Minkälaista se on, kun on astma?
Onko joku astmaatikko paikalla? Olen asiasta lukenut ( netistä) mut nuo oirekuvaukset on aina sellasia et kaikilla vois olla vaikka mikä tauti.
Eli olen aina ollut sellainen, etten jaksa juosta pitkään, vaikka hyväkuntoinen olenkin. Tuntuu että happi ei riittäisi.
Flunssat kestää pitkään kera järkyttävän yskän.
Tänäänkin mies oli laittanut aamulla voimakkaan tuoksuista deodoranttia, tuntui että tukehdun siihen käryyn.
Aamuisin olen muutenkin aivan tukossa, nenä tukossa ja kurkku kipeä.
Onko tämä mahdollisesti astmaa? Helppikää.
Kommentit (20)
Hengitys vinkuu ulos hengittäessä.
Osa oireistasi kuulostaa tutulta. Itselläni astma oireilee lähinnä flunssakausina ja pienestäkin nuhasta saan yleensä jälkitautina aivan järjettömän yskän, joka kestää viikkokaupalla. Myös voimakkaat tuoksut saavat minut reagoimaan. Tuntuu, etten silloin pysty hengittämään.
Noilla oireilla kävisin sinuna kyllä lääkärillä tarkistuttamassa asian. Jos kyse on todella astmasta, se ei mene pois, vaan pahenee, jos ei sitä hoideta.
Vierailija kirjoitti:
Hengitys vinkuu ulos hengittäessä.
Ei välttämättä, ei aina, ei kaikilla. Minulla ei ainakaan ole ikinä vinkunut niin, että olisin sen itse huomannut. Olen tuo vastaaja numero 4 ja astmadiagnoosin olen saanut 20 vuotta sitten.
Onko hengityksen vinkuminen oikeasti vinkumista jonka joku muukin voi kuulla vai sellaista "pihinää" uloshengityksen lopussa? En ole ap mutta itse olen miettinyt myös mahdollista astmaa keväällä sairastetun influenssan jäljiltä ja keuhkoputkentuntemusten takia.
Voiko lääkäri diagnosoida astman/astmaepäilyn ihan vain kuuntelemalla keuhkot vai onko monimutkaisempaa?
Nykyisillä lääkkeillä pystyy elämään ihan normaalia elämää. Katso vaikka norjalaisia hiihtäjiä.
Monikemikaaliyliherkkyys ja krooninen väsymysoireyhtymä.
Ap kyllähän sinun kannattaisi olla yhteydessä tkhon jos tutkittaisiin mahdollinen astma.
Meillä tkssa on astmahoitaja johon ottaisin yhteyttä tuossa tilassa. Ekaksi meillä on saanut pef mittarin johon puhalletaan kaksi viikkoa aamuin ja illoin. Sitten astmahoitajan luona on puhallettu vielä tietokoneelle muutaman kerran. Ja sitten lääkäri on tutkinut näiden tutkimusten tulokset ja on saanut tarvittaessa astmalääkkeitä kokeeksi pätkän ja sitten uusi lääkärikäynti.
Joo, täytyy mainita kun seuraavalla kerralla käy työterveydessä. Aamulla vähän säikähdin kun rupesi ottaan henkeen se dödö. Ja flunssa kestänyt taas ikuisuuden. Oon eläny tän kanssa niin pitkään että on jo tottunut, mutta nyt täytyy ruveta hoitamaan..
Mulle määrättiin avaavaa lääkettä hengenahdistukseen ja vuosikaudet se auttoikin. Sitten aloin yskimään viikkotolkulla, yskäni alkoi jo kuulostamaan joltain vinkulelulta, silloin sain Pef-seurannan jälkeen astmadiagnoosin ja hoitavan lääkkeen.
Minulle on ollut astma ala-asteelta lähtien.
Liikkuessa tulee esiin siten, että keuhkoihin alkaa kertyä pikkuhiljaa nestettä ja limaa siten, että keuhkojen tilavuus pienenee, mikä tietenkin vähentää hapensaantia. Alkaa yskittää, eikä yskiminen auta. Tila saattaa jäädä "päälle" pitkäksi aikaa, toisin kuin hengästymisessä. Hengästyessä hengitys alkaa tasaantua hetken kuluttua pysähtymisen jälkeen, mutta astmassa se pysähtyminen ei oikein auta.
Flunssat "menevät keuhkoihin", eli tulee voimakas paineen tunne rintakehään ja tuntuu siltä, että pitäisi "haukko happea". Keuhkoputki on kipeä pitkään ja limaa tulee monta viikkoa muiden flunssaoireiden loppumisen jälkeen. Olen pyörtyillyt ja oksentanut limaa flunssan aikana.
Siitepölyaikaan keuhkoputki on jatkuvasti vähän supistunut. Sen huomaa illalla, kun istuu mukavasti nojatuolissa ja olo on varsin kurja. Ihmettelee, miksi on niin huono olla, vaikka kaikki on hyvin ja voisi levätä. Silloin tajuaa, että happea ei tule kunnolla ja joutuu hengittämään "voimakkaasti". Keho ei ole lepotilassa ylimääräisen lihastyön takia. Tämä tila hiipii keväisin hiljalleen ja huomaamatta.
Hajut, allergeenit ja kylmä ilma laukaisevat näitä yllä kuvailemiani reaktioita tai pahentavat niitä.
Urheilu on hyvä apu astmaan, koska se tehostaa sydämen ja verisuonten toimintaa, mutta ikävä kyllä, aina urheileminen ei ole mahdollista, jos on keuhkoissa "tilanne päällä".
hengitys vinkuu tai rohisee vittumaisesti. flunssa vetää useimmiten kunnolla tukkoon kaikki röörit ja pölyiset työt ovat helvetistä.
urheiluun ei vaikuta millään tavalla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on ollut astma ala-asteelta lähtien.
Liikkuessa tulee esiin siten, että keuhkoihin alkaa kertyä pikkuhiljaa nestettä ja limaa siten, että keuhkojen tilavuus pienenee, mikä tietenkin vähentää hapensaantia. Alkaa yskittää, eikä yskiminen auta. Tila saattaa jäädä "päälle" pitkäksi aikaa, toisin kuin hengästymisessä. Hengästyessä hengitys alkaa tasaantua hetken kuluttua pysähtymisen jälkeen, mutta astmassa se pysähtyminen ei oikein auta.
Flunssat "menevät keuhkoihin", eli tulee voimakas paineen tunne rintakehään ja tuntuu siltä, että pitäisi "haukko happea". Keuhkoputki on kipeä pitkään ja limaa tulee monta viikkoa muiden flunssaoireiden loppumisen jälkeen. Olen pyörtyillyt ja oksentanut limaa flunssan aikana.
Siitepölyaikaan keuhkoputki on jatkuvasti vähän supistunut. Sen huomaa illalla, kun istuu mukavasti nojatuolissa ja olo on varsin kurja. Ihmettelee, miksi on niin huono olla, vaikka kaikki on hyvin ja voisi levätä. Silloin tajuaa, että happea ei tule kunnolla ja joutuu hengittämään "voimakkaasti". Keho ei ole lepotilassa ylimääräisen lihastyön takia. Tämä tila hiipii keväisin hiljalleen ja huomaamatta.
Hajut, allergeenit ja kylmä ilma laukaisevat näitä yllä kuvailemiani reaktioita tai pahentavat niitä.
Urheilu on hyvä apu astmaan, koska se tehostaa sydämen ja verisuonten toimintaa, mutta ikävä kyllä, aina urheileminen ei ole mahdollista, jos on keuhkoissa "tilanne päällä".
Tässä oli hyvin kuvattu. Itselläni ollut astma 21 vuotta. Elän kohtuullisen normaalia elämää lääkkeiden ansiosta muuten mutta eläimiä en voi ottaa, hajusteita käytän niukasti ja flunssat ovat hankalia. Urheilu on tärkeää, huomaan heti oireiden lisääntymistä, jos liikunta jää liian vähälle. Tunti päivässä pitäisi liikkua hengästyen.
Ap:n kannattaa käydä tutkimuksissa. Astma on helpommin hoidettavissa hyvälle hoitotasolle, mikäli ei pääse pahaksi. Itselläni pääsi, yöt olivat kauan erittäin hankalia.
Astmassa hengitys vinkuu varsinkin öisin. Yskänlääke.
Puhalluspullo voi auttaa jos limaa nielussa, keuhkoissa.
Vierailija kirjoitti:
Astmassa hengitys vinkuu varsinkin öisin. Yskänlääke.
Puhalluspullo voi auttaa jos limaa nielussa, keuhkoissa.
Täh? Ei kyllä yskänlääke auta pätkääkään astmavinkunaan (niin kuin ei kyllä yleensä edes normiyskään). Ylipäätään, tätä tautia ei millään käsikauppalääkkeillä hoideta.
Mulla on astma, todettiin 18 v sitten aikuisena. Jo aiemminkin oli oireita, mutta ne menivät hengitystieinfektioiden piikkiin. Itsellä hengitys on vinkunut vain muutaman kerran. Lähinnä tuntuu siltä, että ei saa hengitettyä ulos ja rintaa puristaa. Keuhkot ovat huonommassa vaiheessa limaiset, ärtyneet ja kirvelevät (vaikkei niissä lääkärin mielestä tuntoa olekaan). Välillä tuntuu, ettei pystyssä pysy - menen veteläksi (ei siis pyörrytä). Flunssa seuraa usein keuhkoputkentulehdus, joka muutaman kerran on johtanut keuhkokuumeeseen. Työssäkäynti on ollut välillä todella pirstsleista. Yksi infktio menee ja kohta toinen tulee.
Lääkkeitä on useita. Silti hoitotasapaino heittelee. Johtuu pääosin siitä, että en voi välttää sisäilmaongelmia enkä erilaisia kemikaaleja, jotka pitävät keuhkoputket kokoajan herkistyneinä. Pitäisi olla raitisilmakypärä käytössä.
Astmahan on mielestäni nykyään kuin 1-tyypin diabetes, meinaan siis siinä mielessä, että kumpikaan ei kyllä rajoita enää normaalia elämää kummemmin. Itse esimerkiksi joukkueurheilen ja meillä on ulkona häkissä pärjäävä koira. Vaikutukset mielestäni näkee vain siinä, että käytän ns hoitavaa lääkettä aamuin illoin sekä muutaman kerran viikossa avaavaa lääkettä, kestävyyskunnon harjoittaminen on ollut tuskaa syystä että hapenotto hankaloituu verrattaessa "normaaleihin" keuhkoihin nopeammin. Lisäksi on siitepölyallergiat ja hajusteyliherkkyydet, minkä takia kaikki rasvat, pesuaineet ynnämuut ovat hajuttomia. Olen alkanut iän myötä mieltää tämän vain ominaisuudeksi sairauden sijaan. En tarkoita, ettei astmaatikko tarvitse hoitoa tai että kaikkeen tarvitsisi pystyä. Meinaan, että oikealla seurannalla lääkkeet on mahdollista saada hyvään tasapainoon sairauden vaiheen kanssa ja olon sopivaksi. Jossain oli hyvin kirjoittanut joku astmaatikko, että ainoa ero tuntuu olevan vain lääkärissä kysyttäessä olenko perusterve, joudun vastaamaan en. Maailmassa on paljon pahempiakin ja kivuliaampiakin tauteja, tämän kanssa elää helposti. Olen kiitollinen ettei ole pahempaa.
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on paljon pahempiakin ja kivuliaampiakin tauteja, tämän kanssa elää helposti. Olen kiitollinen ettei ole pahempaa.
Samoin, tällä hetkellä. Mutta on tämä silti sen verran vakava juttu, että hoitotasapainoon kannattaa pyrkiä ja siitä pitää kiinni, että näillä keuhkoilla pärjäisi vielä mummunakin. Uusia kun ei hirveästi taida olla jaossa.
Uuppis.