Miten olette auttaneet puolisoanne ikäkriiseissä?
Minun miehelläni ikäkriisin laukaisi 43v se että hän kuuli tulevansa papaksi.hän alkoi suunnitella muuttavansa pukeutumis tyyliään,sanoin että toki hän itse päättää sen,lisäksi hän tuskastui pikkuasioista ja alkoi kiukuttelemaan.kerran hänen lähdettyään töihin laitoin tekstarin,että kunpa hän näkisi itsensä kuin minä hänet,palvon ja himoitsen hänen kehoaan yhä,kerroin että hän on taitavin rakastaja joka minulla on koskaan ollut,hän tietää milloin haluan hellää kosketusta,milloin vaativampaa,hän on ollut aivan esimerkillinen isä lapsillemme,antaa läheisyyttä,puhuu kaikesta avoimesti.kirjoitin myös että arvostaisi omaa elämänkokemustaan joka vain lisää hänen charmiaan.tämän halusin hänelle kertoa,koska hänen vanhempansa vain haukkui ja moitti häntä kaikesta,ensimmäiset yhteiset 15v kehuttuani häntä hän haistatti vitut,niin syvän arvottomuuden tunteen hänen vanhempansa häneen jätti.lopuksi kirjoitin että hän on vapaa halutessaan menemään nuoremman naisen kanssa yhteen,32v yh äiti ystäväni on rakastunut mieheeni,mieheni soitti ja sanoi anteeksi ettei halua muita ja että hän ei ole ymmärtänyt minkälaisena hänet näen vielä 25v yhteiselon jälkeen.olisi mielenkiitoista kuulla miten muiden puolisoiden ikäkriisit ovat menneet ja vaikuttiko se parisuhteeseen
Kommentit (2)
Meinasin liikuttua ekasta. Hienosti kirjoitettu :) jokaiselle on hyvä joskus teroittaa kuinka paljon arvostaa häntä
Minusta ikäkriisi ei varsinaisesti liity ikään vaan saavuttamattomiin unelmiin. Mitä mieheltäsi on jäänyt tekemättä tai saamatta?