Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Riita siitä, kumman sukunimi lapselle
29.11.2016 |
Siis me, jotka emme ikinä riitele mistään, olemme kehittäneet kauhean näkemyseron tulevan lapsen sukunimestä. Molemmat haluavat antaa oman nimensä. Omat perusteluni ovat: kaunis ja erittäin harvinainen nimi, jolla pitkä ja kiinnostava historia.
Miehen nimi on tavallinen ja kiva italialainen nimi, ja italialaiselle miehelleni on aivan mahdoton ajatus, että lapsi ei ottaisi isän nimeä.
Olemme molemmat yhtä lailla ylpeitä juuristamme. Lapsen kutsumanimi on kansainvälinen ja sopii yhtä hyvin kummankin sukunimen kanssa.
Asumme Italiassa, joten myönnän, että suomalaisen sukunimen kanssa saa olla joka kerta tavaamassa oikeinkirjoitusta rasittavuuteen asti, eikä kukaan koskaan osaa lausua nimeä lähimainkaan oikein. Tämä on ainut miinus. Tosin emme tiedä, tulemmeko asumaan Italiassa aina.
Kaksoisnimi olisi tietenkin yksi vaihtoehto, mutta se tuntuu liian hankalalta.
Ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi?
Kommentit (12)
Laittakaa se kaksoissukunimi ja pitäkää siitä kiinni.
Nimen muuttaminen Italiassa jälkikäteen on hankalaa, koska koko yhteiskunta perustuu paperidokumentteihin. Ystäväni luopui toisesta etunimestään ja hänellä täytyy olla erikseen mukana dokumentti, jolla todistaa olevansa sama henkilö ilman sitä toista etunimeään kuin sen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Italiassa voi siis antaa lapselle kaksoisnimen? Sitten se. Tai arvotte.
Suomessa lapsi saa syntyessään äitinsä sukunimen. Vaihda se isän sukunimeen ja kun olette eronneet tai muutatte Suomeen, vaihdat takaisin.
Jos tuostakin saa riidan, tulee riita joka asiasta. Isän mukaan sitä yleensä mennään, niin tietää kenen lapsi. Suomessahan menee nimi äidin mukaan jollei muuta ilmoita.
Ei hyvältä näytä.
Pojille isän nimi ja tytöille äidin nimi. Oikeasti kaksoisnimi. Itselläni on erikoinen sukunimi ja rasittaa sen ainainen tavaaminen maassa kuin maassa ja varsinkin kotimaassa. Siksi Italiassa laittaisin isän nimen, mutta minulla ei ole tunnesiteitä tässä ratkaisussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isän nimi. Koska Italia. Muistan omasta suomalaisesta suvustani vastaavan tapauksen ja se oli kyllä meillä isän puolella skandaali, kun lapsi sai äidin sukunimen. Lapsi kyllä itse kouluikäisenä päätti ottaa isän nimen.
Isän sukunimi, jos se ei ole P*rse tai jokin muu erikoinen. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä, että tuli riitaa asiasta.. jos suhtautuisitte asiaan käytännöllisesti ettekä tunteella, niin olisiko päätös helpompi? Eli koska asutte Italiassa, lapsen kannalta parempi on italialainen sukunimi. Italialainen sukunimi on Suomessakin hyvä, varsinkin jos on suht helppo lausua.
Nyt tulee kyllä aapeelle paljon sellaisia vastauksia, joita hän ei toivo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isän nimi. Kun kerran asutte Italiassa. Maassa maan tavalla.
No, minä en kyllä ymmärrä, että miksi pitäis juuri isän sukunimi antaa, onpa minusta aika erikoisia, vanhoillisia vastauksia täällä, vai että "tietenkin isän sukunimi", mitenniin TIETENKIN?
Jos kompromissia ei muuten synny, niin ei varmaan arpominen ole huonompi vaihtoehto.
Alue: Aihe vapaa
Arvotte nimen.