Kun kaikki raskautuvat ympärilläni mutta minä en :(
Kohta vuoden olemme paukutellut tuloksetta, ja alan pikkuhiljaa luopua toivosta :(
Olen ehkä monen palstalaisen mielestä säälittävä vinkuja, mutta se ei minua nyt jaksa hevon paskaakaan kiinnostaa.
On turhauttava olo kuukausien yrityksen jälkeen kun lähes tulkoon kaikki ystävä- ja tuttavapiirissä hehkuttavat vauva onneaan.
Kiitos ja anteeksi avautumiseni.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Oletteko jo käyneet lääkärissä? Voi olla ihan pienestä lääketieteellisestä avusta kiinni ja kohta oletkin raskaana. Itse yritettiin 1,5 v ja pikku operaation jälkeen tärppäsi vielä samasta kierrosta. Älä luovuta - tsemppiä!
Hei.
Emme ole vielä käyneet lääkärissä, koska tälle ei kuulemma ole vielä tarvetta, Suomeksi; kun hieman yli vuoden olemme yrittäneet olemme vasta tervetulleita.
Vierailija kirjoitti:
Ampuuko mies tyhjiä?
Ei ammu.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä oikea reikä käytössä?
No nyt en ole kyllä yhtään varma! Täytyykin ensi kerralla tunnostella että kumpaan reikään sitä työnnellään..
Hohhoh mikä kommentti -_-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko jo käyneet lääkärissä? Voi olla ihan pienestä lääketieteellisestä avusta kiinni ja kohta oletkin raskaana. Itse yritettiin 1,5 v ja pikku operaation jälkeen tärppäsi vielä samasta kierrosta. Älä luovuta - tsemppiä!
Hei.
Emme ole vielä käyneet lääkärissä, koska tälle ei kuulemma ole vielä tarvetta, Suomeksi; kun hieman yli vuoden olemme yrittäneet olemme vasta tervetulleita.
Sanokaa että olette reilun vuoden yrittäneet. Eihän ne voi tietää totuutta. Jos teillä on tarpeeksi yritystä oikeaan aikaan eikä mitää tapahdu, on tod näk joku ongelma. Menkää vaan reippaasti lääkäriin niin pääsette asiassa eteenpäin. Minkä ikäisiä muuten olette? Ainakaan reilusti yli 30 v ei kannata yli vuotta odotella.
Anteeksi kovasti tämä OT, enkä ap:tä mitenkään hauku, mutta tuo keinotekoinen uussana raskautua käytettynä raskaaksi tulemisesta on aivan kamala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ampuuko mies tyhjiä?
Ei ammu.
En ole jota lainasit, mutta oletteko siis käyneet tutkimuksissa? Ei se päälle päin ihmisestä näy, kenellä on sperman laatu heikkoa...
Tsemppiä joka tapauksessa! Kyllä se olo helpottaa hieman kun pääsette lääkärissä eteenpäin, kun tulee tunnetta että asialle konkreettisesti tehdään nyt jotain. Kannattaa jutella jollekin luottoystävälle, tunteesi ovat ihan ymmärrettäviä!
Mä niin ymmärrän sun fiilikset!!!! Mua suoraan sanoen VITUTTAA tää jatkuva yrittäminen!! Just tänään alkoi menkat, yk 13 alkoi :'(
Ja ei ihan hirveesti houkuta hedelmöityshoidot, hormonien piikittäminen yms. Se tässä just vituttaakin kun tuntuu et kaikki muut pamahtaa paksuksi helposti ihan vaan seksiä harrastamalla!! Utopistinen ajatus mulle nykyään.
Minkäslainen tiheys teillä on? Yrityskertoja vaa lisää nii tsäänssejä tulee lisää. Onko tupakoinnin käyttöä? Alkoholia? Vähentäkää.
Vauvakuume on varmasti kova, mutta pitäkää vaa toisistanne kiinni ja tukekaa toisianne. Vauva on selvästi haluttu <3. Minä vielä yritän saada ees uraa käyntiin ja löytää rakkaan naisen nii voi pohtia sit lapsiikin. Nyt kiristelen hampaita viel käymäl kattoos sukulaisen pikkutyttärii :(
Sinulla on sentään kumppani jo.
Samaan aikaan moni itkee kun ei löydä sitä kumppania......osa ei löydä siksi kun ei kelpaa kenellekään.
Mietipä sitä.
Kuka uskaltaa enää tehdä lapsia tällaiseen maailmaan?! Lue vähän muutakin kuin hyysistä ja käsitä että mahdollisten lastesi elämä tulee olemaan silkkaa kärsimystä. Itsesäälin sijaan keskitä voimasi jo tänne maailmaan syntyneiden huono-osaisten lasten auttamiseen, heitä on loputtoman paljon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ampuuko mies tyhjiä?
Ei ammu.
Eihän mies käy liian kuumassa suihkussa? Tappaa siittiöitä
I feel you. Toivottavasti kumppanisi suostuu tutkimuksiin. Meillä ongelma on miehen korvien välissä ja tästä johtuen en edes tiedä onko fyysistä vikaa.
Sama ongelma ja aikaväli täälläkin :( Mitään ei vaan tapahdu. Ehkä johtuu stressistä tjv. Kohta tutkimuksiin... SURKEAA
Meilläkin oli ongelmia lapsen alulle saamisessa. Vuoden yrityksen jälkeen mentiin tutkimuksiin. Luulimme, että ongelma oli vain minussa (PCO-epäilyä, epäsäännölliset menkat ja harvaa ovulointia), mutta miehessä olikin isompi ongelma. Spermanlaatu oli heikko. Eikä se todellakaan näy päällepäin! Minäkään en olisi sitä rankointa IVF-hoitoa halunnut, mutta se oli meille ainoa vaihtoehto. Ei se hormonien pistäminen mitään herkkua ollut, mutta sen ansiosta olen nyt raskaana :)
Mutta ymmärrän tuon, että muiden onni ärsyttää. Minäkin piilotin Facebookissa monen kaverin päivitykset, koska en kestänyt vauvahehkutusta. Mutta eipä kaikista edes tiedä, miten vauva on saanut alkunsa. Ehkä jotkut ovat yrittäneet viisi vuotta ja käyneet hoidoissa, mutta eivät ole kertoneet muille.
Kun teillä Ap on nyt vuosi täynnä, niin suosittelisin kiireen vilkkaan varaamaan aikaa tutkimuksiin. Kyllä teitä vielä onnistaa :)
Ymmärrän niin täysin ap - voimia, jaksamista ja toivoa! Me yritimme yli vuoden, lähes 1,5 ja sanoisin, ettei tuota tunnetta ymmärrä täysin kuin toinen saman kokenut. Olin tuossa vaiheessa jo niin turhautunut, että suunnilleen vihasin koko maailmaa menkkojen alettua ja vaikka muuten seksistä nautinkin, oli siitäkin tullut ajoitettua pakkopullaa.
Lopulta, juuri ennen hoitoihin hakeutumista kuin ihmeestä olinkin raskaana! Nyt taas suunnilleen pidättelen hengitystäni, kun pelkään niin jotain pahaa käyvän raskauden aikana lapselle, en tiedä miten jaksaisin sen, jos tässä nyt kävisi jotain pahaa.
Ap, paljon halauksia, en voi valitettavasti kertoa, mikä auttaisi tuohon tunteeseen, kun en itsekään sellaista löytänyt, mutta kuitenkin paljon myötätuntoa ja plussatuulia teille! ❤️
Oletteko jo käyneet lääkärissä? Voi olla ihan pienestä lääketieteellisestä avusta kiinni ja kohta oletkin raskaana. Itse yritettiin 1,5 v ja pikku operaation jälkeen tärppäsi vielä samasta kierrosta. Älä luovuta - tsemppiä!