Lue keskustelun säännöt.
Tuleva joulunaika ahdistaa koska pohjaton sydänsuru..
So blue in x-mas
07.11.2016 |
Olen yksinäinen äiti eikä minulla ole edes kahviseuraksi ketään kaveria, koskaan.
Erosin lapseni isästä jo neljä vuotta sitten koska hän oli alkoholisti eikä muuttanut itseään tai tapojaan. Kaikki keinot käytiin läpi ja nyt, tällainen ihmisraunio olen. Miehellä pyyhkii hyvin on uusi elämä ja ystävät sekä ilmeisesti heillä on jostain syystä hauskaa pitää minua pilkkanani. Olen kasvattanut ja huolehtinut lapsesta kun eksä meni miten huvitti.
Minulla on aina ollut hyvin traumaattisia muistoja jouluajasta jo omasta lapsuudesta ja nuoruudesta..Ne hyvät muistot syntyivät entisen liiton alkuvuosina ja joulusta tuli ihana sekä odotettu perhejuhla johon liittyi lämpöä aivan henkisellä tasolla..Jostain syystä joulut sattuu aivan järkyttävän paljon nykyään enkä kykene niitä juhlimaan ilman surua. Joulu on lapsien aikaa mutta itse olen kaihoisa ja itkuisa sekä menen itkemään vessaan tai kun ketään ei ole kuulemassa.
Entisen elämän myötä meni sosiaalinen verkostoni koska en kelvannut vanhoille kavereilleni enää ja muita vastaavassa tilanteissa olevia erosi sekä lähti omille teilleen jolloin meni kaverisuhteet uusiksi.
Nykyinen mieheni on jouluna ja koko jouluajan töissä. Hänen sukunsa ei hyväksy eikä tule hyväksymään minua koska on entisestä liitosta lapsi ;( Pahinta tässä on se, että ollaan nuoria ja lapsikin on alkanut kysellä miksei me voida ikinä mennä kylään näiden "uusien" sukulaisten luo..
Ei ole ystäviä, ei perhettä jonka luokse mennä.
Istun nyt itku kurkussa ja koitan rauhoittua mutta aika vaikeaa tää on. Edellisinä vuosina suru ja yksinäisyys on iskenyt yleensä vasta pari viikkoa ennen joulua..Nyt ollaan vasta marraskuun alussa ja oon ihan rikki nyt jo.
Mitä hemmettiä tässä voi tehdä? Kaipaan ihmisiä jotka ei välitä musta tippakaan ja alhoan muistoja joita eivät varmaan muista millään tavoin. Ei auta vaikka sanon itselleni että lopeta ja anna olla mitä saa hokea päivittäin koska ei se tuo mitään takaisin.
Kommentit (7)
Joulu on tärkeä aika mulle ja lastenjuhla..Miksi jättäisin juhlimatta aikaa jota arvostan?
Et ilmeisesti lukenut viestäni jossa kerroin ettei mieheni ole jouluna lainkaan kotona.
Tätä viettämistä varjostaa nää ankeat fiilikset joita ei saa karistettua. Tai ehkä ahdistaa kun on niin ankea olla ilman ystäviä ja näihin aikoihin sen huomaa ettei sellaisia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se mies ole 24/7 työpaikalla, vai onko hän merimies tms.? Jos on, juhlikaa kahdestaan lapsen kanssa.
Uusia kavereita kannattaa metsästää FB:n Uusia ystäviä -ryhmästä, sieltä on moni mun tuttu löytänyt ystäviä.
Onko lapsesi joulun kanssasi? Yritä hänen kanssaan järjestää kiva joulu ja jätä tuo negatiivinen asenne pois. Keksikää oma tapanne viettää joulua lapsen kanssa.
On lapsi kotona ja tottakai järjestän hänelle kivan joulun. En ymmärrä eikö tunteista saa puhua kun se käsitetään heti negatiivisena? Se tän mun koko aloituksen pointti oli että on paska olo ja haluan purkaa sitä kun ahdistaa. Ilmeisesti yksinäisyys on monille vieras käsite? Se on todella lamaannuttavaa. Lapsikin on jo tajunnut että oon yksinäinen eikä mulla ole kavereita koska sanoo "äiti sulla ei oo ketään kaveria" mutta muutoin lapseni ei joudu näkemään pahaa oloani. Ihmettelee vaan kun meillä ei koskaan ketään käy kylässä. Täten oman tavan keksiminen joulunviettoon aikana mikä on perhejuhlaa on hivenen vaikeaa kun ei ole mitään kavereita tai sukulaisia vaikka kerran on ollut.
Ymmärrän hyvin, että eron myötä miehen kautta tulleet ystävät ja sukulaiset ovat jääneet, mutta missä ovat ne ihmiset, joiden kanssa olit tekemisissä jo ennen kuin exän tapasit? Missä on oma sukusi, opiskelukaverit, lapsuuden kaverit, harrastustutut, lapsen kaveriperheet...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta itsekin totesit, joulu on lasten juhlaa. Mihin siinä ystäviä tai harrastuskavereita tarvitaan? Lapsesi kanssahan sitä tulee juhlia.
Tarvitseeko sille joululle antaa niin paljon arvoa? Jätä kokonaan juhlimatta, tai juhli lapsesi ja miehesi kanssa. Tehkää omat perinteenne jos haluatte.