Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olin 6 vuotiaalle kohtuuton, tosi paha mieli
01.12.2016 |
Minulla meni hermot 6 vuotiaaseen, tehtiin ruokaa ja sen jälkeen katsottiin yhdessä pikku kakkonen. Sitten sanoin että haluan tehdä vähän aikaa koneella hommia, lupasin vielä afrikan tähtierän ennen iltapalaa.
Mutta sitten kun yritin hoitaa sähköpostit, lapsi tulee koko ajan pölöttämään ja pyytämään leluja ym. Minulla meni hermo siihen kokonaan, lapsi ei puheesta jättänyt rauhaan ja alkoi kiukuta, ja tapaus päättyi siihen että kannoin karjuvan ja potkivan lapsen omaan huoneeseensa ja huusin sille. Sitten se itki jotain 10 min yksin huoneessaan kunnes tuli syliin ja sitten rauhoituttiin ja pelattiin afrikan tähteä.
Pyysin kyllä jo anteeksi mutta koen olleeni kohtuuton lapselle. Vieläkin harmittaa oma käytös. Harvoin menee hermot näin pahasti mutta huudettua kyllä tulee lapselle pari kertaa viikossa.
Kommentit (38)
Kuulostaa ihan meidän meiningltä. Hyvä että pyysit anteeksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä molemmilla neurologisia ongelmia tai aivovamma? Normaali 6v ymmärtää puhetta ja normaali aikuinen osaa puhua ymmärrettävästi.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä molemmilla neurologisia ongelmia tai aivovamma? Normaali 6v ymmärtää puhetta ja normaali aikuinen osaa puhua ymmärrettävästi.
??
Tiedän tunteen, joskus menee vaan hermo ja sitten jälkeenpäin harmittaa :/ Mutta pääasia, että selvititte asian ja pyysit anteeksi. Anna itsellesikin anteeksi :)
Kyllä itse olen sitä mieltä, että lapselle täytyy suuttua, kun aihe on. Kyseessä jo esikouluikäinen ja jos ei ymmärrä, että nyt on äidin hetki tehdä joku homma niin siitä on suututtava ja varsinkin, jos lapsi alkaa kiukkuamaan. Tunteet pitää näyttää sekä hyvät että huonot. Ei tietenkään pikkuasioista pidä rähjätä, mutta joskus on syytä suuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse olen sitä mieltä, että lapselle täytyy suuttua, kun aihe on. Kyseessä jo esikouluikäinen ja jos ei ymmärrä, että nyt on äidin hetki tehdä joku homma niin siitä on suututtava ja varsinkin, jos lapsi alkaa kiukkuamaan. Tunteet pitää näyttää sekä hyvät että huonot. Ei tietenkään pikkuasioista pidä rähjätä, mutta joskus on syytä suuttua.
No tuossahan äiti räjähti juurikin pikkuasiasta. Ala-arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niitä posteja ei voinut hoitaa lapsen mentyä nukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse olen sitä mieltä, että lapselle täytyy suuttua, kun aihe on. Kyseessä jo esikouluikäinen ja jos ei ymmärrä, että nyt on äidin hetki tehdä joku homma niin siitä on suututtava ja varsinkin, jos lapsi alkaa kiukkuamaan. Tunteet pitää näyttää sekä hyvät että huonot. Ei tietenkään pikkuasioista pidä rähjätä, mutta joskus on syytä suuttua.
No tuossahan äiti räjähti juurikin pikkuasiasta. Ala-arvoista.
Minusta ei ole pikkuasia, jos kyseessä jo 6 -vuotias, jolle on jo sanottu, että nyt äiti tekee homman ja joka siltikin tulee häiritsemään ja alkaa kiukuttelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä molemmilla neurologisia ongelmia tai aivovamma? Normaali 6v ymmärtää puhetta ja normaali aikuinen osaa puhua ymmärrettävästi.
??
Ap. näemmä kävi vahvistamassa kysytyn oikeaksi :-)
Lapsi tarvitsi huomiota omalta vanhemmaltaa oltuaan pitkän päivän hoidossa ja sinä palkitset huudolla. Pöyristyttävää miten moni hyväksyy aikuiselta tuollaista käytöstä. Kiukutella kuin pikkulapsi, jolta viety kaikki lelut ja karkit kun kaikki ei men niin kuin aikuinen haluaa. Lapselle toki pitää opettaa kärsivällisyyttä, mutta ei huutamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä posteja ei voinut hoitaa lapsen mentyä nukkumaan?
Näin yksinyrittäjänä huvittaa tämä lause, ai että 6 vuotiaan lapsen ollessa hereillä ei voisi hoitaa asiakasviestintää ja muita hommia? Kiireellisiin posteihin tulee kuitenkin vastata suht ripeästi. Lapselle oli sanottu että hommien jälkeen pelataan.
Meillä ei olisi pelattu luvattua afrikan tähteä jos oli sovittu että teen eka hommat enkä niitä saisi lapsen kiukuttelun vuoksi tehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä itse olen sitä mieltä, että lapselle täytyy suuttua, kun aihe on. Kyseessä jo esikouluikäinen ja jos ei ymmärrä, että nyt on äidin hetki tehdä joku homma niin siitä on suututtava ja varsinkin, jos lapsi alkaa kiukkuamaan. Tunteet pitää näyttää sekä hyvät että huonot. Ei tietenkään pikkuasioista pidä rähjätä, mutta joskus on syytä suuttua.
No tuossahan äiti räjähti juurikin pikkuasiasta. Ala-arvoista.
Minusta ei ole pikkuasia, jos kyseessä jo 6 -vuotias, jolle on jo sanottu, että nyt äiti tekee homman ja joka siltikin tulee häiritsemään ja alkaa kiukuttelemaan.
Nyt valoja päälle.. Pieni lapsi hakee äitinsä huomiota leluilla ja pölötyksellä, koska äiti on niin kiva ja pienellä on tylsää. Ymmärrän, että arjessa voi joskus käydä niin kuin ap:lle, että hermo menee pienestä ja ap hoiti asian anteeksipyyntöineen hyvin loppuun, mutta ideaalitilanteessa lapseen pitäisi kyllä suhtautua positiivisesti. Tuo on kuitenkin torjutuksi tuleminen omalta äidiltä ja se tulisi tehdä mahdollisimman pehmeästi ja välissä olisi lempeästi voinut toistella lapselle, että ihan pieni hetki vielä ja tarjota jotain muuta tekemistä siksi aikaa lapselle.
Jos rankaiset 6-vuotiasta seuraasi hakeutumisesta, niin ei se enää toiste tule edes yrittämään kun pelkää huutoa. Lapsille tulee välillä tylsää ja vanhemman on silti vaan jaksettava ohjata lempeästi lasta.
Osaako lapsi leikkiä/olla itsekseen?
Jos sinä nyt kerran räjähdit, niin ei se lapsi siitä mitään traumoja saa. Oletan järkytyksestäsi päätellen ettei huutaminen ole mikään jokapäiväinen kasvatusmetodi.
Muuta sinä et väärin sitten tehnytkään, kuin huusit ja kukapa ei joskus huutaisi, asiallistahan se ei ole vaikka olisi kuinka iso asia kyseessä, joten tekopyhät voi painua kuuseen tuomitsemasta.
No kyllä 6 vuotiaan pitää jo osata olla itsekseenkin, jos on sovittu asia. Onhan niiden osattava eskarissa/ekallakin jo odottaa vuoroa ja selviytyä hetken itsekseen. Hylkäämiskokemuksesta puhuminen on naurettavaa kun ap oli ensin tehnyt lapsen kanssa ruokaa, katsonut pikkukakkosen ja luvannut vielä pelata illalla. Jos yhdessä hetkessä ei suostu pyyntöihin niin sekö on tosiaan hylkäämistä?
Mitä ohjasit lapsen tekemään siksi aikaa kun hoidit posteja? Piirtämään, laittamaan peliä valmiiksi, katsomaan lastenohjelmia?
Ymmärrän kyllä jos lapsi käy hoidossa, että hän sitä huomiota sinulta tuossa tilanteessa kaipaa.
Onko nyt tosiaan niin että valtaosa vastaajista väittää etteivät tee kotitöitä tai muita hommia lapsen eskari- tai koulupäivän jälkeen vaan pyhittää jokaisen illan täysin lapselle hänen nukkumaanmenoon asti?
Alue: Aihe vapaa
En usko että lapsesi tuota enää harmittelee!