Nyt loppui tupakoiminen!
Äsken kävin polttamassa viimeisen tupakkani! Olen vakaasti tehnyt päätökseni, silti tuleva pelottaa.
Tsempatkaa mua pliis!
Pääasiallinen syy lopettamiseen on tyttäreni, en halua että hän joutuu elää tupakoivassa taloudessa ja sivullisena kärsiä kuvottavasta riippuvuudestani.
Toinen suuri motivaattori on raha. Asun kahdestaan lapseni kanssa ja kotihoidontuella ei ylimääräistä rahaa pääse turhaan kertymään..
Nyt todellakin tuntuu että tämä oli tässä!
Kommentit (15)
Hyvä!! Omatkin vanhemmat joskus muinoin lopetti tupakoimisen, kun huomas ettei lapset kestä sitä hajua sitten ollenkaan ja vieläkin oon kyllä ihan sairaan kiitollinen tästä :) Että kyl sun tyttäreskin varmasti arvostaa ettei tarvi hengittää huonoo ilmaa sisään. Ja tupakoimattomuus tuo noita säästöjäkin ja rahaa jää sitte kaikkeen muuhun hyvään, ja aina kun tekee mieli tupakkaa nii alat vaan miettimään sitä tulevaisuuden sijoituskohdetta. Joka tapauksessa töitä sulla tulee olemaan mutta pidän sulle peukkuja pystyssä :D
Hyvä päätös. Vertaistukea löytyy stumppi.fi sivustolta. Itselleni se oli ainakin todella suuri apu, kun tiesi, että muutkin ovat kärsineet ja selvinneet :). Lapsesikin kiittää, ettei joudu enää hengittämään niitä sun savujäämiä. Ja muista: sä et ole luopumassa mistään. Päin vastoin olet kohtaa vapaa tupakan orjuudesta eikä sun tarvitse enää ikinä polttaa!!
Hyvä!! Pystyt siihen!
Minulla tulee muutaman viikon päästä 3 vuotta viimeisestä tupakasta, kaduttaa ainoastaan se miksi en lopettanut aiemmin :)
Kiitos tuhannesti tsempeistä!
Olen kyllä järkeillyt niin, että pystyinhän lopettaa lapseni takia myös raskausajaksi tupakoimisen, miksen siis hänen takiaan siihen uudestaan pystyisi!
Kyllä mä tähän pystyn, täytyy vaan muistaa etten todellakaan tarvitse tupakkaa mihinkään!
Ap
Ja rahasta vielä!
Tuntuu niin hölmöltä että olen kehdannut itkeä ja stressata rahasta, ja laskea sentilleen budjetin jolla saan ruokittua itseni ja lapseni, ja kuitenkin vetänyt sitä röökiä samaan aikaan. Jotenkin se on muka ollut ainoa ylimääräinen menoerä jonka olen kyllä ansainnut..
Hävettää ihan. Nyt saa tuollakin rahalla ostettua sit jotain ihan oikeasti kivaa tai laitettua vaikka säästöön!
Mulla sama!! oon polttanut nyt 11vuotta, ja mietin, että vielä on ehkä jotain keuhkonripettä pelastettavissa!!
eka päivä menossa.. mulla syyt jatkaa on ollu ainoastaan pelko siitä, että jään muka niin paljosta paitsi, jos en saa polttaa! hullu ajatus..
viimeinen sysäys lopettaa oli se, kun mun 4v tytär istahti pihalla mun "tupakointituoliin" ja sano että hän on nyt "nurkan takana" (sanon aina niin, kun käyn röökillä) ja sit alko muka poltella, leikki että sormissa oli jotain, ja imi sitä ja puhalsi. kyllä tuli white trash olo... ja jännä tosiaan mullaki, että ihan leikiten pystyny olemaan molemmat raskaudet ja imetykset polttamatta, mutta sitten kuitenki livennyt polttamaan, ja vielä kahdesti!!
Jos lopettaa ulkoisen syyn takia (esim. raskaus) niin olisi tosi tärkeää käsitellä se lopettaminen omassa päässään kunnolla. Jos homma jää kesken, niin kun se syy poistuu sitä ryntää kioskille ja taas palaa. (Itsekin olin raskauden ja imetyksen polttamatta, mutta sen jälkeen aloitin uudelleen. Nyt olen taas lopettanut ja oikeasti päättänyt, etten enää koskaan polta yhtä ainoaa tupakkaa.) Isona apuna toimi Allen Carrin Stumppaa tähän kirja. Voin suositella :).
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama!! oon polttanut nyt 11vuotta, ja mietin, että vielä on ehkä jotain keuhkonripettä pelastettavissa!!
eka päivä menossa.. mulla syyt jatkaa on ollu ainoastaan pelko siitä, että jään muka niin paljosta paitsi, jos en saa polttaa! hullu ajatus..
viimeinen sysäys lopettaa oli se, kun mun 4v tytär istahti pihalla mun "tupakointituoliin" ja sano että hän on nyt "nurkan takana" (sanon aina niin, kun käyn röökillä) ja sit alko muka poltella, leikki että sormissa oli jotain, ja imi sitä ja puhalsi. kyllä tuli white trash olo... ja jännä tosiaan mullaki, että ihan leikiten pystyny olemaan molemmat raskaudet ja imetykset polttamatta, mutta sitten kuitenki livennyt polttamaan, ja vielä kahdesti!!
Oletko pistänyt jo tupakaksi,sentään päivä jo aika pitkällä.
Polta nyt vuodenvaihteeseen ja lopeta uudelta vuodelta. Eikös ole perinteinen lopetuspäivä.
Kerkiät kyllä myöhemminkin lopettamaan. Vähennä vaikka alkuun.
Olisin arvostanut todella paljon, jos vanhempani olisivat lopettaneet tupakoinnin takiani. Noh, eipä ainakaan tarvitse pelätä itse repsahtavansa, kun pelkkä haju tekee niin pahaa kun on sitä koko lapsuutensa haistellut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama!! oon polttanut nyt 11vuotta, ja mietin, että vielä on ehkä jotain keuhkonripettä pelastettavissa!!
eka päivä menossa.. mulla syyt jatkaa on ollu ainoastaan pelko siitä, että jään muka niin paljosta paitsi, jos en saa polttaa! hullu ajatus..
viimeinen sysäys lopettaa oli se, kun mun 4v tytär istahti pihalla mun "tupakointituoliin" ja sano että hän on nyt "nurkan takana" (sanon aina niin, kun käyn röökillä) ja sit alko muka poltella, leikki että sormissa oli jotain, ja imi sitä ja puhalsi. kyllä tuli white trash olo... ja jännä tosiaan mullaki, että ihan leikiten pystyny olemaan molemmat raskaudet ja imetykset polttamatta, mutta sitten kuitenki livennyt polttamaan, ja vielä kahdesti!!
Oletko pistänyt jo tupakaksi,sentään päivä jo aika pitkällä.
Polta nyt vuodenvaihteeseen ja lopeta uudelta vuodelta. Eikös ole perinteinen lopetuspäivä.
Kerkiät kyllä myöhemminkin lopettamaan. Vähennä vaikka alkuun.
Oot hirvee. Älä viitti yllyttää.
Tsemppiä!
Itse vähensin tupakointia radikaalisti, kokemuksesta tiedän ettei kerralla lopettaminen onnistu. Tarkoituksena olisi että vuodenvaihteen jälkeen olen savuton.
Minulla motivaattorina toimii raha, laitetaan tupakoinnista säästyneet rahat sivuun etelänmatkaa varten.
Tsemppiä kaikille tupakoinnin lopettaville. Kyllä kannattaa. Ja ennen kaikkea terveyden vuoksi. Menetin oman äitini muutama vuosi sitten keuhkosyövälle ja hän oli vasta reilut viiskymppinen :( Ikävä on kova ja ette voi uskoa, kuinka hän katui tupakoimistaan, kun sai diagnoosin. Lopetti siihen paikkaan ja sai elää vielä kaksi vuotta. Ei antanut itselleen anteeksi sitä, että minä menetin liian aikaisin äitini ja lapseni rakkaan mumminsa. Aina sitä ihmiset ajattelee, että "eihän tollanen mua koske" ja "enhän mä nyt sairastu". Niin äitinikin ajatteli :(
Itselleni motivaatio lopettamiseen syntyi yks kaks kun sattumalta luin keuhkoahtaumataudista, ja hitaasta "tukehtumisesta". Olin juuri edellisenä päivänä ostanut kartongin marlboroa, mutta ei auttanut, panin sen askia vaille täys kiukaan alle, ja vajaa aski peesas. Siihen se loppui, eli ei lopettamiseen tarvita tupakan loppumista. Siitä on nyt kolme vuotta - ja päätös on pitänyt ja pitää!
Kun olet päässyt pahimmasta ohi, muista yksi asia: ei koskaan enää yhtään. Ei minkään "kunniaksi", ei "nyt tämän lomamatkan aikana vaan" tms. Olet kuin kuiville päässyt alkoholisti, joka pystyy hyvään elämään, kunhan ei uskottele itselleen että ei kai nyt yksi kerta mitään tee. Mutta tervetuloa suomalaisten suureen enemmistöön; enää 14 % tupakoi päivittäin, ja heidän osuutensa väestöstä on kovassa laskussa.
Tsemppiä. :) Tee listaa niistä kerroista kun jätät topan ostamatta ja katso miten paljon rahaa säästyy, siitä voisi jo saada rutkasti motivaatiota. Voit myös aloittaa jonkun käsityön jota teet kun tekisi mieli polttaa, tai vaikka lyhyet jumpat.