Jättäisitkö ihanan miehen rahan takia?
Kuvitellaan, että sinulla on mies, joka on kaikin puolin haaveidesi täyttymys, rakastava, luotettava, hauska, älykäs, hellä, sinua arvostava ja tunnollinen. Hän hoitaisi kotityöt tasapuolisesti ja olisi lapsillenne läsnäolevampi, rakastava ja turvallinen isä. Kaikki olisi mainiosti, paitsi perheen talous.
Hän olisi ehkä pitkäaikaistyötön tai todella pienipalkkaisessa työssä, eikä tulojen kasvusta olisi toiveita. Hän ei myöskään osaisi huolehtia raha-asioistaan lainkaan vaan eläisi kuin huoleton teini, kädestä suuhun. Ostaisi kodin elektroniikkaa velaksi, tyhjentäisi tilinsä saman tien ja ehkä kolikot sinunkin lompakostasi.
Sinä olisit yksin vastuussa perheen elättämisestä ja kaikesta taloudenhoidosta. Joutuisit pimittämään säästösi ja tekemään pitkiä päiviä töitä. Et voisi jäädä hoito- tai vanhempainvapaalle. Jos haluaisitte matkustaa, pitäisi sinun kustantaa koko reissu.
Nousisiko raha kynnyskysymykseksi?
Kommentit (28)
Eihän se raha itsessään ole se kynnyskysymys vaan tuossa oli muutama juttu:
- käyttää rahaa huolettomasti teinin tavoin (vaikkei rahaa edes ole)
- ostelee tavaroita, joihin ei ole varaa (elektroniikka tms.)
- ostelisi turhakkeita myös minun rahoillani
Miten tuollainen mies voi olla minua kunnioittava ja vastuuntuntoinen isä ja aviomies?
Ei raha vaan elämänhallinnan puute nousisi kynnyskysymykseksi. Olen rakastanut hyvin köyhää miestä, eikä se ollut minulle ongelma. Mies oli kuitenkin vastuullinen ja käytti rahaa järkevästi.
Ei tuollaista miestä ole. Jos pystyy huolehtimaan kodista ja perheestään niin pystyy raha-asiansakin hoitamaan vaikka olisikin pitkäaikaistyötön tai todella pienipalkkaisessa työssä. Tai voi joku tuollainenkin olla, mutta melko teoreettinen kysymys.
Työttömyys tai pienipalkkaisuus ei olisi ongelma, mutta holtiton rahankäyttö olisi.
Riippuu onko kyseessä ns. lover vai provider. Jos kyseessä jännämiesrenttu, niin en odotakaan, että hallitsee raha-asioitaan. Jos taas elättäjäbeta, niin häneltä pitää vaatia vakaita ja hyviä tuloja, jos aikoo elättää minua ja lapsia.
Mun mies on köyhä ja tämä on täysin OK mutta jos alkaisi minun rahoja tuhlaamaan niin se ei olisi, ei sekään jos velkaantuisi holtittomasti. Mielelläni kyllä maksan matkat ym.
Miten tuohon kuvioon sopii vaimoaan kunnoittava, älykäs, tunnollinen, turvallinen vanhempi? Nyt pitää ap:n miettiä, mitä mikäkin sana pitää sisällään eikä kirjoitella pelkkiä korulauseita.
En sekaantuisi mieheen joka ei hallitse raha-asioitaan ja varastaa minulta eli ei arvosta minua. Ihan sama onko työtön, töissä, komea tai ruma. Luottamusta ei olisi enkä haluaisi hankkia lapsia noin holtittoman miehen kanssa.
Kyllä tällaisessa tilanteessa raha nousisi kynnyskysymykseksi. Työttömyys tai pienipalkkaisuus ei niinkään haittaisi, mutta yli varojen eläminen ja toisen rahojen varastaminen menisi yli mun ymmärrykseni. Kaipaan perheeseen kuitenkin toista aikuista, en mitään teinihuithapelia, jolta pitää lompakkoakin piilotella ja joka tuhlaa kaikki omat rahansa turhuuksiin ja on sitten käsi ojossa elatusta pyytämässä. Meidän perheessä kaikkien kalliimpien juttujen, kuten kodin elektroniikan ostosta neuvotellaan ja sovitaan aina yhdessä, vaikkei rahasta tiukkaa olisikaan.
Kun aloin seurustella työttömän miehen kanssa, niin vähät rahat ei olleet suuri ongelma, koska mies eli tosi tarkkaan varojensa mukaan. Mutta en jaksaisi sellaista, jos tulevaisuus olisi ihan arvaamatonta, koska toinen ei pysty säästämään yhtään tai tulisi yllätyksiä, jos pitäisi yhtäkkiä maksaa miehen velkoja tai rahat olisi kokonaan loppu.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että sinulla on mies, joka on kaikin puolin haaveidesi täyttymys, rakastava, luotettava, hauska, älykäs, hellä, sinua arvostava ja tunnollinen. Hän hoitaisi kotityöt tasapuolisesti ja olisi lapsillenne läsnäolevampi, rakastava ja turvallinen isä. Kaikki olisi mainiosti, paitsi perheen talous.
Hän olisi ehkä pitkäaikaistyötön tai todella pienipalkkaisessa työssä, eikä tulojen kasvusta olisi toiveita. Hän ei myöskään osaisi huolehtia raha-asioistaan lainkaan vaan eläisi kuin huoleton teini, kädestä suuhun. Ostaisi kodin elektroniikkaa velaksi, tyhjentäisi tilinsä saman tien ja ehkä kolikot sinunkin lompakostasi.
Sinä olisit yksin vastuussa perheen elättämisestä ja kaikesta taloudenhoidosta. Joutuisit pimittämään säästösi ja tekemään pitkiä päiviä töitä. Et voisi jäädä hoito- tai vanhempainvapaalle. Jos haluaisitte matkustaa, pitäisi sinun kustantaa koko reissu.
Nousisiko raha kynnyskysymykseksi?
Tuo boldattu ei sovi ominaisuuksiin luotettava, tunnollinen eikä älykäs. Ei myöskään siihen, että on turvallinen isä. Nämä ominaisuudet ovat minulle tärkeitä kumppanissa, joten en huolisi. Ilman tuota vastuuttomuutta raha-asioissa tietenkin kelpaisi. Minulle on ollut tärkeää olla jonkin aikaa hoitovapaalla, mutta voisin säästää itse tätä varten jos kumppani ei pystyisi elättämään minua sen aikaa (huom. mieheni on ollut yhteensä yli 2 vuotta hoitovapaalla ja olen sen aikaa elättänyt perhettämme suurimmalta osin ja samoin hän on toiminut kun minä olen ollut hoitovapaalla).
Miten voi olla lapsille turvallinen isä, jos raha ei pysy hyppysissä edes sen vertaa, että isällä olisi mahdollisuus viedä lapsi taksilla lääkäriin ja hakea apteekista lääkärin määräämät lääkkeet?
Eli tämäkin ketju sen todistaa, miehen lompakon paksuus on palstamammalle tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Eli tämäkin ketju sen todistaa, miehen lompakon paksuus on palstamammalle tärkein.
Ei tarkoita. Minun puolestani mies voi olla vaikka kokonaan ilman lompakkoa. Mutta kun annan miehelle rahaa ruokakaupassa käyntiä varten, niin mies ei osta sillä rahalla elektroniikkaa vaan ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että sinulla on mies, joka on kaikin puolin haaveidesi täyttymys, rakastava, luotettava, hauska, älykäs, hellä, sinua arvostava ja tunnollinen. Hän hoitaisi kotityöt tasapuolisesti ja olisi lapsillenne läsnäolevampi, rakastava ja turvallinen isä. Kaikki olisi mainiosti, paitsi perheen talous.
Hän olisi ehkä pitkäaikaistyötön tai todella pienipalkkaisessa työssä, eikä tulojen kasvusta olisi toiveita. Hän ei myöskään osaisi huolehtia raha-asioistaan lainkaan vaan eläisi kuin huoleton teini, kädestä suuhun. Ostaisi kodin elektroniikkaa velaksi, tyhjentäisi tilinsä saman tien ja ehkä kolikot sinunkin lompakostasi.
Sinä olisit yksin vastuussa perheen elättämisestä ja kaikesta taloudenhoidosta. Joutuisit pimittämään säästösi ja tekemään pitkiä päiviä töitä. Et voisi jäädä hoito- tai vanhempainvapaalle. Jos haluaisitte matkustaa, pitäisi sinun kustantaa koko reissu.
Nousisiko raha kynnyskysymykseksi?
Lähdettäiskö siitä että itsesuojeluvaisto estäisi minua etenemästä edes lisääntymisvaiheeseen holtittomasti yli varojensa elävän ihmisen kanssa joten tämä skenaario ei edes olisi mahdollinen. Eli rahankäyttö olisi kynnyskysymys jo ennen vakiintumista, koska pienelläkin palkalla elää kun suunnittelee ja ennakoi tulonsa ja menonsa.
Vierailija kirjoitti:
Eli tämäkin ketju sen todistaa, miehen lompakon paksuus on palstamammalle tärkein.
Vaikka kaikki vastaajat ovat nimenomaan kirjoittaneet, että tuloilla ei ole väliä? Vaan epäluotettavuudella.
Raha ei ole kynnyskysymys, minulla on varaa elättää sekä itseni että perheeni.
Sen sijaan miehen holtiton käytös on kynnyskysymys. Aikuisen "huolettoman teinin" kanssa en ryhtyisi parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Eli tämäkin ketju sen todistaa, miehen lompakon paksuus on palstamammalle tärkein.
Ei vaan se, osaako se elää niin että tulot ja menot ovat tasapainossa. Tulkitset tahallasi väärin. Rahojen käyttäminen laskujen ja ruoan sijaan johonkin tarpeettomaan on asia joka saa hälärit soimaan päässä. Olen ollut köyhä joten tiedän mistä puhun. Lapset saivat pienistä tuloistani huolimatta ruokaa ja luottotiedotkin ovat tallella.Esimerkkisi mieheltä on oman talouden hallinta hukassa, samoin kuin motivaatio oman tilanteensa parantamiseen.Siksi no thanks.
Mikä on todella pienipalkkainen työ teidän mielestä?