Lesken asumisoikeus? Voiko tosiaan lesiki asua miljoonien arvoisessa asunnossa hamaan tulevaisuuteen?
Tuttavan kanssa puhuin. Hän on veloissa ja käytännössä katsoen pennitön.
Lakiosa on siis vain hallintaoikeutta. Vähän kummalliselta tuntuu, mutta selitti, että näin menee.
Kommentit (96)
Leskellä on asumisoikeus siihen asuntoon, joka on ennen vainajan kuolemaa toiminut hänen vakituisena kotinaan. Vaikka se olisi miten arvokas ja iso linna tahansa. Muihin mahdollisiin kiinteistöihin ei tätä oikeutta ole. Tätä asuntoa ei tarvitse jakaa, jos leski ei sitä halua.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavan kanssa puhuin. Hän on veloissa ja käytännössä katsoen pennitön.
Lakiosa on siis vain hallintaoikeutta. Vähän kummalliselta tuntuu, mutta selitti, että näin menee.
Leskelle tuli asumisoikeus 1980-luvulla loppuiäkseen.Eri juttu jos henkilökohtaista velkaa yli varojen.
Kyllä se näin menee ja sehän on leskenkin koti eikä vain sen kuolleen puolison.
Aika harva elää miljoonalukaalissa eikä jätämitään muuta omaisuutta kuollessaan. Osittaisen pesänjaon voi tehdä rahavaroista yms. omaisuudesta kiskemattalesken asuntoon
Riko kuistin lamppu ja asettele banaaninkuoria portaisiin.
Lakiosa koskee nimenomaan omistusoikeutta eikä hallintaoikeutta. Leskellä on hallintaoikeus asuntoon niin kauan kuin hän on elossa ja asuu siinä. Sen sijaan perillisillä voi kyllä olla omistusoikeus taloon.
Nää on varmaan jotain uusia puolisoita. En tunne yhtään biologista äitiä tai isää, joka väkisin punkkaisi lastensa osittain omistamassa ylihintaisessa kämpässä. Kyllä ne jossain vaiheessa muuttaa pienempään, että lapset saa rahansa tai sitten jo perinnönjakovaiheessa lapset saavat hyvitystä. Tottakai joku suhteellisen vähävarainen pariskunta, jolla on se kolmio ja ei paljon muuta, niin leski jää siihen, mutta ei isoihin ja kalliisiin taloihin. Toisaalta rikkaimmilla yleensä perittävää on muutakin.
Esimerkiksi kaverini isä kuoli ja äiti jäi asumaan kalliiseen taloon. Alle vuosi kuolemasta äiti halusi myydä talon ja muuttaa pienempään + antaa lapsille perintöosansa siitä talosta. Sen lisäksi äiti oli jo isän kuoleman jälkeen maksanut perintöverot perusteena, että "ettehän te tästä ole mitään saaneetkaan". Aika monesti leski maksaa lasten puolesta perintöverot, jos jää asumaan asuntoon. Mutta ei tietenkään äiti- tai isäpuolet, mutta biologiset kyllä, jos vaan pystyvät.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavan kanssa puhuin. Hän on veloissa ja käytännössä katsoen pennitön.
Lakiosa on siis vain hallintaoikeutta. Vähän kummalliselta tuntuu, mutta selitti, että näin menee.
Ap sotket asioita, tai sitten se ystäväsi sotkee.
Lakiosa ei ole hallintaoikeutta, se on omistusoikeutta. Sen sijaan lesken asumisoikeus on sitä hallintaoikeutta.
Leski saa asua kuolemaansa saakka asunnossa, joka on ollut hänen koti ennen puolison kuolemaa. Vaikka leski ei omistaisi asunnosta prosenttiakaan, eikä olisi perinyt asunnosta prosenttiakaan. Ja vaikka asunnon arvo olisi satamiljoonaa. Lesken asumisoikeus eli hallintaoikeus raukeaa vain, jos leski sattuu omistamaan itse vastaavan arvoisen toisen asunnon, jota hänen olisi mahdollista käyttää kotinaan.
Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?
Ei mitenkään. Todetaan ulosotossa varattomaksi, luottotiedot menevät eikä pääse töihinkään, kun on sössinyt raha-asiansa.
Yksi tärkeä asia mitä kaikki ei tiedä/muista on se, että sen asumaan jäävän lesken velvollisuus on huolehtia asumiskuluista. Lesken on siis maksettava mahdollinen ykstiövastike, jätekustannukset, huolto yms. Oudolta kuulostaa, että joku täysin varaton ja velaton pystyisi asumaan kalliissa lukaalissa. Kyllähän jotain menoja on kaikilla. Lesken on myös pidettävä huolta, että asunnon arvo ei laske hänen asumisoikeutensa aikana eli jos remonttia on tehtävä, myös hänen on siihen osallistuttava. Leski on aina korvausvelvollinen perikunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?
Tämä onkin ongelma, jos leski ei ole halukas tai kykenevä maksamaan. Meillä on juuri suvussa tilanne, jossa leskellä on testamentin perusteella hallintaoikeus kaikkeen vainajan omaisuuteen. Lapset eivät saa vielä mitään käyttöönsä, mutta heille on kyllä tulossa yhteensä kymmenien tuhansien perintöverot. Pariskunta on varmaan alunperin suunnitellut, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta. Nyt se ei kuitenkaan onnistu, koska leski on dementian takia edunvalvonnassa.
Jos asunto on sellaisella paikalla, että sen voi olettaa menevän kaupaksi, pankista voi hakea perintöverojen maksuun lainaa, jossa vakuutena on perillisen omistusosuus asunnosta. Jos pankki ei myönnä lainaa eikä perillisellä ole omaa rahaa perintöveron maksamiseen, niin sitten perillinen on pulassa. Perinnöstä kieltäytyminenkin siirtää vain ongelman kieltäytyjän lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?
Ei mitenkään. Todetaan ulosotossa varattomaksi, luottotiedot menevät eikä pääse töihinkään, kun on sössinyt raha-asiansa.
Tai luopuu perinnöstä. Tai ottaa lainaa asunto-osakkeita tms. vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?
Tämä onkin ongelma, jos leski ei ole halukas tai kykenevä maksamaan. Meillä on juuri suvussa tilanne, jossa leskellä on testamentin perusteella hallintaoikeus kaikkeen vainajan omaisuuteen. Lapset eivät saa vielä mitään käyttöönsä, mutta heille on kyllä tulossa yhteensä kymmenien tuhansien perintöverot. Pariskunta on varmaan alunperin suunnitellut, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta. Nyt se ei kuitenkaan onnistu, koska leski on dementian takia edunvalvonnassa.
Jos asunto on sellaisella paikalla, että sen voi olettaa menevän kaupaksi, pankista voi hakea perintöverojen maksuun lainaa, jossa vakuutena on perillisen omistusosuus asunnosta. Jos pankki ei myönnä lainaa eikä perillisellä ole omaa rahaa perintöveron maksamiseen, niin sitten perillinen on pulassa. Perinnöstä kieltäytyminenkin siirtää vain ongelman kieltäytyjän lapsille.
Miten dementiapotilas pystyy huolehtimaan varallisuudesta ja asunnon kunnossapidosta. Eikö tuolla perusteella olisi edellytyksiä myydä lesken asunto, josta leski saa oman osuutensa, rintaperillinen ei tässäkän vaiheessa saa mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?
Tämä onkin ongelma, jos leski ei ole halukas tai kykenevä maksamaan. Meillä on juuri suvussa tilanne, jossa leskellä on testamentin perusteella hallintaoikeus kaikkeen vainajan omaisuuteen. Lapset eivät saa vielä mitään käyttöönsä, mutta heille on kyllä tulossa yhteensä kymmenien tuhansien perintöverot. Pariskunta on varmaan alunperin suunnitellut, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta. Nyt se ei kuitenkaan onnistu, koska leski on dementian takia edunvalvonnassa.
Jos asunto on sellaisella paikalla, että sen voi olettaa menevän kaupaksi, pankista voi hakea perintöverojen maksuun lainaa, jossa vakuutena on perillisen omistusosuus asunnosta. Jos pankki ei myönnä lainaa eikä perillisellä ole omaa rahaa perintöveron maksamiseen, niin sitten perillinen on pulassa. Perinnöstä kieltäytyminenkin siirtää vain ongelman kieltäytyjän lapsille.
Miten dementiapotilas pystyy huolehtimaan varallisuudesta ja asunnon kunnossapidosta. Eikö tuolla perusteella olisi edellytyksiä myydä lesken asunto, josta leski saa oman osuutensa, rintaperillinen ei tässäkän vaiheessa saa mitään?
Kuten sanoin, leskellä on testamentin perusteella hallintaoikeus kaikkeen omaisuuteen, myös asunnon mahdollisiin myyntituloihin. Rintaperillinen voi toki vaatia lakiosaansa, mutta testamentin mukaan hän tuolloin saa vainajan perinnöstä vain lakiosansa eli käytännössä menettää puolet siitä, mitä hän muuten saisi vainajan omaisuudesta siinä vaiheessa, kun leski kuolee.
Aviopari ei ole varmastikaan halunnut testamenttia tehdessään mitenkään aiheuttaa harmia lapsilleen. He eivät vain ole siinä vaiheessa osanneet ottaa huomioon sitä, että leski ei pystykään vainajan kuoltua hoitamaan raha-asioita itsenäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kyse on lesken pennittömästä lapsesta, miten lapsi maksaa perintöverot?
Tämä onkin ongelma, jos leski ei ole halukas tai kykenevä maksamaan. Meillä on juuri suvussa tilanne, jossa leskellä on testamentin perusteella hallintaoikeus kaikkeen vainajan omaisuuteen. Lapset eivät saa vielä mitään käyttöönsä, mutta heille on kyllä tulossa yhteensä kymmenien tuhansien perintöverot. Pariskunta on varmaan alunperin suunnitellut, että leski maksaa perintöverot lasten puolesta. Nyt se ei kuitenkaan onnistu, koska leski on dementian takia edunvalvonnassa.
Jos asunto on sellaisella paikalla, että sen voi olettaa menevän kaupaksi, pankista voi hakea perintöverojen maksuun lainaa, jossa vakuutena on perillisen omistusosuus asunnosta. Jos pankki ei myönnä lainaa eikä perillisellä ole omaa rahaa perintöveron maksamiseen, niin sitten perillinen on pulassa. Perinnöstä kieltäytyminenkin siirtää vain ongelman kieltäytyjän lapsille.
Kyllä sen lainan saa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se näin menee ja sehän on leskenkin koti eikä vain sen kuolleen puolison.
Voihan se omistus olla kokonaan sen kuolleen.
Miksi ei voisi asua? Yleensä kämpästä 50% on lesken, jos ei ole poissulkevia papereita tehtynä.