. Kiva on ollut saada tällanen keho. Kaikki sukuni naiset ovat pulleroita paitsi painonnostaja täti ja hänenkin ruokavalionsa on linnun kokoinen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kuusi kuusi