Kumpi on ihailtavampi taito; piirtäminen vai instrumentin hallinta?

No olen itse aika musikaalinen, joten valitsisin piirtotaidon. Toki en varsinaisesti kyllä kaipaa kumpaakaan. Ja toisella ihmisellä kyllä arvostan ehkä sitä musikaalisuutta ja soittotaitoa enemmän... Vaikea sanoa, molemmat upeita taitoja.

Molempi parempi, tai siis hankala valita, kun suvussa on kumpaakin. Toisaalta noilla omilla lapsilla tuntuu olevan vahvuudet ihan muualla, tulleet kai toiseen vanhempaansa.

Kuvataiteellinen lahjakkuus ilman muuta, koska olen hyvin visuaalinen ihminen ja nautin kuvataiteesta. Olenkin ihan semilahjakas kuvataiteellisesti, lapsen isä on erittäin hyvä piirtämään ja näyttäisi siltä, että lapsenkin lahjakkuus painottuu kuvataiteisiin.

Kumpi tahansa kelpaisi, mutta ei niin paljon että jaksaisin panostaa ko taidon opettelemiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kumpi tahansa kelpaisi, mutta ei niin paljon että jaksaisin panostaa ko taidon opettelemiseen.

Kaikki ei vaan osaa vaikka harjoittelisikin. Tässä oli nyt kysymys lahjakkuudesta. Joku säveltää päässään jo lapsena, toinen ottaa kynän käteen ja se viiva menee heti just sinne, mihin piirtäjä haluaa ja ilmentää kohdetta täydellisesti.

Olen jo lahjakas kuvataiteen saralla ja tyytyväinen tähän, tosin laulutaidolla voisi tehdä helpommin uraa, varsinkin jos näyttää hyvältä. Mutta johonkin yksittäisen soitiminen osaamiseen en vaihtaisi.

Mun lapsi on ihan käsittämättömän taitava piirtäjä, on piirtänyt intohimoisesti koko ikänsä. Kuvataiteet on myös itseä lähempänä joten valitsen sen.

En osaisi päättää, koska itse soitan kolmea soitinta ja osaan piirtää ja maalata... Molemmat ovat oikein mukavia taitoja, molemmilla saa halutessaan tuttavat ällistymään ja moni kadehtii näitä taitoja. Lähipiirissäni tosin lähes poikkeuksetta musiikillisesti lahjakkaat ovat myös kuvataiteellisesti lahjakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on ihan käsittämättömän taitava piirtäjä, on piirtänyt intohimoisesti koko ikänsä. Kuvataiteet on myös itseä lähempänä joten valitsen sen.

Sun lapsi on tikku-ukkotason tavis. Ikävä tuottaa pettymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on ihan käsittämättömän taitava piirtäjä, on piirtänyt intohimoisesti koko ikänsä. Kuvataiteet on myös itseä lähempänä joten valitsen sen.

Sun lapsi on tikku-ukkotason tavis. Ikävä tuottaa pettymys.

Huvittavaa, että kuvittelet pystyväsi tuottamaan sellaisen.

Jaa, pistit pahan.. ehkä kuvataiteita tarvitaan enemmän käytännönammateissa, kuin musikaalisuutta.. en tiedä.

Musikaalisuus. Pidän itse klassisesta musiikista ja soitan pianoa. Lasten kanssa laulellaan mutta eipä nuo näytä ihan hirveän innostuneelta taideaineista. Ja saavat vapaasti valita harrastuksensa ja kiinnostuksensa. Kuvataide on aina ollu itselle vaikeaa, joten arvostan sitäkin taitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi tahansa kelpaisi, mutta ei niin paljon että jaksaisin panostaa ko taidon opettelemiseen.

Kaikki ei vaan osaa vaikka harjoittelisikin. Tässä oli nyt kysymys lahjakkuudesta. Joku säveltää päässään jo lapsena, toinen ottaa kynän käteen ja se viiva menee heti just sinne, mihin piirtäjä haluaa ja ilmentää kohdetta täydellisesti.[/

Ei niin, mutta keskivetolahjakas joka harjoittelee paljon, on todennäköisesti lopulta taitavampi kuin synnynnäisestä lahjakas mutta laiska harjoittelemaan.

Mä uskon että melkein mitä tahansa voi oppia tekemään hyvin jos tarpeeksi treenaa.

Tuota lahjakkuutta on tutkittu aika paljon, ja isompi merkitys on aina harjoittelulla kuin lahjakkuudella. Lahjakkuudesta saa etulyöntiaseman, mutta harjoittelutunneilla saa asetelman tasattua. Tietysti jos minkäänlaisia taipumuksia johonkin asiaan ei ole, niin harjoittelutuntien määrä olisi niin iso ja tulokset niin hitaita, ettei kenenkään kärsivällisyys riittäisi.

Ehkä työnäkökulmien kannalta jonkin ei-suositun, mutta monenlaisissa kokoonpanoissa oleellisen soittimen soittotaito tuntuisi järkevämmältä? Visuaalinen hahmotuskykykin auttaa monessa työssä, mutta en välttämättä toivoisi lapselle isoa paloa taiteilijana toimimiseen, koska se on niin vaikea ja epävarma tie. Ja toisaalta jos tekee normityötä, eikä pääse toteuttamaan itseään, niin siinäkin kärsii.

Mun lapset on harrastaneet molempia ihan pienestä pitäen. Taiteiden ei tarvitsekkaan elättää vaan olla omana henkilökohtaisena pääomana läpi elämän. Niistä kannattaa nauttia. Toinen lapsista on selvästi musikaalisempi ja opistolla epäilevätkin hänellä olevan absoluuttinen sävelkorva. Sen ominaisuuden kanssa synnytään. Toinen kyllä harrastaa musiikkia ja oppiikin, mutta ei ole mitenkään erityisen lahjakas. Sitävastoin kuvataidekoulusta kotiin kantamissa töissä on alusta asti ollut tietty omaleimaisuus ja taiteellinen ote, mikä taas toiselta puuttuu, vaikka onkin hyvä piirtäjä hänkin.

Molemmat nauttivat molemmista harrastuksiata, itse en ole hyvä missään.

Itse en ole koskaan ymmärtänyt paljonkaan kuvataiteiden päälle vaikka toki voin ihastella taidokasta piirrosta tai maalausta. Musiikki sen sijaan on niin tärkeää minulle että ehkä taidokas instrumentin hallinta (tai sävellystaito) on kuitenkin se jota ihailen enemmän.

Ei kumpikaan. Vain koodauksella on väliä.

No kyllä kuvan tekemistäkin pitää opiskella. Ihme harhaluulo, että taiteilijaksi synnytään.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä kuvan tekemistäkin pitää opiskella. Ihme harhaluulo, että taiteilijaksi synnytään.

Lahjattomat harjoittelee, eikä silti pärjää lahjakkaille kuvataiteilijoille.

Vierailija kirjoitti:

Siis jos saisit valita itsellesi/lapsellesi kumman tahansa lahjakkuuden. Musiikki vai kuvataide?

Jos sjatellaan että piirustustaito olisi erittäin hyvä vs musikaalisuus.

Miksi valitsisit juuri niin?

Ei tarvitse valita koska on julmetun hyvä kummassakin.