Tiesitkö että suomalainen matkusti Afrikkaan lakkauttamaan orjuutta vuonna 1792 - paikalliset tappoi

Ei ole meno paljoa muuttunut. Viime vuosina sinne meni myös lääkäreitä valistamaan ebolan tartuntatavoista, afrikkalaiset jahtasi ja lynkkasi moiset vääräuskoiset noitatohtorit.

Unohdit että myös oululaista tervaa on käytetty orjalaivojen tuunaamiseen, joten meidän pitää moninkertaisesti korvata tämä, hävetä ja osallistua Isolla Kädellä toimenpiteisiin, joilla voimme puhdistaa meidän aiheuttamamme tilanteen Afrikassa, tai vähintään keventää Valkoisen Miehen taakkaa.

(osallistuja-haihattelijoille suosittelen lukemiseksi Edgar Wallacen "Sandi"-sarjaa - kirjoitettu fiktioon reportterin omien kokemusten perusteella Syvän Afrikan ihmisistä...)

Jaa koska Nordenskjöld, Suomi ei yhtään olekaan velkaa kehitysmaille?

Jumankekka sunkin logiikkaasi, ap. AN oli utopisti, joka meni Sierra Leoneen perustamaan utopia-koloniaa. Me emme oikeasti tiedä, miksi hän otti paikallisten hermoon. Ehkä hänet tapettiin, koska haastoi riitaa ja sivuutti paikalliset johtajat. Ehkä hänet tapettiin ryöstömielessä. Ehkä hän kiksautteli paikallisia naisia ja jonkun vaimoa. Ehkä hän otti väkisin maata koloniaansa.

Joka tapauksessa tuolla ei ole hitonkaan merkitystä siihen, että Suomi osana EU:ta hyötyy unionin kauppa-asemasta ja tullimuurista. Vaikka unioni antaa toisella kädellä kehitysapua ja hätäapua ja on laskenut osalta kehitysmaista tulleja, perimme silti kehitysmaiden tuotteilta - jotka ovat yleensä raaka-aineita, eivät jalosteita - kalliita tulleja, arvoltaan enemmän kuin kehitysapu. Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan.

Lisäksi kannattaa huomata, että Suomikaan ei ole mitenkään erityisesti kunnostautunut tukemalla teollisuuden kehittymistä kehitysmaissa. Afrikkaan on ensin vedetty rajat summamutikassa, sitten alistettu kansa ja tuotanto länsimaisen teollisuuden raaka-aineiden tuottajiksi ja tuhottu niiden mahdollisuudet teollistua. Raaka-aineiden kaupasta riippuvaiset kehitysmaat ovat hauraita, koska maailmanmarkkinahinnat ja mm. katovuodet voivat kertarysäyksellä niistää niiden valuuttatulot nolliin huonoina vuosina - puhutaan ns. banaanivaltioista. Jalosteista saisi paremman hinnan, mutta vastassa on tullimuurit ja se, ettei maissa ole minkäänlaista infrastruktuuria ja sen rakentamiseen tarvittavia pääomia. Nyt on Kiina niitä tuomassa, ja sekin koetaan Euroopassa uhkana.

Joten se riisto ja velka on rakenteellista, ei suoraa kolonisointia.

Kolmonen ottaa vain yhden ainoan esimerkin, kahvin. Se on öljyn jälkeen maailman eniten kaupattu raaka-aine. Maailmanlaajuisesti kahvikaupan arvoksi laskettuun vuonna 2008 144 miljardia dollaria. Siitä kahvintuottajamaat saivat vain 15 miljardia, prosessoimattomista kahvipavuista siis. Loput kahvikaupan arvosta, eli 129 miljardia dollaria, jäivät kehittyneisiin maihin. Tämä oli jalostuksen ja kaupan ja kuljetusten rahallinen arvo, siis.

Paunasta raakakahvia ugandalainen maanviljelijä noin dollarin, paahtimot kehittyneissä maissa noin kahdeksan dollaria.

Joo, voi aina kysyä, että miksi ne ei sitten itse paahda ja jauha. Lähinnä siksi, ettei ole varaa kehittää teollisuutta ja siksi, että länsimaiset ostajat haluavat ostaa länsimaista kahvia, täällä paahdettua ja pakattua. Etnokaupoista saa kyllä kehitysmaissa pakattua ja jauhettua, mutta niiden kysyntä on marginaalista (itse ostan tosin sieltä teeni ja osan kahvistani).

Luvut löytyvät täältä:

http://goodafrican.com/index.php/our-story/trade-not-aid.html

Minusta kehitysapua voisi vähitellen purkaa sitä tahtia, kun puramme myös tullimuurit. Ei kaikkea, koska kriisit, sodat ja luonnonmullistukset vaativat hätäapua ja kehitysmaita pitää auttaa jaloilleen, luomaan teollisuutta ja kouluttamaan kansalaisia. Mutta vähitellen voisi tukea siirtää kaupan piiriin. Se kannustaisi.

Äkkiä tuo argumentti käyttöön perusteeksi sille, ettei meidän tarvi ottaa tänne pakolaisia sieltä ja nykyiset voi palauttaa todeten "oma vikanne"!

Sulla on paha ajatusvirhe. Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksellako tuollaista paskaa olet oppinut.

Afrikka on valtavan kokoinen alue sinällään ja täysin omavarainen, ei sen tarvi kaupata tuotteitaan ulkomaille vaan omalle väestölle.

Se että siellä joku valkoinen mies sanelee mitä tuotetaan ja minne on myös urbaani legenda vailla mitään pohjaa.