Kuinka moni muu uskoo siihen, etta lapsen vammaisuus johtuu usein siita, etta lapsen vanhemmat onvat sisaruksia tietamattaan?
Kommentit (7)
Ei todella tarvitse sisaruksia olla.
Suomessa saa sitä paitsi mennä serkkunsakin kanssa naimisiin.
Joku panee jotain yhdenillanjuttuna ruotsinlaivalla tai paikallisen yökerhon vessassa ilmat ehkäisyä.
Nainen pamahtaa raskaaksi, päättää pitää lapsen, muttei kerro lapsen isälle, eihän edes muista tämän nimeä. Lapsi on poika ja saa nimen Jukka.
Tämä isyydestään tietämätön mies tapaa vuotta myöhemmin sen oikean. menee naimisiin ja saa tyttären, Elinan. Kuluu parikymmentä vuotta.
Jukka lähtee samaan paikalliseen yökerhoon missä isänsä oli 25 vuotta sitten ollut. Jukka tapaa Elinan, se on rakkautta ensisilmäyksellä. Seurustellaan. Vanhemmat tapaavat toisensa. Aika on tehnyt tehtävänsä, eikä kukaan muista nähneensä toisiaan ennen.
Jukka kosii Ellua ja seuraavana kesänä pappi sanoo aamen. Alkaa limojen bongaus ja vauvakuumepalstalla roikkuminen. Kolmen pitkän kuukauden jälkeen vihdoin plussa! Kaikki on ihanaa, kunnes lääkäri sanoo, " nyt ei ole kaikki hyvin.."
Eiköhän monikin ole sodan aikana jonkun sortin syrjähypyn tehnyt. Monet jopa saaneet lapsia näin... Mutta jos tälläsiä alkaa miettii liikaa niin oma päähän siinä hajoo. Uskaltais enää mitään kenenkään kanssa tehdä!
Siitä johtuen tietyillä alueilla (esim. Salla, pienet ruotsinkieliset pitäjät ja monia muita) on esiintynyt paljon perinnöllisten sairauksien tihentymiä. Kyllähän niitä sukutaulukoita geneetikot ovat väsäilleet ja sukulaisuusuhde löytyy usein resessiivisesti periytyvää sairautta kantavan vanhemmista. Vieläkin on näin, mutta useimmiten se yhteinen kantaisä/-äiti on jo esim. 1800-luvulla tai jopa aiemmin elänyt.
Se kyllä pystytään tutkimaan. Sallassa tuota on paljon ja Kemijärvellä.