Liika leimaaminen diagnoosien perusteella

Kai heissä jotain yhteistä täytyy olla, ei kai heitä muuten olisi autisteiksi diagnosoitu?

Vammainen on vammainen, ei se siitä muuksi muutu vaikka kuinka kaunistelisi.

No enpä ole koskaan kuullut autistista, joka olisi huomattavan empaattinen ja hakeutuisi ihmisporukkaan. 

Vierailija kirjoitti:

No enpä ole koskaan kuullut autistista, joka olisi huomattavan empaattinen ja hakeutuisi ihmisporukkaan. 

Minä tiedän aika montakin sosiaalista ja empaattista Autismin kirjolaista (lähinnä Asperger-henkilöitä). Heillä on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ihmisten ilmeiden, eleiden ja tunnetilojen tunnistamisessa ja he saattavat väsyä sosiaalisista tilanteista normaalia enemmän, mutta se ei tarkoita automaattisesti, että he olisivat syrjäänvetäytyviä ja epäempaattisia. Piirteet kun voivat ilmetä niin monella eri tavalla persoonasta riippuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No enpä ole koskaan kuullut autistista, joka olisi huomattavan empaattinen ja hakeutuisi ihmisporukkaan. 

Minä tiedän aika montakin sosiaalista ja empaattista Autismin kirjolaista (lähinnä Asperger-henkilöitä). Heillä on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja ihmisten ilmeiden, eleiden ja tunnetilojen tunnistamisessa ja he saattavat väsyä sosiaalisista tilanteista normaalia enemmän, mutta se ei tarkoita automaattisesti, että he olisivat syrjäänvetäytyviä ja epäempaattisia. Piirteet kun voivat ilmetä niin monella eri tavalla persoonasta riippuen.

Asperger on eri asia kuin Autismi, kuuluu toki samaan kirjoon.

Osa aspergereista on seurallisia, mutta heilläkin on yleensä vaikeuksia sosiaalisissa "koodeissa" (saattavat esim. juuttua liikaa samaan puheenaiheeseen, eivät osaa lukea ihmisten ilmeitä ja eleitä) ja tilanteet, joissa on paljon ihmisiä ja hälinää, rasittavat heitä.

Autismissa ja Aspergerissa on oleellista sosiaalisten taitojen POIKKEAVUUS tai PUUTTUMINEN, mikä ei välttämättä tarkoita syrjäänvetäytyvyyttä. AS-henkilö, joka paasaa muille harrastuksistaan, on sosiaalisesti aivan yhtä sokea kuin hiljainen vetäytyjäkin.

Joo ärsyttää. Autismikirjoon ei kuulu empatiakyvyn puute, vaan sen ilmeneminen tavaomaisesta poikkeavalla tavalla. Mun as-poikani esimerkiksi ei paljon piittaa normeista ongelmista, eikä osaa automaattisesti lohduttaa, jos joku on allapäin. Myötätuntoa hän silti tuntee ja saattaa järkyttyä todella pahasti varsinkin epäoikeudenmukaisuudesta ja eläinten kaltoinkohtelusta. Sekin voi ilmetä hyvin pienellä rekisterillä, mutta poika saattaa menettää yöunet ja eristäytyä murehtimaan asiaa kotona, vaikkei siinä tilanteessa osoita järkytystään.

Tämä ny vaan esimerkkinä siitä, että vaikka autismikirjolainen ei ilmaise surua ja järkytystä samalla lailla kuin me nt-tapaukset, se ei tarkoita, etteikö heillä olisi ko. tunteita muiden puolesta.

Autismikirjoon kuuluu sosiaalisten taitojen ongelmat, mutta tosiaan: osa heistä on syrjäänvetäytyviä, osa taas ei lainkaan. Osin nämä syrjäänvetäytyvätkin ovat sitä siksi, että heillä on huonoja, lannistavua kokemuksia sosiaalisesta kanssakäymisestä ja kiusaamisesta. Oma poikanikin ikävä kyllä on lannistunut vuosien mittaan aika lailla. :-((

Yleisellä tasolla: melkein kaikkiin diagnooseihin liittyy vääriä käsityksiä ja yleistyksiä. Neurologisiin siinä missä muihinkin. Fiksu ihminen ymmärtää kysyä, eikä olettele liikoja.

Mä olen eristäytyvä persoona, mutten ole tunnekylmä. En hakeudu läheisiin suhteisiin, muttei se minusta tunnekylmää tee.

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…

Vierailija kirjoitti:

Vammainen on vammainen, ei se siitä muuksi muutu vaikka kuinka kaunistelisi.

Itselläni on asperger eli autismin kirjon häiriö ja minulle on lääkärini sanonut että se ei ole vamma/vammaisuus vaan ominaisuus. Ja käsittääkseni myös (lievästi) autistinen ei ole välttämättä varsinaisesti vammainen jos ei ole muullakin tavalla sairas. Mm. kehitysvammaisilla saattaa joskus olla autismia.

Mitä tulee epäempaattisuuteen: itselläni on vaikea lohduttaa toista ja näyttää omia tunteitani. Kuitenkin koen empatiaa, tavallaan sisäisesti ettei se näy. Läheisimpiä ihmisiä tosin halaan silloin kun koen empatiaa, mutta sekin vain koska ovat läheisiä. Halaaminen on inhottavaa. Lisäksi en ymmärrä miksi porukka on itkenyt jotain Titanic -leffan loppua, kun ne hahmot eivät ole todellisia (joo, Titanic upposi oikeasti, mutta tuohon aikaan tuskin rikkaan perhen tyttö rakastui köyhään poikaan). Sitten joku Kaiken teoria tms. saa melkein itkemään.

Vierailija kirjoitti:

Kai heissä jotain yhteistä täytyy olla, ei kai heitä muuten olisi autisteiksi diagnosoitu?

Autismin kirjo on hyvin laaja ja monimuotoinen.

Sitä paitsi, vaikka autisti/asperger käyttäytyisikin vetäytyvästi, kyse ei välttämättä ole niinkään luonteesta, vaan voi olla myös, että sosiaaliset tilanteet uuvuttavat niin paljon, että tarvitsee omaa rauhaa.

Kyllä ärsyttää. Samoin ärsyttää myöskin se, että usein heidät yleistetään joksikin tiedemiehiksi/tutkijoiksi/professoreiksi, jotka eivät tajua käytännöllisistä töistä mitään. Tiedän paljon autisteja ja aspergereja, joiden vahvuudet ovat nimenomaan käytännöllisissä asioissa, ovat esim. uskomattoman taitavia korjaamaan erilaisia koneita ja laitteita.

Ärsyttää. Autismikirjon diagnoosikriteereissä ei mainita sanaakaan empatiakyvyttömyydestä tai syrjäänvetäytyvyydestä, vaan että on vaikea tunnistaa muiden ilmeitä ja eleitä ja että sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on ongelmia. Ja tosiaan, vaikka autisti käyttäytyisikin vetäytyvästi, se ei välttämättä johdu luonteesta, vaan kyse voi olla myös siitä, että sosiaalinen kanssakäyminen uuvuttaa tai siitä on huonoja kokemuksia.

Olen ollut työni puolesta paljon tekemisissä Asperger-ihmisten kanssa. Osa heistä on täysin omissa oloissaan olevia, osa seurallisempia. Mutta näille seurallisemmillekin on tyypillistä, etteivät he aina hahmota sosiaalisia "koodeja" ja että he tarvitsevat myös paljon omaa aikaa, jotta jaksavat taas olla muiden kanssa.