Lue keskustelun säännöt.
Mies kateellinen tulevasta perinnöstäni
29.10.2016 |
Miehelleni paljastui jokin aika sitten suvussani kulkevan omaisuuden määrä. Kyse ei ole miljoonista, mutta mukavasta potista kuitenkin. Aikoinaan isovanhempani alkoivat kartuttaa tätä pottia ja nyt vanhempani jatkavat. Kerrottakoon vielä, että sukumme on pienituloista ja vaatimatonta, mutta pienistä palkoista on laitettu koko ajan hieman sukanvarteen ja sijoitettu.
Kun vanhempani tekivät omat testamenttinsa, he rajasivat lastensa tulevat puolisot ulos. Testamentit on tehty jo vuosikymmeniä sitten, mutta silti mieheni kokee tämän henkilökohtaisena loukkauksena. Asia ei ole koko aikaa esillä, mutta välillä mies alkaa puhua miten sitten kun minä perin vanhempani, mitä omaisuudelle tehdään. Joskus kuulostaa siltä, että MIES aikoo lopettaa työt, kun saan perintöni. Itse en ole suunnitellut mitään ennenaikaista eläkkeelle jäämistä, mutta mies puhuu välillä miten perintö pistetään sileäksi. Minusta on loukkaavaa ajatella, että parin edeltävän sukupolven elämäntyö tuhlataan humpuukiin. Meille lapsille on välillä annettu pieniä summia lahjana ja myös joitain matkoja on maksettu. Huom! Myös mies on päässyt vanhempieni kustantamille lomille ja lahjarahat on käytetty perheemme yhteiseen hyvään. Eli olemme jo päässeet hieman nauttimaan tuosta omaisuudesta.
Olen pohtinut, että takana voisi olla miehen kateus. Hänen vanhempansa ovat täydellisiä vastakohtia omille vanhemmilleni. Appivanhemmat eivät ole koskaan säästäneet, vaan pistäneet kaiken menemään. Lienee sanomattakin selvää ettei heiltä tulee jäämään juuri mitään perittävää.
Onko teillä muilla tällaista? En aiemmin voinut kuvitellakaan mieheni olevan noin ahne ja rahan perään. En myöskään ymmärrä miksi hän loukkaantuu, kun hänellä ei ole sanavaltaa perintööni.
Kommentit (85)
Hankkituisin tuollaisesta miehestä eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on oppinut toimintamallinsa kotoaan, sinä omasta kodistasi. Ei kyse ole varmastikaan kateudesta, vaan ajatuksesta että kaikki menee mikä tulee. Hänelle ei ole kertynyt positiivisia kokemuksia pitkäjänteisesti omaisuuden keräämisestä.
Mä en näistä perimisjutuista paljon tiedä. Sillä ihmetyttää, että miksi lasten puolisot pitää rajata testamentissa erikseen pois?
Puolisot rajataan pois siksi ettei se puoliso ota saman tien avioeroa ja vie puolta siitä perinnöstä.
Kaikilla kun ei ole avioehtoa.
Perinnönsaaja sitten itse päättää kuinka perintönsä käyttää eikä se puoliso.
Melko lailla sama tilanne. Isäni kuoli, ja itse asiassa hämmästyin valtavasti, kun muuten niin fiksu ja kiltti mieheni myöskin suhtautui vanhempieni testamentissa olleeseen, lasten puolisoiden avio-oikeuden pois sulkevaan lauseeseen niin, että se oli suunnattu häntä vastaan. Testamentti oli kirjoitettu, kun olin 10-vuotias...
Eniten pykälästä hermostui kuitenkin appi.
Omat vanhempani ovat aina olleet erittäin säästäväisiä ja sijoittaneet säästöt tuottavasti. Appivanhemmilla on juuri ja juuri talo (taantuvassa pikkukaupungissa) eikä eläkkeiden lisäksi sitten juuri muuta. Ovat satsanneet elämysmatkailuun. Miehenikin on hyvien autojen yms. perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisot rajataan pois siksi ettei se puoliso ota saman tien avioeroa ja vie puolta siitä perinnöstä.
Kaikilla kun ei ole avioehtoa.
Perinnönsaaja sitten itse päättää kuinka perintönsä käyttää eikä se puoliso.
Ok.
Perinnöstä tulee muutoin automaattisesti yhteistäomaisuutta.. Ohhoh, siinäpä porsaanreikä.
Kiitos. :)
Lasten puolisot pitää rajata testamentissa erikseen pois, AINA. Miksi ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en näistä perimisjutuista paljon tiedä. Sillä ihmetyttää, että miksi lasten puolisot pitää rajata testamentissa erikseen pois?
Esimerkiksi mun vanhemmilla on kesämökki, joka on todella rakas isälleni. Siskoni taas nai aivan käsittämättömän hulttion, jota isäni ei voi sietää.
Jos äitini kuolisi, me lapset perittäisi puolet kesämökistä. Ja jos sen jälkeen siskoni sattuisi kuolemaan, hänen osuus mökistä menisi hänen hulttiomiehelleen. Voisi kuvitella että olisi isälleni aika kova paikka jos mökistä edes pieni viipala kuuluisi jollekin suvun ulkopuoleiselle. Ja ehkäpä isäni haluaisi lunastaa siskon miehelle joutuneen osuuden takaisin itselleen. Joka ajatuksena olisi hänelle sietämätön.
Kaukaa viisaati vanhempamme ovat rajanneet testamentissaan lasten puolisot pois.
Minun entinen mieheni oli samanlainen. Omilla vanhemmillani on jonkin verran omaisuutta, hänen vanhempansa asuvat vuokralla ja käyttävät kaikki tienestinsä mm matkusteluun ja viihteelle, mitään omaisuutta ei ole. Mies jo etukäteen suunnitteli miten käyttää tulevaisuudessa perintöni. Suunnitteli jo sitä miten jää töistä pois. Itse en ollut siinä vaiheessa juuri uhrannut ajatuksia tälle osalle tulevaisuutta, sillä omat vanhempani ovat vielä mm työelämässä. Nyt ollaan erottu joten miehen suunnitelmat taisivat mennä uusiksi. Toivottavasti uudella naisella on omaisuutta 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten puolisot pitää rajata testamentissa erikseen pois, AINA. Miksi ei?
Mä en näe logiikkaa, miten he olisivat edes perimässä mitään. En mä naapureitanikaan sulje pois.
Miten edes tiedätte noista asioista? Minunkin vanhemmat ovat varakkaita, mutta pitävät kynsin hampain kiinni omaisuudestaan eivätkä vahingossakaan jaa sitä edes paria satasta lapsilleen vaikka ovat itse saaneet omaisuutensa perintönä. Mieluummin antavat verottajalle kuin lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkien pitäisi ymmärtää tehdä testamentti, jossa perillisten puolisoiden avio-oikeus omaisuuteen rajataan pois. Eihän se oikeus muutenkaan realisoidu ennen kuin avioerossa.
Luulen että ap:n puolison käytöksen taustalla ei ole niinkään kateus kuin ahneus. Ap on oppinut omalta suvultaan, että kaikkea ei panna sileäksi, ja ap:n mies taas on oppinut että kyllä pannaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en näistä perimisjutuista paljon tiedä. Sillä ihmetyttää, että miksi lasten puolisot pitää rajata testamentissa erikseen pois?
Esimerkiksi mun vanhemmilla on kesämökki, joka on todella rakas isälleni. Siskoni taas nai aivan käsittämättömän hulttion, jota isäni ei voi sietää.
Jos äitini kuolisi, me lapset perittäisi puolet kesämökistä. Ja jos sen jälkeen siskoni sattuisi kuolemaan, hänen osuus mökistä menisi hänen hulttiomiehelleen. Voisi kuvitella että olisi isälleni aika kova paikka jos mökistä edes pieni viipala kuuluisi jollekin suvun ulkopuoleiselle. Ja ehkäpä isäni haluaisi lunastaa siskon miehelle joutuneen osuuden takaisin itselleen. Joka ajatuksena olisi hänelle sietämätön.
Kaukaa viisaati vanhempamme ovat rajanneet testamentissaan lasten puolisot pois.
Eikö avioehto olisi tätä varten? Ellei sisko kuole samalla kuin äiti.
Hyvä se on varmistua. En ollut osannut ajatella tätä näin. Ei ole perintöjä kiikarissa, eikä jäämässä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on ehkäpä liittonne aikana käyttänyt rahojaan teidän yhteiseen elämänne. Miksi et soisi hänelle sitä iloa, että myös rahaa saadessanne puhallatte yhteiseen hiileen. Sentään, että raha tekee meistä kaikista piruja.
Tulen tulevaisuudessa perimään huomattavan omaisuuden vanhemmiltani, joten suunnitelmissa on tehdä testamentti joka rajaa lapseni (lasteni) puolison ulos. Meillä on myös miehen kanssa avioehto, ero ei ole kummankaan mielestä realistinen, mutta kun ei siitä tulevasta ikinä tiedä niin parempi pelata varman päälle.
Tämä keskustelu menee varmasti siihen AP:n miehen haukkumiseen, mutta AP sanon sinulle: Älä vaan laita edeltävien sukupolvien elämäntyötä sileäksi.
Jotkut sanovat, että mitäs tuota säästelemään, kun ei täältä mitään saa kuitenkaan. Asiahan ei todella ole näin. Elämä jatkuu tällä vaikka itse siirtyisikin tuonpuoleiseen. Lapsilla ja lapsen lapsilla elämä jatkuu.. Ja olisi varmasti aika levollista, jos tietäisi kuolinvuoteellaan, että jälkipolvilla on asiat hyvin. Eihän raha tietänkään kaikkia ongelmia ratkaise, mutta pirun monesta arjen ongelmasta sillä selviää. Omaisuus sinäänsä vaikkei sitä mihinkään käyttäisikään tuo jo sinäänsä turvallisuuden tunnetta. Tuntuu hyvältä, kun on sen verran löysää, että ei olisi katastrofi, vaikka joutuisi tekemään isomman remontin, sairastuisi jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisot rajataan pois siksi ettei se puoliso ota saman tien avioeroa ja vie puolta siitä perinnöstä.
Kaikilla kun ei ole avioehtoa.
Perinnönsaaja sitten itse päättää kuinka perintönsä käyttää eikä se puoliso.
Ok.
Perinnöstä tulee muutoin automaattisesti yhteistäomaisuutta.. Ohhoh, siinäpä porsaanreikä.
Kiitos. :)
Ei se ole mikään porsaanreikä.
Suosittelen kaikille jolla on jokunen tuhat jätettävää.
Tee Ap kuten 1/14 sanoo eli ajoissa oma testamenttisi .
Yleensähän tuohon avio-oikeuden pois sulkemiseen testamentissa lisätään myös lauseke :sen tuottoon tai sen tilalle tulleeseen omaisuuteen.
Sitä en tiedä miten ero tilanteessa em.selvitetään esim.joskus 10 vuoden päästä perinnön saamisesta.
Itse olen rajannut pois sekä lapsieni että lapsenlapsieni avio- ja avopuolisot vaikka heitä ei testamentin teko hetkellä ole edes ollut näköpiirissä .
Ap pidä tiukasti kiinni perinnöstäsi kun se aika koettaa. Se on perinnön jättäjän viimeinen tahto !
Ei sinun ilkeyttäsi tms.
Vierailija kirjoitti:
Tulen tulevaisuudessa perimään huomattavan omaisuuden vanhemmiltani, joten suunnitelmissa on tehdä testamentti joka rajaa lapseni (lasteni) puolison ulos. Meillä on myös miehen kanssa avioehto, ero ei ole kummankaan mielestä realistinen, mutta kun ei siitä tulevasta ikinä tiedä niin parempi pelata varman päälle.
Mielestäni tämä on aina ihan hyvä tapa poislukien mahdollista tonttia jolle pariskunta suunnittelee rakentavansa talon. Tällöin vaihtoehdot ovat vain huonoja ja parhaimmassakin tapauksessa veroseuraamukset ovat suuret.
Vanhempasi olivat kaukaa viisaita. Muista itse tehdä sama liike.