Milloin viha omaa lasta kohtaan loppuu?
Nyt alkaa olla 5 vuotta mennyt ja viha ei ota laantuakseen. Suoraan sanottuna vihan tunne on lisääntynyt. Aluksi syntymän jälkeen kaikki meni hyvin ehkä vuoden, mutta sitten... en edes osaa sanoa mitä tapahtui. :/
Siis siinä alkoi kaikki vi**uttamaan. Teennäinen temppuilu. Turha itku ja märinä. Mitä enemmän ikää tulee sitä enemmän odotan että eikö se voi aikuistua milloinkaan. Kauppareissuilla esimerkiksi teatraaliset jalan polkemiset ja tekoitkut saavat vihan oikein kiehahtamaan. Erityisesti ärsyttää se itkun ääni, joka on kuin jostain piipittävästä pehmolelusta lähtevää tosi ärsyttävää vikinää. Mietin onko se tyhmä? Eikö se tajua että näen että kyse on teatterista? Käyttäytyisi kuin aikuiset tai ainakin kohteliaammin! Moni on sanonut että vihan tunne menee kyllä ohi, eikä vihan tunne omaa pientäkään lastaa kohtaan ole epätavallista. Mutta olisi kiva tietää milloin se menee ohi. Ehtiikö täyttää 18 ennenkuin mieleni täyttävät edes neutraalit tunteet, ilosta puhumattakaan.
Onko kenelläkään samansuuntaisia kokemuksia?
Kommentit (21)
Antamalla anteeksi hänelle ja itsellesi. Anna anteeksi hänelle lapselle tavanomainen käytös ja viha mitä tunnet. Muuten et pääse irti. Anteeksi antaminen ei ole koskaan helppoa, eihän se muutoin olisi anteeksi antamista. Tee se sillä pienelläkin äidin rakkaudella mitä tunnet lastasi kohtaan. Päätä unohtaa menneet ja aloittaa tänään alusta. Anna itsellesi anteeksi se jotta olet odottanut lapseltasi liian kypäsää käytöstä.
Ihmiset eivät normaalisti vihaa omia lapsiaan. Kuulostaa, että olette molemmat ajautuneet hankalaan umpikujaan. Sinä vaikutat hyvin uupuneelta ja turhautuneelta, ehkä jopa masennuskin voisi olla mahdollinen. Ja voit olla varma, että lapsesi aistii tuntemuksesi. Oma käyttäytymisesi voi olla yksi syy, että lapsi käyttäytyy hankalasti. Toisaalta, pienen lapsen elämään kuuluu vaiheita, jossa lapsi voi tuntua hankalalta. Vauvana lapsi ilmaisee negatiivisia tunteita itkulla ja vähän isompana on normaalia uhmata ja rikkoa rajoja. Joka tapauksessa suosittelen, että puhuisit tilanteestasi jonkun ammattilaisen kanssa. Tekstistäsi tulee tunne, että tarvitset apua
Itse olet lapsesi tuollaiseksi ärsyttäväksi kasvattanut, vaikutat olevan itsekin aika ärsyttävä, joten ei mikään ihme.
Muuta omaa käytöstäsi, niin lapsesikin käytös alkaa muuttua.
Olitko itsekin tuollainen koko lapsuutesi ja nuoruutesi? Mikälaiset vanhempasi olivat? Ärsyttäviä varmaan nekin.
Sairastahan oman lapsensa vihaaminen on, tiedät sen itsekin jos olet muita vanhempia koskaan nähnyt lastensa kanssa.
Nyt kipin kapin neuvolaan juttelemaan asiasta, apua on kyllä saatavilla ja sitä kannattaa hakea ennen kuin lapselle on aiheutunut peruuttamatonta vahinkoa käytöksestäsi.
Minusta tuo ei ole tervettä. Mielenterveysongelma? Masennus?
Viisivuotias on yleensä ihanassa iässä minusta, juttu luistaa, mielikuvitus toimii. Miten häntä voisi vihata?
Sinun kannattaa varmaan puhua neuvolassa tästä tai käydä juttelemassa psykologin vastaanotolla.
Täällä taas niin ymmärtäväiset äidit muka ottaa kantaa ja pitävät aloittajaa epänormaalina. Täysin normaalia. Myös luonnossa emot hylkäävät poikasiaan jne... Ei kaikista tarvitse tykätä! :)
Mutta, sivistyneessä suomalaisessa yhteiskunnassa, lastensuojelu on juuri sitä varten, että lapset eivät joutuisi kokemaan mitä kohtelua tahansa.
5-vuotias on aivan lapsi. Ei häneltä voi eikä saa edellyttää korrektia käyttäytymistä, ja ei hänen maailmansa ole samanlainen kuin aikuisen. Kehitysvaihe on vasta siinä että ei kouluunkaan vielä pääse, niin kyllä omalla vanhemmalla täytyy järki toimia niin, että ymmärtää lapsensa kehitystason.
Jos siihen ei pysty, niin neuvolasta apua hyvin pikaisesti etsimään. Lastensuojelun puoleltakin saa apua, niin ettei lasta oteta huostaan, vaan kotiin voi välillä tulla joku perheen tueksi.
No tuttava meni raskautumaan miehen toiveesta. Oli aiemmin jyrkästi lapsivastainen ja on kuulemma edelleenkin. Käyvät viikottain terapiassa sekä tapaavat lasua.
(En ymmärrä toisten mieliksi raskautumista)
Kuulostaa tapaukselta bad parenting. Etkai käytä alkoholia tai huumeita lapsen läsnäollessa? Tuo vieraita miehiä kotiisi? Annatko lapselle huomiota? Leikitkö ja keskusteletko hänen kanssa? Puhutko hänelle kuin ihmiselle vai tiuskitko ja huudatko? Ruokitko lasta terveellisellä ruualla? Eikai lapsi elä eineksillä, karkilla ja limpparilla?
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas niin ymmärtäväiset äidit muka ottaa kantaa ja pitävät aloittajaa epänormaalina. Täysin normaalia. Myös luonnossa emot hylkäävät poikasiaan jne... Ei kaikista tarvitse tykätä! :)
No ei tosiaan ole normaalia. Tai mistä minä tiedän kun olen mies? Olen suuttunut lapselle kun hän on tehnyt jotain typerää tai vaarallista. Ikinä en ole tuntenut vihaa lasta kohtaan. En usko että se olisi mahdollistakaan. Rakastan lapsiani paljon enemmän kuin itseäni. Toivon että tuo aloitus on trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas niin ymmärtäväiset äidit muka ottaa kantaa ja pitävät aloittajaa epänormaalina. Täysin normaalia. Myös luonnossa emot hylkäävät poikasiaan jne... Ei kaikista tarvitse tykätä! :)
No ei tosiaan ole normaalia. Tai mistä minä tiedän kun olen mies? Olen suuttunut lapselle kun hän on tehnyt jotain typerää tai vaarallista. Ikinä en ole tuntenut vihaa lasta kohtaan. En usko että se olisi mahdollistakaan. Rakastan lapsiani paljon enemmän kuin itseäni. Toivon että tuo aloitus on trolli.
Valitettavasti ei ole. Tunnen tuon terapiassa ravaavan perheen. Suurin virhe molemmilta oli jatkaa suhdetta. Lapsia et voi palauttaa kohtuun. Todella edesvastuutonta.
Lapsiparka. Hae apua itsellesi ja hänelle.
Masennus voi olla taustalla, se on yleistä synnytyksen jälkeen ja hoitamattomana se vaan pahenee, soita neuvolaan heti tänään.
"Käyttäytyisi kuin aikuiset tai ainakin kohteliaammin! "
...Se on vasta lapsi. Sulla on kohtuuttomat odotukset lastasi kohtaan. Luulitko, että lasten kasvattaminen olisi pelkkää ruusuilla tanssimista?
Olet nyt kuitenkin vastuussa lapsestasi ja tämän kasvatuksesta, joten varo, ettet pura pahaa oloasi lapseesi.
Vaikea uskoa aloitukseen. Jos on totta niin se kenen tulisi aikuistua on vanhempi. Aikuinen ihminen ei tunne vihaa lapsia kohtaan.
Eniten pisti silmään "käyttäytyisi kuin aikuiset". Lapset eivät ikinä käyttäydy kuin aikuiset, ne opettelevat säätelemään tunteitaan että kasvavat aikuisiksi. Tarvitsette apua esim. perheneuvolan kautta.
Höpön löpön. Tekstisi on lapsettoman katkeran ihmisen vuodatusta omasta lapsivihamielisyydestään.