Lue keskustelun säännöt.
Joku painaa mieltäni avioliitossani nykyään...
13.10.2016 |
En tiedä mitä se on. Olen epäillyt puolisoni uskollisuuttakin. En saa mielenrauhaa vaikka kuinka yritän uskotella itselleni kaiken olevan hyvin. Jokin muuttui vain parisen vuotta sitten. Olen ihminen joka herkästi vaistoaa asioita ja myös osaan tulkita ihmisiä heidän käytöksen olemuksen ym mukaan. Tilanne käy välillä todella tukalaksi minulle kun vaistoan jotain olevan ehkä pielessä.. En osaa selittää paremmin tätä:( mutta elämä avioliitossani tuntuu välillä kuin valheelta. Jokin mutta mikä se on.. Kuin varoittaisi tai yrittäisi kertoa minulle jotain. Tunnen sen ihan fyysisestikin kropassani.. On paha olla ja elää näin. Onko kokemusta, mitä tämä on?
Kommentit (13)
No minun kroppani on sellainen että vaistoaa uskottomuuden. Joka kerta kun se sanoinkuvaamaton tunne on tullut niin mies on jääny kiinni pettämisestä. Siis eihän he ensin ole myöntäneet niin on pitäny tehdä taustatutkimusta 👍 Esimerkiksi erityisherkkä ihminen vaistoaa sen heti. Muusta en osaa sanoa. Tunnen itse kumppanini niin hyvin ettei hän pysty valehtelemaan tai sitten valehtelee mutta jää kyllä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No minun kroppani on sellainen että vaistoaa uskottomuuden. Joka kerta kun se sanoinkuvaamaton tunne on tullut niin mies on jääny kiinni pettämisestä. Siis eihän he ensin ole myöntäneet niin on pitäny tehdä taustatutkimusta 👍 Esimerkiksi erityisherkkä ihminen vaistoaa sen heti. Muusta en osaa sanoa. Tunnen itse kumppanini niin hyvin ettei hän pysty valehtelemaan tai sitten valehtelee mutta jää kyllä kiinni.
Taustatutkimusta? Miten olet saanut selville pettämisen? AP
Tulin sanomaan juuri samaa kuin 2. Välittömästi tuli mieleeni tuttava, joka moneen kertaan selosti, kuinka hän vaistoaa, tuntee ja aistii ihmisistä monenlaisia pinnanalaisia ja peiteltyjä asioita. Ainakin iso osa niistä vaistoamisista oli hänen omaa kuvitelmaansa - myöhemmin todella paljastui, että hän oli sairastumassa vainoharhaisuuteen.
Ja hän oli mm perustanut yhdistyksen erään ystävänsä kanssa, joka sittemmin huijasi raha-asioissa, mutta tästä ainakaan ei kuuluisa vaisto varoittanut yhtään etukäteen...
Taitaa sinua eniten painaa pikseleiden puute, kun tuollaisiin klikkihuorausotsikoihin sorrut.
Tiedän että tämä kuulostaakin vainoharhaisuudelta. Olen itsekin hokenut sitä itselleni. Silti se tunne ei jätä rauhaan:( AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat kyllä mahdottoman rasittavalta kumppanilta noine tuntemuksinesi, vaistoinesi ja tulkintoinesi. Kuka tuollaista jaksaisi vierellään katsella, kun kaiken aikaa joutuu olemaan varpaisillaan ettei toinen vaan taas kehitä jotain "tuntemuksia"? Ymmärrät kai, että tuntemuksesi on vain luulosairauden muoto? Ei sinulla oikeasti ole mitään yliluonnollista kykyä vaistota.
Voit olla oikeassa. Koita selvittää mikä se asia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat kyllä mahdottoman rasittavalta kumppanilta noine tuntemuksinesi, vaistoinesi ja tulkintoinesi. Kuka tuollaista jaksaisi vierellään katsella, kun kaiken aikaa joutuu olemaan varpaisillaan ettei toinen vaan taas kehitä jotain "tuntemuksia"? Ymmärrät kai, että tuntemuksesi on vain luulosairauden muoto? Ei sinulla oikeasti ole mitään yliluonnollista kykyä vaistota.
Itku tulee kun luen viestisi;( on niin paska olo tämän vuoksi. Luuletko että haluan elää näin ja tuntea näin. En koskaan aiemmin ikinä ole joutunut kamppailemaan tämmöisen asian kanssa. Olen muuten ihan normaali ihminen, pidän huolta itsestäni. Minulla on hyvä itseluottamus ja olen tyytyväinen itseeni kaiken puolin, myös ulkoisesti. Ehkä joku päivä pääsen tästä olosta. Kauaa en enää jaksaisikaan:( AP
Käy terapeutin tai psykiatrin tms. juttusilla. Ja toki puolisolle puhuminenkin voi auttaa - kysy vaikka onko hänestä tuntunut että liitossanne on kaikki hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko varma, ettet heijasta omia tuntemuksiasi mieheesi? Ehkä et tunne häntä kohtaan enäö kuten ennen, mikä saa sinut itsesi myös ahdistumaan.
Suhde on jo pilalla, jos ei voi luottaa toisen kumppaniin ja sinä et luota mieheesi, kun epäilet. Ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat kyllä mahdottoman rasittavalta kumppanilta noine tuntemuksinesi, vaistoinesi ja tulkintoinesi. Kuka tuollaista jaksaisi vierellään katsella, kun kaiken aikaa joutuu olemaan varpaisillaan ettei toinen vaan taas kehitä jotain "tuntemuksia"? Ymmärrät kai, että tuntemuksesi on vain luulosairauden muoto? Ei sinulla oikeasti ole mitään yliluonnollista kykyä vaistota.
Itku tulee kun luen viestisi;( on niin paska olo tämän vuoksi. Luuletko että haluan elää näin ja tuntea näin. En koskaan aiemmin ikinä ole joutunut kamppailemaan tämmöisen asian kanssa. Olen muuten ihan normaali ihminen, pidän huolta itsestäni. Minulla on hyvä itseluottamus ja olen tyytyväinen itseeni kaiken puolin, myös ulkoisesti. Ehkä joku päivä pääsen tästä olosta. Kauaa en enää jaksaisikaan:( AP
Ai, näin sanoit ekassa viestissäsi: "Olen ihminen joka herkästi vaistoaa asioita ja myös osaan tulkita ihmisiä heidän käytöksen olemuksen ym mukaan. Tilanne käy välillä todella tukalaksi minulle kun vaistoan jotain olevan ehkä pielessä.. En osaa selittää paremmin tätä:("
Vainoharhaisuutta? Ja tuo "hyvä tulkitsemaan ihmisiä käytöksen mukaan" ja "vaistoan herkästi" on ihan sinun oma tulkinta itsestäsi. Yllätyt jos mietit joskus tarkemmin. Se mitä sinä tulkitset ja vaistoat, siihen vaikuttaa ennen kaikkea sinun oma motiivi, se ei ole subjektiivinen totuus.
Neuvo: lopeta tulkinnat ja vaistoamiset ja puhu. Sillä se selviää. Saatat olla oikeassa, mutta ainakin asia selviää ja ei tarvii aikaa ja energioita käyttää päänsisäisiin tulkintoihin enää.
Tai sitten voit olla väärässä ja tajuat (ehkä), että se joka apua tarvii, oletkin sinä itse. Ja pystyt hakeutumaan hoitoon.