Heikkolahjaisuus diagnoosi
Onko heikkolahjaisuus diagnoosi haaste työelämässä tai koulutuksessa
Kommentit (9)
Heikkolahjaisuus diagnooseja tehtiin v: 1980-1990 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Heikkolahjaisuus diagnooseja tehtiin v: 1980-1990 luvulla.
Mutta edelleen on olemassa ihmisiä, joiden ÄO keikahtaa 70-85 välille. Näitä ihmisiä kutsuttiin vielä 30 vuotta sitten heikkolahjaisiksi. Nykyään heillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.
Teoriassa heikkolahjaisuus luokitellaan normaaliksi alhaiseksi älykkyydeksi. Todellisuudessa he ovat ihan pihalla perusasioista ja koulunkäynti ilman yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa menee nelosia ja vitosia saaden. Parhain opetusmuoto olisi heille erityiskoulu (ent. harjaantumiskoulu) tavallisen pienryhmän tai ison luokan sijasta.
Pahimmat ongelmat alkaa yhdeksännen luokan päätyttyä. Toki voi päästä erityisammattikouluun, jossa oppimäärää voidaan yksilöllistää tarvittaessa, opiskelemaan ammattia, mutta työllistymiseen ei saa tukea. Kehitysvammaisille tämä on mahdollista: jos kykenee työntekoon, tuki voidaan saada jopa tavalliselle työpaikalle ja jos työkyky on heikentynyt, myönnetään työkyvyttömyyseläke.
Yhteiskunta on tehty tänä päivänä liian monimutkaiseksi avustavien töiden kadotessa ja palveluiden siirtyessä nettiin. Kun ei ymmärrä lomakkeita ja annettuja työohjeita, mutta ei ole tarpeeksi vammainen saadakseen tukea, nuori saa syrjäytyä rauhassa. He ovat todella alttiita hyväksikäytölle ja tarvitsevat toisen aikuisen ohjausta ja neuvontaa.
Tietysti se tuo haasteita elämään, tuolla diagnoosilla on vaikea pärjätä edes arjessa.
Ei se diagnoosi se ongelma ole, vaan heikot kognitiiviset kyvyt ja yleinen oppimisen vaikeus. Melkein joka tehtävässä vaaditaan nykyään ongelmanratkaisukykyä, itsenäisyyttä, hyvää toiminnanohjausta ja ripeyttä. Niitä ei usein heikkolahjaisella ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkolahjaisuus diagnooseja tehtiin v: 1980-1990 luvulla.
Mutta edelleen on olemassa ihmisiä, joiden ÄO keikahtaa 70-85 välille. Näitä ihmisiä kutsuttiin vielä 30 vuotta sitten heikkolahjaisiksi. Nykyään heillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.
Teoriassa heikkolahjaisuus luokitellaan normaaliksi alhaiseksi älykkyydeksi. Todellisuudessa he ovat ihan pihalla perusasioista ja koulunkäynti ilman yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa menee nelosia ja vitosia saaden. Parhain opetusmuoto olisi heille erityiskoulu (ent. harjaantumiskoulu) tavallisen pienryhmän tai ison luokan sijasta.
Pahimmat ongelmat alkaa yhdeksännen luokan päätyttyä. Toki voi päästä erityisammattikouluun, jossa oppimäärää voidaan yksilöllistää tarvittaessa, opiskelemaan ammattia, mutta työllistymiseen ei saa tukea. Kehitysvammaisille tämä on mahdollista: jos kykenee työntekoon, tuki voidaan saada jopa tavalliselle työpaikalle ja jos työkyky on heikentynyt, myönnetään työkyvyttömyyseläke.
Yhteiskunta on tehty tänä päivänä liian monimutkaiseksi avustavien töiden kadotessa ja palveluiden siirtyessä nettiin. Kun ei ymmärrä lomakkeita ja annettuja työohjeita, mutta ei ole tarpeeksi vammainen saadakseen tukea, nuori saa syrjäytyä rauhassa. He ovat todella alttiita hyväksikäytölle ja tarvitsevat toisen aikuisen ohjausta ja neuvontaa.
Lähipiirissä on tällainen ihminen. He ovat todellinen väliinputoajaryhmä, koska eivät kuitenkaan itsenäisessä elämässä pärjää. Edes älypuhelimen käyttö ei onnistu tai minkään lomakkeen täyttäminen. Minkä tahansa asian hoitaminen nyky-yhteiskunnassa ei ilman omaisten apua onnistu. Omaisilla suuri huoli miten jatkossa, kun omaisia ei ole enää auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkolahjaisuus diagnooseja tehtiin v: 1980-1990 luvulla.
Mutta edelleen on olemassa ihmisiä, joiden ÄO keikahtaa 70-85 välille. Näitä ihmisiä kutsuttiin vielä 30 vuotta sitten heikkolahjaisiksi. Nykyään heillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.
Teoriassa heikkolahjaisuus luokitellaan normaaliksi alhaiseksi älykkyydeksi. Todellisuudessa he ovat ihan pihalla perusasioista ja koulunkäynti ilman yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa menee nelosia ja vitosia saaden. Parhain opetusmuoto olisi heille erityiskoulu (ent. harjaantumiskoulu) tavallisen pienryhmän tai ison luokan sijasta.
Pahimmat ongelmat alkaa yhdeksännen luokan päätyttyä. Toki voi päästä erityisammattikouluun, jossa oppimäärää voidaan yksilöllistää tarvittaessa, opiskelemaan ammattia, mutta työllistymiseen ei saa tukea. Kehitysvammaisille tämä on mahdollista: jos kykenee työntekoon, tuki voidaan saada jopa tavalliselle työpaikalle ja jos työkyky on heikentynyt, myönnetään työkyvyttömyyseläke.
Yhteiskunta on tehty tänä päivänä liian monimutkaiseksi avustavien töiden kadotessa ja palveluiden siirtyessä nettiin. Kun ei ymmärrä lomakkeita ja annettuja työohjeita, mutta ei ole tarpeeksi vammainen saadakseen tukea, nuori saa syrjäytyä rauhassa. He ovat todella alttiita hyväksikäytölle ja tarvitsevat toisen aikuisen ohjausta ja neuvontaa.
No ei nyt ihan vedetä mutkia suoraksi. Omalla lapsella on laaja-alainen oppimishäiriö, mutta ei hän ole “täysin pihalla perusasioista”. Sehän ei edes tarkoita etteikö olisi kykenevä oppimaan asioita, vaan ennemminkin sitä että asioiden oppiminen vie tavallista enemmän aikaa tai tarvitsee erilaista tapaa opiskella asioita kuin sellainen perinteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkolahjaisuus diagnooseja tehtiin v: 1980-1990 luvulla.
Mutta edelleen on olemassa ihmisiä, joiden ÄO keikahtaa 70-85 välille. Näitä ihmisiä kutsuttiin vielä 30 vuotta sitten heikkolahjaisiksi. Nykyään heillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.
Teoriassa heikkolahjaisuus luokitellaan normaaliksi alhaiseksi älykkyydeksi. Todellisuudessa he ovat ihan pihalla perusasioista ja koulunkäynti ilman yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa menee nelosia ja vitosia saaden. Parhain opetusmuoto olisi heille erityiskoulu (ent. harjaantumiskoulu) tavallisen pienryhmän tai ison luokan sijasta.
Pahimmat ongelmat alkaa yhdeksännen luokan päätyttyä. Toki voi päästä erityisammattikouluun, jossa oppimäärää voidaan yksilöllistää tarvittaessa, opiskelemaan ammattia, mutta työllistymiseen ei saa tukea. Kehitysvammaisille tämä on mahdollista: jos kykenee työntekoon, tuki voidaan saada jopa tavalliselle työpaikalle ja jos työkyky on heikentynyt, myönnetään työkyvyttömyyseläke.
Yhteiskunta on tehty tänä päivänä liian monimutkaiseksi avustavien töiden kadotessa ja palveluiden siirtyessä nettiin. Kun ei ymmärrä lomakkeita ja annettuja työohjeita, mutta ei ole tarpeeksi vammainen saadakseen tukea, nuori saa syrjäytyä rauhassa. He ovat todella alttiita hyväksikäytölle ja tarvitsevat toisen aikuisen ohjausta ja neuvontaa.
No ei nyt ihan vedetä mutkia suoraksi. Omalla lapsella on laaja-alainen oppimishäiriö, mutta ei hän ole “täysin pihalla perusasioista”. Sehän ei edes tarkoita etteikö olisi kykenevä oppimaan asioita, vaan ennemminkin sitä että asioiden oppiminen vie tavallista enemmän aikaa tai tarvitsee erilaista tapaa opiskella asioita kuin sellainen perinteinen.
Tämä. Itsellä on tuo diagnoosi ja olen silti työelämässä ja ihan menestynyt yksilö. Lukion oppimäärän suorittanut. Työskentelen ammatissa jossa tarvitaan paineensietokykyä. Työnkuvani on hyvin laaja ja vaatii kykyä toimia omaloitteisest paineen alla. Tarkkuutta ennenkaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heikkolahjaisuus diagnooseja tehtiin v: 1980-1990 luvulla.
Mutta edelleen on olemassa ihmisiä, joiden ÄO keikahtaa 70-85 välille. Näitä ihmisiä kutsuttiin vielä 30 vuotta sitten heikkolahjaisiksi. Nykyään heillä on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.
Teoriassa heikkolahjaisuus luokitellaan normaaliksi alhaiseksi älykkyydeksi. Todellisuudessa he ovat ihan pihalla perusasioista ja koulunkäynti ilman yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa menee nelosia ja vitosia saaden. Parhain opetusmuoto olisi heille erityiskoulu (ent. harjaantumiskoulu) tavallisen pienryhmän tai ison luokan sijasta.
Pahimmat ongelmat alkaa yhdeksännen luokan päätyttyä. Toki voi päästä erityisammattikouluun, jossa oppimäärää voidaan yksilöllistää tarvittaessa, opiskelemaan ammattia, mutta työllistymiseen ei saa tukea. Kehitysvammaisille tämä on mahdollista: jos kykenee työntekoon, tuki voidaan saada jopa tavalliselle työpaikalle ja jos työkyky on heikentynyt, myönnetään työkyvyttömyyseläke.
Yhteiskunta on tehty tänä päivänä liian monimutkaiseksi avustavien töiden kadotessa ja palveluiden siirtyessä nettiin. Kun ei ymmärrä lomakkeita ja annettuja työohjeita, mutta ei ole tarpeeksi vammainen saadakseen tukea, nuori saa syrjäytyä rauhassa. He ovat todella alttiita hyväksikäytölle ja tarvitsevat toisen aikuisen ohjausta ja neuvontaa.
No ei nyt ihan vedetä mutkia suoraksi. Omalla lapsella on laaja-alainen oppimishäiriö, mutta ei hän ole “täysin pihalla perusasioista”. Sehän ei edes tarkoita etteikö olisi kykenevä oppimaan asioita, vaan ennemminkin sitä että asioiden oppiminen vie tavallista enemmän aikaa tai tarvitsee erilaista tapaa opiskella asioita kuin sellainen perinteinen.
Tämä. Itsellä on tuo diagnoosi ja olen silti työelämässä ja ihan menestynyt yksilö. Lukion oppimäärän suorittanut. Työskentelen ammatissa jossa tarvitaan paineensietokykyä. Työnkuvani on hyvin laaja ja vaatii kykyä toimia omaloitteisest paineen alla. Tarkkuutta ennenkaikkea.
Ei laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla lukiossa pärjää, ellei sitten ole diagnosoitu väärin. Voihan sinun tapauksessa kyse olla oppimisvaikeuksista, autismin kirjosta, dysfasiasta tai adhd:sta, joka on voinut tehnyt koulunkäynnistä vaikeaa.
Olisi, jos sellainen olisi vielä olemassa.