Tuleeko ns. Oidipus-kompleksi kaikille pikkupojille?
Meidän 3 ja risat ikäinen poikamme on alkanut sellaiseksi äidissä roikkujaksi, ettei paremmasta väliä! Ennen kelpasi iskä ihan samalla lailla, mutta nyt täytyy olla äidin kainalossa. Kivaahan se on, en sitä sano, mietin vaan että onko tämä nyt Oidipus-meininkiä. Poika nimittäin haluaisi silitellä äitiä koko ajan, tissiä mieluiten. Kiehnää siihen malliin kimpussa koko ajan, että ei mitään rajaa!
Mitään ihmeellistä meillä ei ole tapahtunut, ja poika on muuten ihan samanlainen kuin ennenkin, mutta tää äiti-riippvaisuus on tosi pop nyt. Ei se mitään, äiti on ihan mielellään pop, kunhan mietiskelen...
Onko kellään kokemusta, kauanko tälläinen mahtaa kestää?
Kommentit (11)
psykologia on kyllä aika lailla uskon asia. Teoriaa on joka lähtöön. Toiset sanoo niinkin päin että kaikki lapset vihaavat äitiään - vaan ei sekään paikkaansa pidä.
Ja ikää vasta 2v. Tytöllä sama juttu, ikää tulee 4v. Ja hän on ilmoittanut menevänsä naimisiin pikkuveljensä kanssa isona.
tytöillä ja pojilla samalla lailla, vain eri vanhempaan kohdistuen. Se menee ohi, kun antaa lapsen saada hellyyttä ja kertoo hänelle hellävaraisesti, että hän on maailman ihanin ja rakastettavin poika/tyttö, ja isä/äiti (aikuisen oma kumppani) on aikuisten sarjan ihanin. Se olennainen juttu on että ei anna pojan syrjäyttää isää. Tämä tuottaa pettymyksen pojalle, ja tästä pettymyksestä selviytyminen heilauttaa hänet henkisessä kehityksessään uudelle tasolle.
eikä kaikille tule peniskateuttakaan eikä mitään. Freud nyt vaan keksi koko joukon kummallisia tarinoita selittääkseen ne tarinat jotka manipuloi irti nymfomaani-hysteerikkoasiakkaistaan.
juuri 4 vuoden tienoilla jokainen tyttö rakastuu isäänsä ja poika äitiinsä.
Se kuuluu normaaliin kehitykseen ja on vain vaihe.
Silloin voi käydä esimerkiksi näin:
4v tyttö haluaa omia isän. Hän viettää isän sylissä enemmän aikaa kuin ennen, haluaa vain isän viemään nukkumaan jne.
Tyttö kokeilee viehätysvoimaansa (pussailee isiä, haluaa kaiken huomion) ja yrittää estää äidin ja isän väliset hellyydenosoitukset.
Hän haluaa päihittää äidin isän silmissä ja usein käy niin että isä on mielissään lapsen lisääntyneestä huomiosta eikä huomaa tilannetta.
Tytölle on kuitenkin tehtävä selväksi että tyttö on isän ja äidin lapsi.
Että äiti on isän vaimo eikä tyttö voi häntä päihittää isän silmissä.
Niin muodostuu terve parisuhteen malli.
Voisin kuvitella että näin tulisi toimia myös pojan tapauksessa?
Ei kaikki lastenpsykiatria nojaa nykypäivänä Freudiin vaan pikemminkin todellisuuteen;) ja tuo pikkutyttöjen ja -poikien vaihe on kyllä ihan todellisuutta.
Ja olen joskus tällä palstalla ollut " huolissani" , sillä heillä ei sitä ole ollut. Vastaukseksi sain, että kaikkea minäkin huolehdin...
Pojat ovat nyt 7 v ja 5 v. Neljän vuoden tienoilla he identifioituivat isäänsä vahvasti. Äiti ei enää mitään, vaan mies se piti olla.
Mistäköhän tämä kertoo?
Lapsia on viisi, vanhin 19, nuorin 5-vuotias, yksi poika ja neljä tyttöä. Yhdelläkään lapsista ei ole noita vaiheita ollut, ja ihan ovat kaikki normaaleja ja terveitä.
Ja samalla sanoo edelliselle kirjoittajalle jolla 2 poikaa et kaikkihan nuo lapset ovat erilaisia!
Tuossa joku kirjoitti tytön pussailunhalusta isäänsä, ja juuri tuota tekee poikakin meillä. On siis ihanaa kun pieni ukkeli kietoo kädet kaulan ympäri ja kertoo kuinka kovasti se rakastaa ja haluaa koko ajan pussailla, vaan kun haluais tehdä sitä about koko ajan...No ei nyt ihan, mutta varsinkin jos isänsä ja minä edes istutaan vierekkäin, niin sinne kampeaa heti kertomaan kuinka ihana äiti on :)
ei tiedetä mikä oidipus-kompleksi on..