suosittelisitko luomusynnytystä? Miksi suosittelisit, miksi et?

En. Kipu ennen puudutuksen saamista oli niin lamaannuttavaa etten olisi kyennyt jatkamaan vielä kovemmilla kivuilla ilman apua. Mutta tämäkin on tietenkin yksilöllistä

En suosittelisi.

Naiset on entisaikaan joutuneet luomuna synnyttämään. Kivunlievitystä on kehitetty TARPEESEEN.

Ja suosittelen ehdottomasti, että on ammattihenkilökuntaa paikalla ja tarpeelliset laitteet ja välineet, jos tuleekin riski kuolla äidille tai vauvalle tai molemmille.

Ei se synnytys ole leikkijuttu. Synnytys on oikeasti riski sekä äidille että vauvalle.

Miksi muuten synnytettäisiin sairaaloissa?

Itsekin mietin ensimmäisen kohdalla noita luomu juttuja.

Joo, paitsi että toi luomusynnytys on vihoviimeinen paskatermi jonka käytöstä tulisi luopua.

Kehottaisin kokeilemaan ilman kivunlievitystä jos kestää kipua muutenkin, jos naissukulaisilla ollut helpot synnytykset ja jos se synnytys on niin mennäkseen.

Itsellä yksi kahden annoksen epiduraalisynnytys ja yksi ilman kivunlievitystä, ja epiduraalivauva oli tokkuraisempi kuin lääkkeittä syntynyt. Molemmilla kuitenkin ihan yhtäläiset alkuvaiheet muuten, imetys käynnistyi hyvin jne.

Ei siitä kivunlievityksen välttämisestä mitään erityistä palkintoa seurannut, mutta ainakin omalla kohdalla epiduraali oli niin huono kivunlievitys että ilmankin kesti olla.

Minulla ei onnistunut, ensimmäinen piti käynnistää ja toinen meni sektioksi. Olin kyllä etukäteen päättänyt, että otan kivunlievityksen, jos sen saan. 90-luvulla epiduraali ei ollut vakio, sen saattoi saada, jos anestesialääkäri sattui olemaan vapaana. Muutama tuttu joutui synnyttämään ilman kivunlievitystä, yhdelle se oli kauheaa ja toinen tuumi, että hyvin pärjäsi.

Synnyttämään on hyvä mennä avoimin mielin. Jos kaikki menee hyvin ja kivut ovat siedettävät, niin voihan sitä kokeilla, menisikö koko synnytys ilman kivunlievitystä.

Kotisynnytys on sitten ihan eri juttu.

Suosittelen menemään tilanteen mukaan. Ei kannata suunnitella mitään etukäteen kun ei voi tietää miten homma etenee. Tärkeintä on että sekä lapsi että äiti selviävät synnytyksestä mahdollisimman vähin vammoin.

Synnytys ei ole kilpailulaji. Jos on tärkeää selvitä synnytyksestä jonain ihme sankarina niin voihan sitä sitten vaikka keksiä uskomattoman synnytystarinan. :P

Luomusynnytys ei tarkoita pelkästä synnytystä ilman kivunlievitystä. Synnytystä voi toki yrittää ilman puudutteita yms. ja se voi sujua hyvinkin. Toisinaan voi tulla tarve esimerkiksi vahvistaa supistuksia oksitosiinilla, seurata sikiön sykekäyrää päähän asennettavalla anturilla jne. jotka eivät kuulu "luomusynnytykseen". Itse suosittelisin synnytykseen valmistautumista eri vaihtoehtoja tutkimalla, mutta asennoitumalla niin, että tarvittaessa mennään tilanteen vaatimalla tavalla. Joissain tilanteissa, esim. hätäsektio, ei äidiltä enää kysellä. Sekin on hyvä tiedostaa.

Miksi pitää edes kokeilla voiko "sankarillisesti" kestää kipuja, kun lievityksiä on olemassa ja ne ovat tavallisia? Eipä kyllä nykyihmistä taida olla tarkoitettu synnyttämään, verrattuna eläinten synnytysten isompiin onnistumisprosentteihin.

Mitähän tähän sanoisivat entisajan naiset, jotka menettivät lapsen tai henkensä synnytyksessä, tai saivat ikuiset vammat kroppaansa.. Ihanaa että nykyisin on apua saatavilla. Itse luotan lääketieteeseen. Luomut jätän pellolle.

Suosittelen, tuntee paljon paremmin mitä tapahtuu ja mitä tekee. Mutta toki päätöksestä synnyttää ilman lääkitystä ei kannata pitää väkisin kiinni jos kivut käy oikeasti sietämättömiksi. 

Joka tapauksessa synnytykseen ei mielestäni kannata lähteä asenteella "kaikki mahdolliset lääkkeet mulle heti". Ja lääkkeettömistä kivunlievityskeinoista kannattaa ottaa selvää hyvissä ajoin ennen synnytystä. 

Epiduraalin kanssa synnyttänyt ystävä joutui ponnistamaan tuskaiset yli puoli tuntia, itsellä meni luomuna vaivaiset 9 minuuttia. Omasta mielestä se luomun supistuskipu oli parempi vaihtoehto verrattuna ikuisesti kestävään ponnistusvaiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää edes kokeilla voiko "sankarillisesti" kestää kipuja, kun lievityksiä on olemassa ja ne ovat tavallisia? Eipä kyllä nykyihmistä taida olla tarkoitettu synnyttämään, verrattuna eläinten synnytysten isompiin onnistumisprosentteihin.

Ei siinä mistään sankarillisuudesta ole kyse vaan luonnollisuudesta, siitä että kroppa saa toimia niinkuin pitää, ilman häiriötä. 

Vierailija kirjoitti:

Epiduraalin kanssa synnyttänyt ystävä joutui ponnistamaan tuskaiset yli puoli tuntia, itsellä meni luomuna vaivaiset 9 minuuttia. Omasta mielestä se luomun supistuskipu oli parempi vaihtoehto verrattuna ikuisesti kestävään ponnistusvaiheeseen.

Ei voi verrata tilanteita, koska ihmiset ja tilanteet on erilaisia. Tuskainen puoli tuntia on sitä paitsi ihan normaalia varsinkin ekassa synnytyksessä, eikä voi tietää olisiko aika pidempi vai lyhyempi ilman epiduraalia. Ihan on arvailua.

Suosittelen.Kokeillut kumpaakin.Luomu synnytyksessä (ilokaasua vain) äiti ja vauva ovat heti pirteämpiä.Olen ollut tilanteen tasalla enkä pökkyrässä.Kipu kestää hetken ja unohtuu ja eihän se mitään tappavaa kipua ole..

Itse melkein luomuna synnytin, aquarakkulat ja ilokaasu oli, oisin ehkä sen epiduraalin voinut haluta mutta synnytys lähti niin vauhdilla liikkeelle että en sitä ehtiny saamaan. Mutta jälkikäteen aateltuna ei hirveesti kyl harmita.

Tosiaan, tilanteen mukaanhan se kannattaa mennä. Osalla toimii joku kivunlievitys paremmin kuin toisilla, tuttu sano ite ettei aquarakkuloista ollu hänelle mitään hyötyä, itelle taas ne toimi kuin unelma ennen synnytyssaliin siirtymistä.

Vierailija kirjoitti:

Luomusynnytys ei tarkoita pelkästä synnytystä ilman kivunlievitystä. Synnytystä voi toki yrittää ilman puudutteita yms. ja se voi sujua hyvinkin. Toisinaan voi tulla tarve esimerkiksi vahvistaa supistuksia oksitosiinilla, seurata sikiön sykekäyrää päähän asennettavalla anturilla jne. jotka eivät kuulu "luomusynnytykseen". Itse suosittelisin synnytykseen valmistautumista eri vaihtoehtoja tutkimalla, mutta asennoitumalla niin, että tarvittaessa mennään tilanteen vaatimalla tavalla. Joissain tilanteissa, esim. hätäsektio, ei äidiltä enää kysellä. Sekin on hyvä tiedostaa.

Tulitko oikein varmistamaan ettei täällä joku oksitosiinitippa-anturipäähän-mutsi keuli synnyttäneensä luomuna?

Jos se anturi mahan päällä tekee synnytyksestä ei-luomun, niin okei, epäonnistuin.

Mutta ei ollut oksitosiinia, ei anturia ipanan päässä, ja jälkikäteen sanoisin että ihan siksi että pääsen napauttamaan (kaltaisillesi?) hipeille että ei se lääkkeetön synnytys ole temppu eikä mikään - jos vain kroppa antaa myöden.

Että mua risoo tollainen: esitetään että on lääketiedekin ihan hyvä olemassa, mutta jos joku ei ymmärrä palvoa "luomu"synnytystä niin rimaa ylös vaan. Ei se oo luomu jos se ei ollut sammalmättäällä ja ipana siitä suoraan avantouinnille!

Synnytin toisen lapsen täysin luomuna. Ainoa apu oli kuumat suihkut ja lämmin kauratyyny. Synnytys kesti 6tuntia. Oli todella helppo synnytys lähtisin samanlaiseen synnytykseen koska vaan uudestaan. Kipu oli täysin hallittavissa. Oli aivan erilainen verrattuna ensisynnytykseen.

Ensimmäinen synnytys pitkittyi 2vrk. tuli pitkä latenssivaihe mutta kivut oli silti helvetilliset jouduin lopuksi ottamaan epiduraalin. Sellaisesta synnytyksestä ei olisi jaksanut ilman kivunlievitystä.

Oikeastaan synnytystä ei kannata liikaa suunnitella kun ei koskaan voi tietää mitä on tulossa. Jos tulee helppo ja kivut on siedettäviä, miks ottaa kivunlievitystä?

Jos vielä joskus synnytän kyllä toivon että menis täysin luomuna.

En saanut toivomaani luomusynnytystä. Kun oli menty kaksi viikkoa yli lasketun ajan ja istukka alkoi vedellä viimeisiään, piti käynnistää.

Vedin kylläkin käynnistetyn synnytyksen läpi ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, viimeiseen saakka omilla jaloillani kävellen. En sankarillisuuttani, vaan siksi että pelkäsin epiduraalia ja luonto käski pysymään pystyssä, pitämään pään skarppina ja kävelemään. Näin jälkikäteen luulen, että lääkkeiden kanssa olisin joutunut sektioon tai vähintäänkin olisi mennyt imukuppihommiksi. Lapsen piponympärys oli käsittämättömät 39,5.

Suosittelen luomusynnytystä niille, joille se on mahdollista ja joista se tuntuu omalta jutulta.  

Vierailija kirjoitti:

Epiduraalin kanssa synnyttänyt ystävä joutui ponnistamaan tuskaiset yli puoli tuntia, itsellä meni luomuna vaivaiset 9 minuuttia. Omasta mielestä se luomun supistuskipu oli parempi vaihtoehto verrattuna ikuisesti kestävään ponnistusvaiheeseen.

Minä synnytin viisikiloisen esikoiseni epiduraalin kanssa. Ponnistusvaihe kesti 9 minuuttia ja se oli liki kivuton, mitä nyt pään ulostulo tuntui.

Yksi lääkkeellinen ja kaksi lääkkeetöntä synnytystä minulla. Sanoisin, että jos vielä saisin lapsia ne saisi syntyä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä, kuten kaksi viimeistä. Kipu on toki järkyttävää, mutta itse tuntee paremmin missä mennään.

Jokainen tekee itse valintansa synnytyksien suhteen. Joku haluaa mahdollisimman kivuttoman ja joku taas mahdollisimman luonnollisen. Sallikaamme se toisillemme, ei se synnytystapa tee kenestäkään parempaa. Parhaita me äidit ollaan kun ylipäätään synnytyksistä selvitään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epiduraalin kanssa synnyttänyt ystävä joutui ponnistamaan tuskaiset yli puoli tuntia, itsellä meni luomuna vaivaiset 9 minuuttia. Omasta mielestä se luomun supistuskipu oli parempi vaihtoehto verrattuna ikuisesti kestävään ponnistusvaiheeseen.

Ei voi verrata tilanteita, koska ihmiset ja tilanteet on erilaisia. Tuskainen puoli tuntia on sitä paitsi ihan normaalia varsinkin ekassa synnytyksessä, eikä voi tietää olisiko aika pidempi vai lyhyempi ilman epiduraalia. Ihan on arvailua.

Kuule ei ole arvailua, siitä on tehty tutkimuksia, esim.

http://www.livescience.com/43141-epidurals-prolong-labor.html

"Although it was thought that epidurals lengthen labor by about one hour, the researchers found that women who had epidurals actually took two to three hours longer to get through the second stage of labor, compared with women who hadn't received this pain medication, according to the study, published today (Feb. 5) in the journal Obstetrics & Gynecology."

Epiduraali pidentää synnytyksen toisen vaiheen keatoa 2-3 tuntia verrattuna ilman epiduraalia synnyttäneisiin. Tutkimuksessa 45 000 synnytystä.

Joo, se ystäväni n. puoli tuntia oli vielä lyhyehkö aika, mutta se olisi voinut olla vielä lyhyempi.

Nih.