Nainen, mikä sai sinut pettämään?
Koska tämä poistettiin jostain käsittämättömästä syystä niin nyt uusiks...
Miehet pettävät parisuhteissa, naiset pettävät parisuhteissa. Parisuhteessa on aina kaksi, joten vikaa on varmasti molemmissa. Mutta, nainen, mikä sai sinut ajautumaan väärään sänkyyn, suutelemaan väärää miestä tai naista, tekstailemaan salaa rakkaudentunnustuksia?
Minun "syyni" oli se, että en kokenut tulevani huomatuksi, huomioiduksi ja tärkeäksi parisuhteessani. Mies kyllä sanoi tykkäävänsä, mutta ei sitä oikein arjessa juuri näyttänyt. Seksi oli hyvää, mutta hellyyttä, hassuttelua, halua viettää aikaa yhdessä puuttui. Kuppi meni nurin kun mies valitsi eräänä viikonloppuna sekä perjantaina että lauantaina omat bilemenonsa, eikä kutsunut minua mukaan (tunsin ihmiset joiden kanssa meni, olisin ollut tervetullut, ja siinä seurueessa oli useampikin pariskunta), saati että olisi tullut lauantaina minun menoihini, joihin hänet oli kutsuttu myös. Noissa juhlissa sitten yksinäisyyteni ja halipulani yhdistettynä alkoholiin ja lapsettomuuteen liittyviin keskusteluihin johti siihen, että lohduttajasta tuli myös petikumppani.
Kommentit (20)
Aika lailla samoja syitä. Ei huomionosoituksia, yhteisen ajan järjestäminen vaivalloista - ja mainitsin näistä asioista useasti. Lisäksi himoitsi alaikäisiä, mikä oli minulle, parikymppiselle, liikaa.
Jos mies pettää, mies on sika.
Jos nainen pettää, sekin on miehen syytä, koska ei osannut tyydyttää vaimoaan.
Vierailija kirjoitti:
En rakastanut enkä arvostanut sitä, jonka kanssa olin suhteessa. Hänen vikansa se ei ollut, että petin.
Lisään vielä, että suhteessamme ei ollut mitään erityisiä vikoja, se ei vain ollut minulle tarpeeksi ja petin. Otin hänet aivan itsestäänselvyytenä ja pidin oikeutenani olla kusipää.
Jännämies vei jalat alta.
- A. V. Mammanen
Kyllä se oli se huono parisuhde. Pienet lapset, talonrakennus. Keskusteluyhteyden katoaminen. Koin mieheni rasitteena. En rakastanut enää. Meillä ei miehen kanssa ollut enää mitään sanottavaa toisillemme. Haaveemme oli totaali erilaiset, enkä nähnyt yhteistä tulevaisuutta. Mies mökötti ja minä ihmettelin että miksi. Mutta olisihan minun pitänyt se tietää...?!? Tätä ahdistavaa tilannetta jatkui vuosia. Yritin erotakin, mutta mies sai puhuttua takaisin. Tunsin aina olevani miehelleni se kakkosvaihtoehto, hän ei yksinkertaisesti rakastanut minua. En sitä ainakaan tuntenut. Emme tehneet mitään yhdessä. Oli aina mies ja lapset tai minä ja lapset. Puhumattakaan kahdenkeskisestä ajasta. Kun sitä siunaantui oli molemmilla omat menot, tai sitten toinen oli yläkerrassa ja toinen alakerrassa.
Sitten tuli se klassinen työpaikan risteily. Yhtäkkiä sainkin huomiota ihanalta mieheltä. En hypännyt sänkyyn, mutta suutelin tuntitolkulla ja nukuin vierekkäin. Joku puhui kauniisti ja se olikin sitten menoa. Siitä en enää toipunut. Yritin vielä reilun vuoden, mutta avioliitto oli väistämättä päätöksessään. En enää tuntenut sitoutuneisuutta siihen ollenkaan.
Nyt olen ollut tuon ihanan ja huomaavaisen syrjähyppyni kanssa naimisissa 7 vuotta. Vaihtamalla parani enkä ole koskaan katunut.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies pettää, mies on sika.
Jos nainen pettää, sekin on miehen syytä, koska ei osannut tyydyttää vaimoaan.
Ex-aviomieheni petti minua, koska ei ollut onnellinen kanssani, eikä saanut suhteeltamme sitä mitä toivoi (en tiedä mitä se oli, ei kommunikoinut, koska meillä oli sillä saralla ongelmia). Seksiä kyllä sai, ja molemminpuolin tyydyttävää sellaista. Turha yliyksinkertaistaa hankalia asioita. AP
Jaa tää poistettiin, mietinki mitä tapahtu. Oliks sinne sit kirjotettu mitä?
Liian vähän seksiä ja silloinkin kun sitä oli niin se ei ollut tyydyttävää. Ja huomion puute. Sitten eräs mies huomioi minut aivan uudella tapaa ja se oli menoa sitten.
Tunnustin pettämisen ja korjasimme ongelmamme. Pettäminen tapahtui suhteen melko alkuaikoina. Pettämisen jälkeen olemme menneet naimisiin ja saaneet lapsia.
Koska en rakastanut tarpeeksi.
Miehessä ei ollut yhtään mitään vikaa. Syy oli siinä, että minä oli itsekäs kusipää, joka ei uskaltanut loukata jättämällä, mutta joka kaipasi oikeaa tunnetta.
En oikein ymmärrä, että näitä syitä pitää niin kovasti olla. Mulla oli ja on edelleenkin ihan toimiva avioliitto. Sattui vaan sopiva vieras mies kohdalle ja panetti. Ei todellakaan mikään suuri rakkaus.
No täähän ei ole sopivaa naiselle, mutta realismia kuitenkin. Ylpeä tekosistani en ole.
Pitääkö naisella olla sata murheellista syytä, että eksyy vieraisiin. Minulla ei ollut. Ei siitä sen enempää.
Vierailija kirjoitti:
Liian vähän seksiä ja silloinkin kun sitä oli niin se ei ollut tyydyttävää. Ja huomion puute. Sitten eräs mies huomioi minut aivan uudella tapaa ja se oli menoa sitten.
Tunnustin pettämisen ja korjasimme ongelmamme. Pettäminen tapahtui suhteen melko alkuaikoina. Pettämisen jälkeen olemme menneet naimisiin ja saaneet lapsia.
Oletteko päässeet 100% pettämisen yli? Minä en koskaan päässyt eksäni pettämisen yli, vaan aina kun jotain erikoista oli, olin heti tuntosarvet pystyssä, että taasko taasko..?
Mä petin, koska silloinen seurustelukumppani ei jostain syystä kyennyt minkäänlaiseen vakavempaan keskusteluun, enkä kokenut saavani mitään tukea häneltä eräässä vaikeassa elämäntilanteessa. Yritin hänen kanssaan siitä keskustella, mutta reagointi oli vain hymähtelyä tai olkapäiden kohauttelua. Pahimmassa tapauksessa ei vain reagoinut mun puheeseen, eli oli kuin ei kuulisikaan. Ero tuli aika nopeasti pettämisen jälkeen, mutta ikinä en hänelle kertonut pettäneeni. Nykyistä kumppania ei voisi edes kuvitella pettäväni, enkä muistele sitä yhtäkään pettämiskertaa mitenkään ylpeydellä.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, että näitä syitä pitää niin kovasti olla. Mulla oli ja on edelleenkin ihan toimiva avioliitto. Sattui vaan sopiva vieras mies kohdalle ja panetti. Ei todellakaan mikään suuri rakkaus.
No täähän ei ole sopivaa naiselle, mutta realismia kuitenkin. Ylpeä tekosistani en ole.
Pitääkö naisella olla sata murheellista syytä, että eksyy vieraisiin. Minulla ei ollut. Ei siitä sen enempää.
Samaa mieltä, minä olin vaan kusipää. Ei siinä ole mitään puolusteltavaa.
1
Olin kuunnellut vihaista tiuskimista pääasiallisena viestintämuotona vuosia, joten kaikki kunnioitus oli hävinnyt. Olin kyllä monesti varoittanut miestä etukäteenkin, että huonosti käy jos hän ei paranna tapojaan, mutta ei häntä kiinnostanut.
Ensimmäisessä parisuhteessani halusin olla elämää nähneelle todelliselle ensirakkaudelleni uskollinen elämäni loppuun saakka. Valitettavasti tämä tyyppi vaan hoki aina, että "kaikkihan ne pettää parisuhteissa", jolloin minulla oli syytä olettaa, että hänkin tekisi niin. Jossain vaiheessa kävin sitten itse vieraissa ihan vain varmuuden vuoksi. Ja kun hän aikanaan kertoi panneensa reissullaan jotain muijaa tuumasin siihen, että "joo, mäkin petin sua tossa taannoin", tasoissa oltiin ja suhde jatkui. Loppua kohden meillä oli ihan sovitusti avoin suhde, kunnes päätettiin jatkaa vain ystävinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian vähän seksiä ja silloinkin kun sitä oli niin se ei ollut tyydyttävää. Ja huomion puute. Sitten eräs mies huomioi minut aivan uudella tapaa ja se oli menoa sitten.
Tunnustin pettämisen ja korjasimme ongelmamme. Pettäminen tapahtui suhteen melko alkuaikoina. Pettämisen jälkeen olemme menneet naimisiin ja saaneet lapsia.
Oletteko päässeet 100% pettämisen yli? Minä en koskaan päässyt eksäni pettämisen yli, vaan aina kun jotain erikoista oli, olin heti tuntosarvet pystyssä, että taasko taasko..?
Olemme nykyään jo päässeet. Tuosta on nyt seitsemän vuotta aikaa. Helppo se ei ollut ja miehelläni meni oma aikansa luottaa minuun jälleen. Virhe oli tietysti minun, mutta mieheni ymmärsi miksi tuohon tilanteeseen ajauduttiin, tai pikemminkin ajauduin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, että näitä syitä pitää niin kovasti olla. Mulla oli ja on edelleenkin ihan toimiva avioliitto. Sattui vaan sopiva vieras mies kohdalle ja panetti. Ei todellakaan mikään suuri rakkaus.
No täähän ei ole sopivaa naiselle, mutta realismia kuitenkin. Ylpeä tekosistani en ole.
Pitääkö naisella olla sata murheellista syytä, että eksyy vieraisiin. Minulla ei ollut. Ei siitä sen enempää.
Samaa mieltä, minä olin vaan kusipää. Ei siinä ole mitään puolusteltavaa.
1
Sekin on ihan pätevä tekosyy. Ja siis tekosyitähän kaikki pettämisen syyt ovat, niin minunkin. Minun olisi pitänyt ensin jättää ja vasta sitten panna muita. Ja olin aika kauhuissani, kun löysin itsestäni tällaisen puolen, vaikka aina olin vannonut, että minusta ei ois ikinä pettäjäks ja blaa blaa. AP
Yksinäisyys oli suurin syy, meillä oli erilaiset näkemykset yhteiselosta, olimme nuoria, toinen käytti alkoholis joka viikonloppu, eikä häntä kotona näkynyt kuin viikolla iltaisin, viikonloppuisin oli omissa bileissään. Keskusteltiin ja käytiin läpi asioita joka viikko, eikä toiminta muuttunut mihinkään. Suhteessamme ei ollut läheisyyttä, ei seksiä, ei ylipäätään mitään mikä pitäisi meitä yhdessä, suhteemme oli siis täysin kuollut. Asuimme vain samassa osoitteessa. Sitten hain huomionosoitukset muualta. Kamalinta oli huomata, etten tuntenut edes häpeää tai muitakaan kielteisiä tunteita tapahtuneesta. Emme ole enää yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, että näitä syitä pitää niin kovasti olla. Mulla oli ja on edelleenkin ihan toimiva avioliitto. Sattui vaan sopiva vieras mies kohdalle ja panetti. Ei todellakaan mikään suuri rakkaus.
No täähän ei ole sopivaa naiselle, mutta realismia kuitenkin. Ylpeä tekosistani en ole.
Pitääkö naisella olla sata murheellista syytä, että eksyy vieraisiin. Minulla ei ollut. Ei siitä sen enempää.
Samaa mieltä, minä olin vaan kusipää. Ei siinä ole mitään puolusteltavaa.
1
Sekin on ihan pätevä tekosyy. Ja siis tekosyitähän kaikki pettämisen syyt ovat, niin minunkin. Minun olisi pitänyt ensin jättää ja vasta sitten panna muita. Ja olin aika kauhuissani, kun löysin itsestäni tällaisen puolen, vaikka aina olin vannonut, että minusta ei ois ikinä pettäjäks ja blaa blaa. AP
Ymmärrämme ilmeisesti termin tekosyy eri tavalla. Minusta tekosyy olisi vaikka se, että se oma puoliso oli ilkeä läski ja minulla oli oikeus komeaan rakastajaan. Näin ei ollut. Minä oli kusipää, joka teki väärin. Se oli syy, ei tekosyy.
En rakastanut enkä arvostanut sitä, jonka kanssa olin suhteessa. Hänen vikansa se ei ollut, että petin.