Nainen, kokeiletko aina kuinka paljon mieheltä voi pyytää?
Kaverini ihmetteli, miksi tyydyn niin vähään ja sanoi, että hän ainakin ulosmittaa kaiken hyödyn, minkä suhteessa saa. Sen jälkeen olen minäkin alkanut kokeilla, missä milloinkin raja menee. En pakota ketään tekemään mitään vasten tahtoaan, kunhan aina pyydän toiselta kaiken ensin, oli se tavaraa tai tekemistä. Saa minultakin pyytää, mutta omat rajani tunnen kyllä eikä niiden yli kävele kukaan.
Olen ajatellut laajentaa samaa kaikkiin ihmissuhteisiin ja pyytää myös naisilta kaikki, mikä irti lähtee. Tasa-arvoa siis.
Kommentit (11)
Ei ole koskaan edes käynyt mielessä moinen. Aina olen ihmetellyt tuttuja jotka kehtaavat.
Vierailija kirjoitti:
Terkkuja Porvooseen.
Terveisiä tossun alle!
Anna joku esimerkki? Siis lahjoja vai huomioimista vai käytöstapoja...?
Minuakin kiinnostaa, että mitä pyytää? Rahaa, ymmärrystä, läheisyyttä? Itse hahmotan ihmissuhteet vuorovaikutuksellisina, molemmat saavat ja antavat.
Vierailija kirjoitti:
Anna joku esimerkki? Siis lahjoja vai huomioimista vai käytöstapoja...?
Ihan mitä vain tarvin tai haluan tai en nimenomaan halua. Ei ole enää minun asia miettiä, mitä toinen miettii. Pyytämällähän se selviää ja mieluiten aina niin yläkanttiin ettei ainakaan siksi pety. Kehtaamisesta on kyse.
tapailen hyväpalkkaisia miehiä. heillä ostatan itselleni kalliita lahjoja. kumpikin hyötyy tuosta. itse hyötyn taloudellisesti ja mies saa läheisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ihmetteli, miksi tyydyn niin vähään ja sanoi, että hän ainakin ulosmittaa kaiken hyödyn, minkä suhteessa saa. Sen jälkeen olen minäkin alkanut kokeilla, missä milloinkin raja menee. En pakota ketään tekemään mitään vasten tahtoaan, kunhan aina pyydän toiselta kaiken ensin, oli se tavaraa tai tekemistä. Saa minultakin pyytää, mutta omat rajani tunnen kyllä eikä niiden yli kävele kukaan.
Olen ajatellut laajentaa samaa kaikkiin ihmissuhteisiin ja pyytää myös naisilta kaikki, mikä irti lähtee. Tasa-arvoa siis.
Ahaa, oot siis kasakka!
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ihmetteli, miksi tyydyn niin vähään ja sanoi, että hän ainakin ulosmittaa kaiken hyödyn, minkä suhteessa saa. Sen jälkeen olen minäkin alkanut kokeilla, missä milloinkin raja menee. En pakota ketään tekemään mitään vasten tahtoaan, kunhan aina pyydän toiselta kaiken ensin, oli se tavaraa tai tekemistä. Saa minultakin pyytää, mutta omat rajani tunnen kyllä eikä niiden yli kävele kukaan.
Olen ajatellut laajentaa samaa kaikkiin ihmissuhteisiin ja pyytää myös naisilta kaikki, mikä irti lähtee. Tasa-arvoa siis.
Siis mitä vittua juuri luin! Onko tuollaisia kusipäitä muka oikeasti olemassa?
En enää ihmettele erojen määrää.
t: 20v onnellisessa suhteessa ollut
Pyydän sen verran kuin tarvitsen ja en kauheasti enempää suhteessa siihen, mitä olen itse valmis antamaan.