"Ahneudesta on tehty luvallista" - miljonääripojan isä kritisoi nykypäivän yritysten voitontavoittelua
http://www.iltalehti.fi/uutiset/20161110200025842_uu.shtml
Yrityksiä vie eteenpäin ahneus ja voiton tavoittelu
84-vuotiaan kauppaneuvos Hulkon mielestä yrityselämässä vallitsevat voiton tavoittelu ja omistajien ahneus. Ne pitäisi heittää romukoppaan. Tilalle pitää nostaa ihmisten johtaminen ja vastuu yhteiskunnasta.
- Yritys on taloudellinen, sosiaalinen ja tekninen järjestelmä, jonka avulla tyydytetään yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita, Veikko Hulkko kirjoittaa tänään julkaistussa teoksessaan Onni on sivutuote.
Yrittäjäveteraani kritisoi voimakkaasti yleisesti hyväksyttyä, lainsäädäntöönkin kirjattua määritelmää, jonka mukaan yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Toki se on yrityksen tehtävä, mutta Hulkon mukaan ei ainoa.
- Yritys on osa yhteiskuntaa ja sen tehtävä on siten toimia yhteiskuntavastuullisesti. Siis eettisesti oikein, Hulkko sanoo.
Hänen mielestään ei ole eettisesti oikein ajatella, että joidenkin elämäntehtävä on ansaita rahaa toisille.
Juha ja Veikko Hulkko ovat molemmat tuoneet julkisuudessa esiin käsityksensä oikeanlaisesta yrittäjyydestä. Juha Hulkko sanoo vierastavansa amerikkalaistyylistä voiton tavoittelua ja sitä, ettei mikään tunnu riittävän.
- Vastuullinen johtajuus tarkoittaa toimimista osana yhteiskuntaa, ei sen ulkopuolella. Se on seuraava suuri johtamisen trendi, Veikko Hulkko sanoo.
Hulkon oma resepti hyvään johtajuuteen on selkeä.
- Tarvitaan eettistä ajattelua, oikeudenmukaisuutta, luottamusta, rehellisyyttä ja velvollisuudentuntoa. Lisäksi pitää vielä arvostaa ihmisten kanssa toimimista, hän painottaa.
Hulkon kirjaa myy Oulun Kauppaklubi, jonka nykyinen tehtävä on eettisen liiketoiminnan edistäminen. Kirjan tuotto käytetään tähän tarkoitukseen.
Mitä ajatuksia teissä tämä herättää?
Kommentit (8)
HEL-NYC kirjoitti:
Että ei bisnes toimi tuolla tavoin.
Et sitten sisäistänyt lukemaasi? Poika tehnyt bisnestä isän opeilla ja on Suomen tulokuningas.
Oikeasti parhaiten menestyvät yritykset, joissa työntekijöillä on hyvä olla ja joissa vallitsee keskusteleva kulttuuri, jossa myös työntekijöiden näkemyksillä ja ideoilla on merkitystä.
Olen aikoinaan ollut sellaisen yrityksen palveluksessa. Koko henkilökunta oli äärimmäisen sitoutunutta ja yhdessä kasvatimme yrityksestä suuren.
Milloinkas yritykset ovat erityisen humaanisti toimineet? Onhan niiden ainoa olemassaolon tarkoitus vain tuottaa voittoa omistajilleen.
Pitäisikö jokaisen toimia yhteiskuntavastuullisesti? Eli työttömän tehdä ilman palkkaa töitä, jotta puistot olisi siistejä ja mielenterveyskuntoutujilla seuraa? Typerää ulottaa yhteiskuntavastuu vain yrityksiin.
Aikoinaan tehtaanpatruuna vastasi yhteisön hyvinvoinnista, oli koulu, kaupat, harrastustoiminta, sairaanhoito, päiväkoti jne. tehtaan järjestämänä. Kun työntekijä vammautui, ei ollut eläkejärjestelmää, mutta tehdas takasi minimielannon eikä vienyt kotia perheeltä. Sitten yhteiskunta tuli kuvaan mukaan ja yritystoiminnasta tehtiin "riistämistä" ja entisenkaltainen huolenpito tehtiin mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Milloinkas yritykset ovat erityisen humaanisti toimineet? Onhan niiden ainoa olemassaolon tarkoitus vain tuottaa voittoa omistajilleen.
Ainoa tarkoitus=voitontavoittelu omistajilleen ehkä yrityksen itsensä (lyhyt)näkökulmasta. Todellisuudessa maailmassa on vain muutama suuryritys jotka ovat kyenneet toimimaan tuolla periaatteella pidemmän aikaa (ja toteutunut kaatuminen ollut sitten varsin paha).
Mitä minun alallani noita ahneita mutta pieniä/keskikokoisia yrityksiä näkee, niin menestyvät jonkin aikaa hyvin mutta muutaman vuoden sisällä alkaa maa pettää jalkojen alta. Ahneudessakin pätee sääntö: nälkä kasvaa syödessä. Eli kun yrittäjä ahnehtii yhä enemmän asiakkaita samalla kiskoen kustannuksia alas, jossain vaiheessa tulee seinä vastaan ja yritykset fuusioituu. Siitä yleensä seuraa lisää kustannustehokkuustoimia ja koko ajan sana kyllä kiertää alan työntekijöiden keskuudessa. Hyvät tekijät lähtee, tulos heikkenee ja sitten ollaan ihan ihmeissään että miten tässä näin kävi.
Ihan hassu sattuma varmaan, mutta uutisointi yritysten tilasta on pitkään ollut jotenkin tutunkuuloista.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö jokaisen toimia yhteiskuntavastuullisesti? Eli työttömän tehdä ilman palkkaa töitä, jotta puistot olisi siistejä ja mielenterveyskuntoutujilla seuraa? Typerää ulottaa yhteiskuntavastuu vain yrityksiin.
Aikoinaan tehtaanpatruuna vastasi yhteisön hyvinvoinnista, oli koulu, kaupat, harrastustoiminta, sairaanhoito, päiväkoti jne. tehtaan järjestämänä. Kun työntekijä vammautui, ei ollut eläkejärjestelmää, mutta tehdas takasi minimielannon eikä vienyt kotia perheeltä. Sitten yhteiskunta tuli kuvaan mukaan ja yritystoiminnasta tehtiin "riistämistä" ja entisenkaltainen huolenpito tehtiin mahdottomaksi.
Varmaan tiedät, että nykyduunarit ei enää tehtaissa ole. Ja on ehkä kuitenkin parempi ettei terveydenhuolto, päivähoito, koulutus, eläke ym. minimielintaso ole vain hyväntekeväisyyden varassa...
Palkaton työ ei minusta ole sinänsä paha asia, ellei sitä käytettäisi rutiininomaisesti ennestään hyväosaisten hyväksi. Ota laput silmiltä ja katso tilastoja: Elinkustannusindeksi korkealla vaikka kellään ei muka ole rahaa. Suomennettuna: kyllä joillain on aika helvetisti.
Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on: kyllä, jokaisen toimijan yhteiskunnassa pitäisi toimia myös yhteiskuntavastuullisesti. Mutta miksi ihmeessä peräänkuulutat sitä työvoimalta, ja seuraavassa kappaleessa ulotat vastuun "tehtaanpatruunoille"? Vastuullista työvoimaa ei voi saada ilman vastuullista talouspolitiikkaa JA vastuullista yrityskulttuuria.
Ennen yrityksillä oli yhteiskuntavastuuta. Nykyään ainoa tärkeä asia on raha.
Voiko tuon kanssa olla eri mieltä. Niin paljon raha on mennyt ihmisten terveyden ja ympäristön edelle. Tuloerojen kasvattamisessa ei ole enää mitään järkeä, kun suurin osa rahoista pysyy tyhjänpanttina joillakin tileillä.