Lue keskustelun säännöt.
Paniikkihäiriö, kohtalontovereita?
30.11.2016 |
Onko täällä ketään joille on todettu paniikkihäiriö, tai tulee paniikkikohtauksia usein? Miten olette selvinneet? Jos löytyy jotain hyviä vinkkejä mitä voisi itse tehdä helpottaakseen elämää niin kertokaa! Tänään on ollut hyvin ahdistava ja masentava päivä, kaipaisin vähän vertaistukea, muita jakamaan kokemuksia ja ajatuksia.
Kommentit (32)
Kognitiivisella psykoterapialla paniikkihäiriöstä pääsee kokonaan eroon suhteellisen hyvällä todennäköisyydellä. Kannattanee kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, itselleni näitä tulee eniten juurikin sosiaalisissa tilanteissa, töissä, kaupassa, ravintoloissa jne. Kohtaukset on välillä suht lieviä, menevät ohi kun poistun tilanteesta, mutta välillä olo on niin paha että tuntuu etten selviä. Lääkkeistä on beetasalpaajat ja bentsot käytössä, jälkimmäiset auttaa yleensä jos otan lääkkeen ennen tilanteita joissa kohtauksia yleensä tulee, mutta näitäkään ei liikaa huvittaisi popsia, lääkekoukku ei houkuttele.. Terapiaan on myös onneksi aika ensi viikolle, toivon kovasti että siitä olis apua.
Mulla nää kohtaukset on enemmänkin fyysisiä, useasti erilaisia, välillä pelkkää huimausta ja sydämen tykyttelyä ja välillä tuntuu että koko kroppa pettää alta.
Päihteitä en juuri käytä muutenkaan, viiniä silloin tällöin viikonloppuisin, lääkkeitten kanssa en tietenkään ota yhtään.
Alkaa vaan pikkuhiljaa uuvuttaa, tätä on jatkunut jo muutaman kuukauden eikä tunnu helpottavan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kognitiivisella psykoterapialla paniikkihäiriöstä pääsee kokonaan eroon suhteellisen hyvällä todennäköisyydellä. Kannattanee kokeilla.
Tuo on aika suuri lupaus. Minulla ei tuonut suurta muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Jep, itselleni näitä tulee eniten juurikin sosiaalisissa tilanteissa, töissä, kaupassa, ravintoloissa jne. Kohtaukset on välillä suht lieviä, menevät ohi kun poistun tilanteesta, mutta välillä olo on niin paha että tuntuu etten selviä. Lääkkeistä on beetasalpaajat ja bentsot käytössä, jälkimmäiset auttaa yleensä jos otan lääkkeen ennen tilanteita joissa kohtauksia yleensä tulee, mutta näitäkään ei liikaa huvittaisi popsia, lääkekoukku ei houkuttele.. Terapiaan on myös onneksi aika ensi viikolle, toivon kovasti että siitä olis apua.
Mulla nää kohtaukset on enemmänkin fyysisiä, useasti erilaisia, välillä pelkkää huimausta ja sydämen tykyttelyä ja välillä tuntuu että koko kroppa pettää alta.
Päihteitä en juuri käytä muutenkaan, viiniä silloin tällöin viikonloppuisin, lääkkeitten kanssa en tietenkään ota yhtään.
Alkaa vaan pikkuhiljaa uuvuttaa, tätä on jatkunut jo muutaman kuukauden eikä tunnu helpottavan.
Ap
Onko sinulla SSRI-lääkitys käytössä? Jos ei, niin miksi ei?
Oon selvinnyt linnoittumalla kotiini ja en poistu täältä koskaan. Kotona ei vaivaa paniikkikohtaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä syö bentsoja, tulee vain isompia ongelmia. Kärsin vuosia paniikkihäiriöstä, beetasalpaajat auttoivat vähän, mutta eniten on auttanut sen tajuaminen, että paniikin tunne tulee omista ajatuksistani, eikä ole oikeasti vaarallista. En kuole, vaikka ahdistaa. Se menee ohi. Se on vain tunne.
Googleta kolmesta prinsiipistä, siitä ajattelumallista on minulle ollut apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, itselleni näitä tulee eniten juurikin sosiaalisissa tilanteissa, töissä, kaupassa, ravintoloissa jne. Kohtaukset on välillä suht lieviä, menevät ohi kun poistun tilanteesta, mutta välillä olo on niin paha että tuntuu etten selviä. Lääkkeistä on beetasalpaajat ja bentsot käytössä, jälkimmäiset auttaa yleensä jos otan lääkkeen ennen tilanteita joissa kohtauksia yleensä tulee, mutta näitäkään ei liikaa huvittaisi popsia, lääkekoukku ei houkuttele.. Terapiaan on myös onneksi aika ensi viikolle, toivon kovasti että siitä olis apua.
Mulla nää kohtaukset on enemmänkin fyysisiä, useasti erilaisia, välillä pelkkää huimausta ja sydämen tykyttelyä ja välillä tuntuu että koko kroppa pettää alta.
Päihteitä en juuri käytä muutenkaan, viiniä silloin tällöin viikonloppuisin, lääkkeitten kanssa en tietenkään ota yhtään.
Alkaa vaan pikkuhiljaa uuvuttaa, tätä on jatkunut jo muutaman kuukauden eikä tunnu helpottavan.
ApOnko sinulla SSRI-lääkitys käytössä? Jos ei, niin miksi ei?
Ei itseasiassa. Kävin viimeksi tällä viikolla lääkärissä, jossa mulle määrättiin SNRI-lääkkeet, mutten ole vielä hakenut niitä apteekista. Tiedän, että niitä käytetään paniikkikohtauksien hoitoon mutta silti vierastan ajatusta syödä masennuslääkkeitä kun mua ei masenna mikään muu kun nää typerät kohtaukset. Toivon, että terapiasta olisi apua, eikä tarttis turvautua noin "vahvoihin" lääkkeisiin. Vaikka saattais niistä muutenkin olla apua, alkaa tuntua että mulla on muutenkin kaikenmaailman outoja oireita päänsäryistä jalkojen vihlontaan päivittäin, ja välillä pelottaa että ties mitä muita sairauksia mulla onkaan.. Kun on ollut koko ikänsä terve niin tää tuntuu tosi kokonaisvaltaisen pelottavalta, siksi tulinkin avautumaan tänne, heh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkälaisia paniikkikohtauksia on ollut. Toisille tulee se täydellinen pakokauhu/järjen menettämisen tunne, toisille se saattaa laueta vaikkapa sosiaalisissa kuvioissa. Molempiin on lääkkeet, kevyemmissä esimerkiksi beetasalpaajat, kovemmissa sitten bentsot. Näitä otetaan vain tarvittaessa ja usein pelkkä ajatus mukana olevasta "turvasta" helpottaa, eikä lääkkeitä sitten tarvitsekaan ottaa.
Terapiassa olisi varmaan hyvä selvittää kohtauksen syitä. Päihteitä ei kannata hirveästi käyttää, jos on alttiutta paniikkikohtauksiin. Säännölliset elämäntavat jne.
Eikö kaikki oikeasti sisimmässään tiedä mistä ne johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Älä syö bentsoja, tulee vain isompia ongelmia. Kärsin vuosia paniikkihäiriöstä, beetasalpaajat auttoivat vähän, mutta eniten on auttanut sen tajuaminen, että paniikin tunne tulee omista ajatuksistani, eikä ole oikeasti vaarallista. En kuole, vaikka ahdistaa. Se menee ohi. Se on vain tunne.
Googleta kolmesta prinsiipistä, siitä ajattelumallista on minulle ollut apua.
Kyllä paniikkihäiriö on myös ihan oikea fysiologinen reaktio. Paniikkikohtauksesta kärsivällä voi olla myös muunlaisia pelkoja, kuin tuo mainitsemasi kuoleman pelko. Jotkut niistä pelon aiheista voivat joskus realisoitua. Pelkoja ei saa vähätellä. Pelot pitäisi käydä läpi. Terapia on hyvä paikka. Siitä huolimatta, että pelätyt asiat voivat joskus toteutua, kannattaa yrittää tehdä pelkäämiään asioita, sillä muuten elämä voi liiaksi kapeutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä syö bentsoja, tulee vain isompia ongelmia. Kärsin vuosia paniikkihäiriöstä, beetasalpaajat auttoivat vähän, mutta eniten on auttanut sen tajuaminen, että paniikin tunne tulee omista ajatuksistani, eikä ole oikeasti vaarallista. En kuole, vaikka ahdistaa. Se menee ohi. Se on vain tunne.
Googleta kolmesta prinsiipistä, siitä ajattelumallista on minulle ollut apua.
Kiitos, näin mä olen yrittänyt ajatella mutta kohtauksen ollessa päällä se on tosi vaikeaa. Tuntuu, että pelkään niitä vähän kokoajan, tiedän että niitä tulee mutten vaan tiedä millon. Tästä ajattelutavasta pitäis yrittää pyrkiä eroon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkälaisia paniikkikohtauksia on ollut. Toisille tulee se täydellinen pakokauhu/järjen menettämisen tunne, toisille se saattaa laueta vaikkapa sosiaalisissa kuvioissa. Molempiin on lääkkeet, kevyemmissä esimerkiksi beetasalpaajat, kovemmissa sitten bentsot. Näitä otetaan vain tarvittaessa ja usein pelkkä ajatus mukana olevasta "turvasta" helpottaa, eikä lääkkeitä sitten tarvitsekaan ottaa.
Terapiassa olisi varmaan hyvä selvittää kohtauksen syitä. Päihteitä ei kannata hirveästi käyttää, jos on alttiutta paniikkikohtauksiin. Säännölliset elämäntavat jne.
Eikö kaikki oikeasti sisimmässään tiedä mistä ne johtuu?
Mitä tarkoitat? Tarkennatko kysymystäsi/olettamustasi. Paniikkioireilua voi olla myös niin, ettei ymmärrä itse syytä.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkälaisia paniikkikohtauksia on ollut. Toisille tulee se täydellinen pakokauhu/järjen menettämisen tunne, toisille se saattaa laueta vaikkapa sosiaalisissa kuvioissa. Molempiin on lääkkeet, kevyemmissä esimerkiksi beetasalpaajat, kovemmissa sitten bentsot. Näitä otetaan vain tarvittaessa ja usein pelkkä ajatus mukana olevasta "turvasta" helpottaa, eikä lääkkeitä sitten tarvitsekaan ottaa.
Terapiassa olisi varmaan hyvä selvittää kohtauksen syitä. Päihteitä ei kannata hirveästi käyttää, jos on alttiutta paniikkikohtauksiin. Säännölliset elämäntavat jne.
Eikö kaikki oikeasti sisimmässään tiedä mistä ne johtuu?
Mä en ainakaan tiedä. Nää alkoi jokunen kuukausi sitten ihan puun takaa, vaikka elämässä on kaikki muuten hyvin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, itselleni näitä tulee eniten juurikin sosiaalisissa tilanteissa, töissä, kaupassa, ravintoloissa jne. Kohtaukset on välillä suht lieviä, menevät ohi kun poistun tilanteesta, mutta välillä olo on niin paha että tuntuu etten selviä. Lääkkeistä on beetasalpaajat ja bentsot käytössä, jälkimmäiset auttaa yleensä jos otan lääkkeen ennen tilanteita joissa kohtauksia yleensä tulee, mutta näitäkään ei liikaa huvittaisi popsia, lääkekoukku ei houkuttele.. Terapiaan on myös onneksi aika ensi viikolle, toivon kovasti että siitä olis apua.
Mulla nää kohtaukset on enemmänkin fyysisiä, useasti erilaisia, välillä pelkkää huimausta ja sydämen tykyttelyä ja välillä tuntuu että koko kroppa pettää alta.
Päihteitä en juuri käytä muutenkaan, viiniä silloin tällöin viikonloppuisin, lääkkeitten kanssa en tietenkään ota yhtään.
Alkaa vaan pikkuhiljaa uuvuttaa, tätä on jatkunut jo muutaman kuukauden eikä tunnu helpottavan.
ApOnko sinulla SSRI-lääkitys käytössä? Jos ei, niin miksi ei?
Ei itseasiassa. Kävin viimeksi tällä viikolla lääkärissä, jossa mulle määrättiin SNRI-lääkkeet, mutten ole vielä hakenut niitä apteekista. Tiedän, että niitä käytetään paniikkikohtauksien hoitoon mutta silti vierastan ajatusta syödä masennuslääkkeitä kun mua ei masenna mikään muu kun nää typerät kohtaukset. Toivon, että terapiasta olisi apua, eikä tarttis turvautua noin "vahvoihin" lääkkeisiin. Vaikka saattais niistä muutenkin olla apua, alkaa tuntua että mulla on muutenkin kaikenmaailman outoja oireita päänsäryistä jalkojen vihlontaan päivittäin, ja välillä pelottaa että ties mitä muita sairauksia mulla onkaan.. Kun on ollut koko ikänsä terve niin tää tuntuu tosi kokonaisvaltaisen pelottavalta, siksi tulinkin avautumaan tänne, heh.
Kuuntele nyt vain lääkäriäsi. Ne lääkkeet ovat sitä varten, että niitä kohtauksia ei tule, tai jos tulee, ne ovat lievempiä ja niitä tulee harvemmin. Eivät ne ole mitään "vahvoja" lääkkeitä, ja niitä käytetään paljon paniikkihäiriöön. Ei tarvitse olla masentunut. Ne eivät lamaannuta, toisin kuin rauhoittavat lääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutko HUSin alueella? On joku nettipohjainen hoitosysteemi.
Toisaalta, jos alkoivat puun takaa eikä elämässäsi ole mitään hormonaalisia muutoksia esim. e-pillereiden aloitus tai epäilystä kilpirauhasen liikatoiminnasta tms., kannattaisiko vielä yrittää seuloa elimellisiä syitä. Onko perusturvallisuudentunteesi kunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Kognitiivisella psykoterapialla paniikkihäiriöstä pääsee kokonaan eroon suhteellisen hyvällä todennäköisyydellä. Kannattanee kokeilla.
No eipä toiminut. Olisi kiva nähdä tilastoja tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, itselleni näitä tulee eniten juurikin sosiaalisissa tilanteissa, töissä, kaupassa, ravintoloissa jne. Kohtaukset on välillä suht lieviä, menevät ohi kun poistun tilanteesta, mutta välillä olo on niin paha että tuntuu etten selviä. Lääkkeistä on beetasalpaajat ja bentsot käytössä, jälkimmäiset auttaa yleensä jos otan lääkkeen ennen tilanteita joissa kohtauksia yleensä tulee, mutta näitäkään ei liikaa huvittaisi popsia, lääkekoukku ei houkuttele.. Terapiaan on myös onneksi aika ensi viikolle, toivon kovasti että siitä olis apua.
Mulla nää kohtaukset on enemmänkin fyysisiä, useasti erilaisia, välillä pelkkää huimausta ja sydämen tykyttelyä ja välillä tuntuu että koko kroppa pettää alta.
Päihteitä en juuri käytä muutenkaan, viiniä silloin tällöin viikonloppuisin, lääkkeitten kanssa en tietenkään ota yhtään.
Alkaa vaan pikkuhiljaa uuvuttaa, tätä on jatkunut jo muutaman kuukauden eikä tunnu helpottavan.
ApOnko sinulla SSRI-lääkitys käytössä? Jos ei, niin miksi ei?
Olen kokeillut kahteen otteeseen. Ei toimi ja nuo lääkkeet on helvetistä, koska elämä kapenee tylsään tyhjyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kognitiivisella psykoterapialla paniikkihäiriöstä pääsee kokonaan eroon suhteellisen hyvällä todennäköisyydellä. Kannattanee kokeilla.
No eipä toiminut. Olisi kiva nähdä tilastoja tuosta.
http://ajp.psychiatryonline.org/doi/abs/10.1176/ajp.149.6.778?journalCo…;
"OBJECTIVE: This study sought to determine the short- and long-term effects of focused cognitive therapy for panic disorder. METHOD: Thirty- three psychiatric outpatients with the DSM-III diagnosis of panic disorder were randomly assigned to either 12 weeks of individual, focused cognitive therapy or 8 weeks of brief supportive psychotherapy based on principles of client-centered therapy. The patients who received supportive psychotherapy were subsequently given the opportunity to cross over to cognitive therapy for 12 weeks. Patients were rated for panic and depression before therapy, after 4 and 8 weeks of therapy, and at 6-month and 1-year follow-up. RESULTS: Clinician ratings and self-ratings of panic frequency and intensity indicated that the focused cognitive therapy group achieved significantly greater reductions in panic symptoms and general anxiety after 8 weeks of treatment than did the group that received brief supportive psychotherapy. At 8 weeks, 71% of the cognitive therapy group were panic free, compared to 25% of the psychotherapy group. Moreover, 94% of the psychotherapy patients elected to cross over to 12 weeks of cognitive therapy. At 1-year follow-up, 87% of the group that received cognitive therapy only and 79% of the group that crossed over into cognitive therapy remained free of panic attacks. CONCLUSIONS: Focused cognitive therapy offers a promising nonpharmacological alternative for the treatment of panic disorder."
Joo tiedän, 33 henkilöä vaan oli mukana tuossa. Joka tapauksessa tuosta on juttua netissä enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Asutko HUSin alueella? On joku nettipohjainen hoitosysteemi.
Toisaalta, jos alkoivat puun takaa eikä elämässäsi ole mitään hormonaalisia muutoksia esim. e-pillereiden aloitus tai epäilystä kilpirauhasen liikatoiminnasta tms., kannattaisiko vielä yrittää seuloa elimellisiä syitä. Onko perusturvallisuudentunteesi kunnossa?
En valitettavasti asu.
Multa on otettu verikokeita melko laajasti, eikä niissä kuulemma ollut mitään poikkeavaa. Se tässä just ihmetyttää ja pelottaakin kun nää alkoi niin yhtäkkiä ja ilman syytä. Lääkärit on tähän menessä ollut sitä mieltä että paniikkikohtauksilta kuulostaa, mutta itse haluaisin jotain lisätutkimuksia, tiedä sitten miten niitä saisin.
Kyllä mä sanoisin että perusturvallisuudentunteeni on kunnossa jossei tätä asiaa oteta huomioon, mulla on läheisiä, en ole yksinäinen, koen itseni ihan tasapainoiseksi ihmiseksi, herkkä tosin olen ollut aina, mutta muuten luulin kaiken olevan kunnossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkälaisia paniikkikohtauksia on ollut. Toisille tulee se täydellinen pakokauhu/järjen menettämisen tunne, toisille se saattaa laueta vaikkapa sosiaalisissa kuvioissa. Molempiin on lääkkeet, kevyemmissä esimerkiksi beetasalpaajat, kovemmissa sitten bentsot. Näitä otetaan vain tarvittaessa ja usein pelkkä ajatus mukana olevasta "turvasta" helpottaa, eikä lääkkeitä sitten tarvitsekaan ottaa.
Terapiassa olisi varmaan hyvä selvittää kohtauksen syitä. Päihteitä ei kannata hirveästi käyttää, jos on alttiutta paniikkikohtauksiin. Säännölliset elämäntavat jne.
Eikö kaikki oikeasti sisimmässään tiedä mistä ne johtuu?
Mitä tarkoitat? Tarkennatko kysymystäsi/olettamustasi. Paniikkioireilua voi olla myös niin, ettei ymmärrä itse syytä.
ohis
Paraneeko se silloin sillä että terapeutti paljastaa sen mistä ne johtuvat?
Riippuu minkälaisia paniikkikohtauksia on ollut. Toisille tulee se täydellinen pakokauhu/järjen menettämisen tunne, toisille se saattaa laueta vaikkapa sosiaalisissa kuvioissa. Molempiin on lääkkeet, kevyemmissä esimerkiksi beetasalpaajat, kovemmissa sitten bentsot. Näitä otetaan vain tarvittaessa ja usein pelkkä ajatus mukana olevasta "turvasta" helpottaa, eikä lääkkeitä sitten tarvitsekaan ottaa.
Terapiassa olisi varmaan hyvä selvittää kohtauksen syitä. Päihteitä ei kannata hirveästi käyttää, jos on alttiutta paniikkikohtauksiin. Säännölliset elämäntavat jne.