Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ollaan sitte rehellisesti lompakkoloisia
31.08.2016 |
Olen parisuhteessa elävä nainen, juuri 30 ylittänyt ja ylläri ylläri, seurustellut ja kulkenut saman miehen kanssa kohta puolet elämästäni. Mielestäni olisi kyllä ollut outoa jos mies olisi tapaamisen alkuvaiheessa osoittanut että en missään nimessä tule "kustantamaan sinun elämääsi". Viittaan tässä nyt tuohon yhteen kuumaan keskusteluun. Meidän parisuhde on aina ollut rahan suhteen todella välitöntä. Mies on kustantanut meidän alkuaikojen yhteisen loman ulkomaille, mies parempine ja varmempine tuloineen on muutenkin vastannut suuren osan ajasta että talous pysyy tasapainossa. Mitä minä sitten olen tehnyt? Suhteen alkuaikoina opiskelin, sitten tein 3 lasta, ja nyt taas opiskelen. Töitä olen välillä tehnyt jopa niin että kotona kerkesin käydä nukkumassa vain päivällä muutaman tunnin. Toki laskut hoidetaan sillä periaatteella että se kenellä kulloinkin on paremmin tilillä katetta niin maksaa, mutta miehellenikin se tuntuu olevan kunnia-asia että hän on se joka maksaa. Ei minulle ole ongelma hoitaa laskua ravintolassa, ja usein minä sen hoidankin mutta se on sitä moleminpuolista huolenpitoa. En ole koskaan kuullut mieheni sanovan että sinä maksat omasi ja minä omani, enkä tottavie tiedä miltä se edes kuulostaisi. Olenko sitten lompakkoloinen, ehkä mutta piruvie olen sitten siitä ylpeä.
Kommentit (6)
No minulla oli päinvastoin. Maksoin miehenä kaikki laskut ja asunnon vastikkeet yms. Nainen maksoi sillointällöin puolet vastikkeesta. Sitten jäin työttömäksi ja nainen jatkoi töissä. Edelleen sama meno jatkui eli minä maksoin kaiken ja nainen säästi palkkansa tililleen. Ei enää ikinä lompakkoloisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi oikein avata areena tuolle häiriintyneelle kirjoittelijalle. Kaikki täyspäiset ihmiset tajuaa muutenkin. Nyt sitten nää pari miestä ryntää tänne riemusta kiljuen vertaamaan ap:tä prostituoitihin. Kivaa luettavaa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
No minulla oli päinvastoin. Maksoin miehenä kaikki laskut ja asunnon vastikkeet yms. Nainen maksoi sillointällöin puolet vastikkeesta. Sitten jäin työttömäksi ja nainen jatkoi töissä. Edelleen sama meno jatkui eli minä maksoin kaiken ja nainen säästi palkkansa tililleen. Ei enää ikinä lompakkoloisia...
No niin ja nyt onkin aika rankaista kaikkia naisia siitä että olet itse nössö joka antaa hyväksikäyttää itseään?
Mä olen ennenkin kiinnittänyt näissä lompakkoloisketjuissa huomiota siihen, että naisille ei ole ongelma olla paremmin tienaava osapuoli ja maksaa enemmän yhteisistä menoista. Naiset ei huuda lompakkoloista, vaikka maksaisivatkin enemmän. Tää on miesten ongelma. Ja samaan hengenvetoon syyttävät naisia siitä, että näille raha on niin tärkeää, kun loppujen lopuksi asia on ihan päinvastoin.
ei minusta ole ongelma jos nainen on ihastunut tai asuu rakastamansa miehen kanssa, mutta muutaman kerran olen ollut treffeillä naisen kanssa jolla selvästikin oli tylsää kanssani eikä tavattu koskaan enää. tälläisissä tapauksissa naisen tulisi vaatia maksamaan oma osuutensa. varsinkin kun oltiin 6 euron kiinalaisessa. ....
Alue: Aihe vapaa
Normaali tapa toimia parisuhteessa. Meillä minä olen aina tienannut tuplasti mieheen verrattuna; aina olen myös kustantanut yhteistä elämää tuplasti enemmän. Silloin kun molemmat ollaan oltu töissä, ollaan vastattu kuluista suhteessa tuloihin (tietty prosenttimäärä). Mies oli hoitovapaalla lasten kanssa yhteensä kolme vuotta, tuolloin maksoin miehelle kompensaatiota hoitovapaan vaikutuksista tulevaan eläkkeeseen (miehen tuloina tuolloin siis kotihoidontuki ja mun maksamat muutamat sataset kuussa, minä vastasin tuolloin lähestulkoon yksin meidän elämisestä). Kai mun mieskin sitten on palstan mukaan lompakkoloinen, mutta mulle tää on ollut aina itsestäänselvää, että me ollaan yksikkö ja me toimitaan meille sopivimmalla tavalla.