Millaisia kokemuksia edunvalvonnasta Suomessa?
Kommentit (4)
Yllättää ja hämmästyttää, miten tällaiseen tilanteeseen ylipäätään päästään jo omaistenkin taholta. Ylen jutusta ei saanut mitään järkevää irti.
Meillä äiti sopi jo järjissään ollessaan kenet haluaa lapsista edunvalvojakseen. Paperit kirjoitettiin valmiiksi, äiti allekirjoitti sen ja jo sitä ennen saman sisaruksistamme oli jo hoitanut äidin pankkiasiat pankille tehdyn asiallisen ilmoituksen myötä. Vahvistus vielä Digi- ja väestötietovirastolle.
Kun äiti siirtyi hoivakotiin tyhjensin asunnon, myin/lahjoitin irtaimistoa sekä jaoimme lasten kesken sen mitä vielä halusimme ottaa. Sitten asunto myyntiin ja rahat äidin omalle tilille. Ei käynyt mielessäkään ryhtyä painottamaan vain omia tunteita, vaan että äidin asiat hoidetaan kunnolla ja hänen edukseen.
Vierailija kirjoitti:
Yllättää ja hämmästyttää, miten tällaiseen tilanteeseen ylipäätään päästään jo omaistenkin taholta. Ylen jutusta ei saanut mitään järkevää irti.
Meillä äiti sopi jo järjissään ollessaan kenet haluaa lapsista edunvalvojakseen. Paperit kirjoitettiin valmiiksi, äiti allekirjoitti sen ja jo sitä ennen saman sisaruksistamme oli jo hoitanut äidin pankkiasiat pankille tehdyn asiallisen ilmoituksen myötä. Vahvistus vielä Digi- ja väestötietovirastolle.
Kun äiti siirtyi hoivakotiin tyhjensin asunnon, myin/lahjoitin irtaimistoa sekä jaoimme lasten kesken sen mitä vielä halusimme ottaa. Sitten asunto myyntiin ja rahat äidin omalle tilille. Ei käynyt mielessäkään ryhtyä painottamaan vain omia tunteita, vaan että äidin asiat hoidetaan kunnolla ja hänen edukseen.
Joskus esim. psykoosiasteinen sairaus, jolloin henkilö on psykoosissa sairaalassa ollessaan joutunut vastentahtoiseen edunvalvontaan voi olla syy.
Ja toinen syy, että omaisille ei ilmoiteta on, ettei tiedetä omaisia kenties, jos on esim. kasvattivanhempien luona varttunut, tälläistä syitä veikkaisin, että voi olla taustalla.
Hienoa, että on onnistuneitakin kokemuksia tuosta järjestelmästä.
Joskus aikoinaan olin parisen vuotta. Edunvalvontatoimisto ei koskaan haastatellut minua, vaan psykiatri ehdotti sitä minulle. Olin typerä, kun suostuin. Syynä oli masennukseni ja yksi vuokralasku oli maksamatta.
Edunvalvonta ei toiminut ollenkaan, käyttövara tuli milloin sattui ja tilanne pikemminkin stressasi, kuin olisi ollut avuksi. Laihduin stressin vuoksi ainakin 20 kg. Edunvalvoja olisi jopa halunnut minulle muitakin palveluja, kuten kunnan ateriapalvelut, jotka lähinnä vanhusten käytössä, itse olin tuolloin 29 v.
Tilanne tuntui toivottomalta, kun vielä minua ei neuvottu mitenkään, kuinka edunvalvonnan voi lakkauttaa. Vasta kun otin yhteyttä lakimieheen, asia alkoi selvitä ja lääkäri joutui kirjoittamaan lakkautusta puoltavan lausunnon, muuten olisi tullut oikeusjuttu.
Täysin tarpeeton oli palvelu kannaltani. Muutinkin heti tuon episodin jälkeen toiseen eu-maahan, niin törkeää kohtelua sain.
Onko liian tabu aihe?