Lapsettomuus
Millaisia kokemuksia muilla?
Itsellä kohdun ulkoinen raskaus ensin v.2009, jolloin keskeytys onnistui lääkehoidolla. Nyt v.2016 toinen ulkoinen, jonka seurauksena poistettiin molemmat munatorvet. Toinen munatorvi repeytyi ja vuoti verta vatsaan, toinen oli taas surkastunut, joten sekin poistettiin samalla.
Nyt tuntuu jotenkin oudolta ajatella koeputkihedelmöitystä, enkä osaa edes päättää menisinkö niihin verikokeisiin ja mies omiin testeihinsä, että saataisiin prosessi käyntiin.
En oikein missään vaiheessa ole haluamalla halunnut lasta, mutta kuitenkin ajatellut, että on tervetullut jos on tullakseen. Nyt taas kun tämä perinteinen mahdollisuus on viety pois, niin ajatus tuntuu jotenkin raskaalta. Tunnetilat vaihtelee päivittäin, hysteerisestä itkukohtauksesta ihan päin vastaiseen.
Olisi mukava kuulla miten itse aloitit käsittelemään asiaa, puhuitko jollekin? Haitko apua ammattilaiselta? Miten koko homma eteni ja aloititko lapsettomuushoidot?
Kommentit (3)
Minä taas olen lapsellinen.
Oho, pääs pieru :D LOL OMG
Surullista :( toisille käy elämässä huono onni.
Puhu ammattiauttajien kanssa ja hyvien ystäviesi kanssa.
Kaikilla meillä on omat vaikutamme.
Olisin itse halunnut 2 lasta mutta vaimon sairauden vuoksi on pakko tyytyä tähän yhteen, tietysti on kuitenkin tyhjää parempi.
Voimia ja jaksamista sinulle
Olen lapseton omasta halusta, joten eipä ole tullut mieleen että jotain apua tarvitsisin. Tai no, ehkäisyyn kyllä on lääkäriä tarvinnut säännöllisesti. Aika hurjalta kuulostaa että joku on valmis näkemään noin paljon vaivaa että EI olisi lapseton, kun itse on joutunut näkemään paljon vaivaa OLLAKSEEN lapseton.