Lue keskustelun säännöt.
Muita, joilla ei lapsena ollut koskaan kaverisynttäreitä?
05.11.2016 |
Olen nyt 40-vuotias. Lapsuudessani meillä ei koskaan ollut kaverisynttäreitä, eikä muutenkaan synttäreitä kyllä huomioitu kummemmin kuin perheen kesken kakkua syömällä ja jonkun pikku lahjan saimme. Sain mummolta kortin, ellen väärin muista, lahjoja en koskaan.
En ole asiasta traumatisoitunut, kunhan mietin. Oliko muilla 70-luvulla syntyneillä samanlaista?
Kommentit (13)
Ja siis olen syntynyt 60-luvun lopussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mua hirveästi haitannut se, ettei kaverisynttäreitä ollut. Syynä oli se, että isäni ei ylipäätään pitänyt siitä kun tuli vieraita, joten äiti ei halunnut sellaisia sitten järjestää. Kamalimmalta tuntui kuitenkin se, kun jossain vaiheessa ala-astetta äiti päätti, etten saa enää osallistua muiden kavereiden synttäreille, koska se on epäreilua kavereitani kohtaan, että pääsen osallistumaan heidän juhliinsa, kun itselläni ei juhlia ole, joita he pääsisivät juhlimaan. (En ihan ymmärrä tätä logiikkaa.) Kun kaverit kuulivat tästä, lakkasin saamasta kutsuja ja kun kuudennella luokalla synttärit alkoivat vaihtua kotibileisiin, niin jäin ihan ulkopuolelle, kun ei mua kutsuttu sitten niihinkään.
Ei meilläkään ikinä 70-luvulla pidetty kaverisynttäreitä. Olisiko aloitettu joskus myöhemmin pitämään näitä esim. 80-luvulla.
Syntynyt v. 66 ja meillä kyllä pidettiin kaversynttäreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, ei ole varmaan niinkään kiinni sukupolvesta, tai jossain määrin ehkä?
Olen -65 syntynyt ja ei juhlittu kaverisynttäreitä, eikä paljon muutakaan... Joulua vietettiin perheen kesken ja juhannuksena saatoin käydä äidin kanssa kokolla tms. Meillä oli pieni ja vaatimaton koti ja alkoholisoitunut isä. Varmaan osittain johtui tästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen syntynyt -74. Kaverisynttärit oli mknun lapsuudessa täysin tuntematon käsite, en todella tiedä, että kukaan naapuruston tai saman luokan lapsistakaan olisi pitänyt kaverisynttäreitä. Sukulaisia kyllä tuli aina synttäreille.
Meillä kierrettiin parin naapuritalon lasten kanssa synttäreitä. Kakkua ja mehua ja lahja oli aina yhteinen yhdeltä perheeltä, tyyliin värikynät tms. Koululuokasta ei kutsuttu koskaan ketään, paitsi että naapureista osa oli samoilla luokilla. Sisarukset tuli kanssa, meillä oli sellainen 4 vuoden sisään syntynyt rypäs siinä, eli perheen kaikki lapset, joiden kanssa leikittiin muutenkin isolla porukalla. 60-luvulla syntynyt olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 50-luvulla eikä meidän perheessä vietetty synttäreitä kakkukestitysten kera, kavereiden kutsumisesta nyt puhumattakaan. En ole nähnyt mitään aihetta kerätä tästä traumoja itselleni enkä muutenkaan koe olevani maaplloa koossa pitävä napa.
VM70, kaverisynttäreitä ei oltu keksitty vielä silloin. Synttärit olivat kahvikestit suvulle, kuten myös nimipäivät sun muut syyt kyläillä. Harva se viikonloppu oltiin jossain "juhlissa". Omien synttärieni erityispiirteenä muihin kahvitteluihin nähden oli se, että lapset usein saivat herkkuja lastenhuoneeseen (popcornia, mandariinejä, limua ja mehua, keksejä) sen sijaan että olisivat saaneet herkut kahvipöydästä ja joutuneet istumaan pöydän ääressä.
Oli aina punaista jaffaa, sitä paheeellisuuksista pahinta! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1972 ja minulla oli kaverisynttäreitä. Ja kävin kaverisynttäreillä. Siis näin oli Vaasassa, olisiko tapa tullut Ruotsista?
Mullakaan ei ollut. Syntymäpäiväni on keskikesällä koulun kesäloman aikaan. En traumatisoitunut, vaan olin jo lapsena tyytyväinen, ettei tarvinnut olla huomion valokeilassa. En ole viettänyt synttäreitäni edelleenkään koskaan.