Miksi tytöt eivät saa olla poikamaisia mutta on muotia pukea pojat hameeseen?

Eikö ole ketään tyttöjen äitejä kuulolla? 

Kahden tytön ja yhden pojan äitinä sanoisin (kokemuksesta) että tytöt nimenomaan saavat olla mitä haluavat. Kukaan ei huomauttele jos tytöllä on päällään vaikka tummansininen monsteripaita. Leikeissäkin on enemmän kuin ok että tytöt leikkivät aseilla, autoilla yms. pojille mielletyillä leluilla. Mutta auta armias kun se poika leikkiikin nukeilla ja barbeilla, ihan selvä homohan se.

Harrastuksista olen samaa mieltä. Poikien harrastuksia tuetaan huomattavasti enemmän.

Harrastuksista en osaa vielä sanoa kun tuo on vasta 4-vuotias, mutta minun poikamaista tyttöäni ei ole ihmetelty tai kiusattu ollenkaan, toisin kuin erästä naapuruston mekkoihin pukeutuvaa pikkupoikaa. Olen kuullut jopa aikuisten huutelevan tuolle pojalle.

Vierailija kirjoitti:

Kahden tytön ja yhden pojan äitinä sanoisin (kokemuksesta) että tytöt nimenomaan saavat olla mitä haluavat. Kukaan ei huomauttele jos tytöllä on päällään vaikka tummansininen monsteripaita. Leikeissäkin on enemmän kuin ok että tytöt leikkivät aseilla, autoilla yms. pojille mielletyillä leluilla. Mutta auta armias kun se poika leikkiikin nukeilla ja barbeilla, ihan selvä homohan se.

Harrastuksista olen samaa mieltä. Poikien harrastuksia tuetaan huomattavasti enemmän.

Ihan samaa mieltä. Olin itse poikamainen tyttö, ja se oli vertaisryhmässä ok noin esimurrosikään asti. Mutta ajattelen usein, miten paljon enemmän olisin saanut kärsiä, jos olisin ollut tyttömäinen poika! Olisin varmasti kohdannut fyysistä väkivaltaa jo aika nuoresta.

-

Mun ystävällä on poika ja tyttö, ja tyttö nuorempana perii isoveljen vaatteita. Ei kukaan siitä huomauttele, mutta minun pojistani aina huomautellaan, kun heillä on vaaleanpunaista ja punaista, ja nuoremmalla on pitkät hiukset (vanhemmallakin oli 3-vuotiaaksi). Asiasta tehdään numero, vaikka numeron tekijä ei paheksuisikaan.

Luuletko, ettei tytöille sanota mitään jos haluavat olla supersankareita, ja heidät otetaan leikkiin mukaan?Itse olen nähnyt ettei näin ole, tyttöjen odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla pienestä asti.

Vai kuinka monta tyttösupersankaria tiedät? 

En ole ikinä nähnyt poikaa tytön vaatteissa. Varmaan aika rankasti tulisi kiusatuksi.

Koska elät vääristetyssä maailmassa ja tuet apina orjakauppiaita... Kenties olet itsekkin apinan lähisukulainen kun ruokit itseäsi väärällä medialla.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko, ettei tytöille sanota mitään jos haluavat olla supersankareita, ja heidät otetaan leikkiin mukaan?Itse olen nähnyt ettei näin ole, tyttöjen odotetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla pienestä asti.

Vai kuinka monta tyttösupersankaria tiedät? 

Minä olin tyttösupersankari! Hyvin pääsin leikkeihin mukaan :) äitiä ja mummia tuo asia tuntui vituttavan mutta muille oli ok.

Kun olin lapsi, täällä oli tyttöjen jalkapalloseura ja paljon pelaajia. Kun olin lapsi, oli collegehousut ja hupparit normaali asu tytöillä. Kun olin lapsi, oli normaalia nähdä tyttöjen skeittailevan skeittilaudalla. En jaksa jatkaa.

Onko siis Suomi muuttunut näin paljon 10-20 vuodessa ettei edes näitä asioita enää ole?

Ja yhtään hameeseen puettua poikaa en ole julkisella paikalla nähnyt, eli ei siitä taida ihan muoti-ilmiöksi olla. Nykyään lapset halutaan kuitenkin sukupuolittaa jo niin pienestä asti, että jo vauvan "väärän sukupuolen" vaatteita ihmetellään. Olin vähän aikaa sitten lääkärin vastaanotolla kaksivuotiaan poikani kanssa, ja hän epäili heti, että kyseessä ei ollut se potilas, jonka nimen hän oli huutanut, kun lapsella oli pitkä tukka.

4

Näissäkin mielipiteissä huomaa sen, että kun asetelma on toisinpäin se onkin ok ja että niin on ollut ok aina, ja ettei se ole ongelma. Toki jos puhumme sinisestä colitsipuserosta, on sen tyttö voinut vetää ylleen. Supersankarivaatteita ei, alkaen päiväkodista tytöille tarjotaan ne prinsessavaatteet (edelleen sen tutuhameen luen roolivaatteet kategorian alle). 

Tyttöjä arvostellaan jopa ulkonäössä, onko kaunis tms jo vauvasta asti, poikia taas toiminnan kautta. No, kyllä tuokin joskus muuttuu, viimeistään silloin kun lasten määrä läntisissä maissa vähenee ja poikien määrä nousee suhteessa tyttöihin maailmanlaajuisesti vielä enemmän kuin nyt. Nyt kun? tyttöjä arvostellaan sen ulkonäön, ei toiminnan kautta, tytöillä on ne mekot, jos tyttöjäkin arvostettaisiin enemmän omina itsenään, ehkä pojatkin saisivat alkaa olemaan "vain" kauniita mekoissaan?

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on tyttömäinen 3 vuotias tyttö. Rakastaa mekkoja ja rusetteja jne, joita minä äitinä mielellänin hänelle hankin,pidän itsekin kauniista vaatteista.Jokin aika sitten aloin miettimään, miksi olen hankkinut vain "tyttöjen leluja" ja päätin hankkia myös poikien leluja ja supersankarivaatteita. Kyselin niitä lähiseutuni kierrätysryhmässä, jossa olen nähnyt parin pojan äidin aiemmin kyselevän tutuhameita pojilleen. Nämä äidit ovat saaneet halumansa ja tsemppitykkäyksiä jne ilmoitukseensa, itse en saanut yhtä ainutta lelua tuota kautta, päin vastoin yksityisviestillä ihmettelvän kommentin miksi jaan leluja poikien ja tyttöjen leluihin?

Siis, silloin kun tytön äitinä haluan poikien leluja ja vaatteita, sitä ihmetellään kun kaikki on kuulemma neutraalia nykyään, mutta poikien äidit, joiden lapset haluavat tutu- hameita, se onkin niin että on tyttöjen ja poikien maailma erikseen? Eli siis on ok että pojat saavat tyttöjen juttuja mutta jos tyttö haluaa poikien juttuja se ei olekaan ok ja niitä asioita jotenkin mustasukkaisesti suojellaan vain poikein juttuina?

Niin, mikä nyt oli ongelma? Sinusta on olemassa tyttöjen ja poikien lelut erikseen, olet ilmiselvästi ainoa joka on tätä mainostanut (tai et osaa ilmaista itseäsi kirjallisesti...) ja joku eri mieltä oleva on ilmaissut sinulle mielipiteensä.

Tosiasiassa ketään ei kiinnosta se, että tyttö olisi "poikamainen". Lasten kanssa työskentelevänä voin sanoa että aina kun joutuu pohtimaan onko lapsi tyttö vai poika se on aina tyttö, joka haluaa näyttää pojalta, eikä se ole ollut kenellekään ongelma.

"Tyttömäinen" poika taas saa kestää aika paljonkin pilkkaa, joten heitä ei juuri tapaakaan, lapsi joutuu ohittamaan sen vaiheen epämiellyttävyytensä takia niin nopeasti. (Toki jossain 3-vuotiaissa asia on yhdentekevä.)

Voi helvetti teitä nykyajan pellejä. Missäpäin maata on muotia pukea poika mekkoon?

Vierailija kirjoitti:

Ja yhtään hameeseen puettua poikaa en ole julkisella paikalla nähnyt, eli ei siitä taida ihan muoti-ilmiöksi olla. Nykyään lapset halutaan kuitenkin sukupuolittaa jo niin pienestä asti, että jo vauvan "väärän sukupuolen" vaatteita ihmetellään. Olin vähän aikaa sitten lääkärin vastaanotolla kaksivuotiaan poikani kanssa, ja hän epäili heti, että kyseessä ei ollut se potilas, jonka nimen hän oli huutanut, kun lapsella oli pitkä tukka.

4

Meillä taas tyttöä luultiin vauvana pojaksi tuuhean tukkansa (joka oli pystyssä) takia...

Naispuolisia supersankareita on ollut niin kauan kuin muistan...itse ihailin kasarilla Ryhmä-X:n (X-Men) Stormia ja Phoenixia, muitakin oli mm. Ihmenelosissa (Fantastic Four), Teräsmiehessä (Superman) jne. Nykypäivän tyttöjen supersankari on tietenkin jääkuningatar Elsa. Omassakin lapsuudessa oli poikatyttöjä ja heitä ihailtiin, kun olivat niin rohkeita. Leikin heidän kanssaan toisenlaisia leikkejä ja barbeilla sitten muiden kanssa. Tavallisia heteroita ja äitejä me kaikki nykyään ollaan...

En ymmärrä tätä sukupuolivauhkontaa. Olen nainen ja en halua kasvattaa partaa, mutta jos haluan metsuriksi niin opiskelen metsuriksi, so what? Miehiä on lähihoitajina, kätilöinä, partureina jne. Kukaan ei puutu toisten ammattiin, harrastuksiin tai mielenkiinnon kohteisiin. Mutta tarvitseeko silti ulkonäöllisesti yrittää näyttää siltä mitä itselle ei ole luotu? Eikö voi vain tyytyä kohtaloonsa ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Ja yrittää selittää tämä sama lapselle.

Olettaisin, että kirppisryhmässä ne tutu-hameita ostaneiden poikien äidit ovat saaneet paljon enemmän ihmettelyitä yksityisviestinä, kuin mitä sinä sait. Ihan yleisesti tiedossa kuitenkin on, että nimenomaan tytöt saavat olla poikamaisia, ilman että sitä sen suuremmin ihmetellään. Poikamaisia tyttöjä on myös esitelty kirjallisuudessa ja mediassa varsin positiivisessa valossa jo vuosikymmeniä (esim. Viisikko-sarjan Pauli).

Minusta on muuten jännä, että sen jälkeen kun tämä uutinen tutu-hameeseen pukeutuneen pojan ja hänen äitinsä saamista kommenteista levisi, on yhtäkkiä av-mammoilla tuttavapiirissä paljon juuri tutu-hameisiin pukeutuvia poikia. En henkilökohtaisesti ole ennen kuullut yhdestäkään juuri tutuun pukeutuvasta pojasta, vaikka ihan tavallinen mekko/hame päällä olevia poikia on tullut netissä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on tyttömäinen 3 vuotias tyttö. Rakastaa mekkoja ja rusetteja jne, joita minä äitinä mielellänin hänelle hankin,pidän itsekin kauniista vaatteista.Jokin aika sitten aloin miettimään, miksi olen hankkinut vain "tyttöjen leluja" ja päätin hankkia myös poikien leluja ja supersankarivaatteita. Kyselin niitä lähiseutuni kierrätysryhmässä, jossa olen nähnyt parin pojan äidin aiemmin kyselevän tutuhameita pojilleen. Nämä äidit ovat saaneet halumansa ja tsemppitykkäyksiä jne ilmoitukseensa, itse en saanut yhtä ainutta lelua tuota kautta, päin vastoin yksityisviestillä ihmettelvän kommentin miksi jaan leluja poikien ja tyttöjen leluihin?

Siis, silloin kun tytön äitinä haluan poikien leluja ja vaatteita, sitä ihmetellään kun kaikki on kuulemma neutraalia nykyään, mutta poikien äidit, joiden lapset haluavat tutu- hameita, se onkin niin että on tyttöjen ja poikien maailma erikseen? Eli siis on ok että pojat saavat tyttöjen juttuja mutta jos tyttö haluaa poikien juttuja se ei olekaan ok ja niitä asioita jotenkin mustasukkaisesti suojellaan vain poikein juttuina?

Niin, mikä nyt oli ongelma? Sinusta on olemassa tyttöjen ja poikien lelut erikseen, olet ilmiselvästi ainoa joka on tätä mainostanut (tai et osaa ilmaista itseäsi kirjallisesti...) ja joku eri mieltä oleva on ilmaissut sinulle mielipiteensä.

Tosiasiassa ketään ei kiinnosta se, että tyttö olisi "poikamainen". Lasten kanssa työskentelevänä voin sanoa että aina kun joutuu pohtimaan onko lapsi tyttö vai poika se on aina tyttö, joka haluaa näyttää pojalta, eikä se ole ollut kenellekään ongelma.

"Tyttömäinen" poika taas saa kestää aika paljonkin pilkkaa, joten heitä ei juuri tapaakaan, lapsi joutuu ohittamaan sen vaiheen epämiellyttävyytensä takia niin nopeasti. (Toki jossain 3-vuotiaissa asia on yhdentekevä.)

Itsekin työskentelen lasten kanssa,ja totta, tyttö voi olla "poikamainen" mutta silloin hän on poikamainen tyttö, ei poika joka haluaa pukeutua tutuhameeseen. Ymmärrätkö eron?Poika säilyy omana itsenään, poikana, joka vain haluaa hameen päälleen. Nämä asenteet ovat niin syvällä ja tiedostamattomia (kuten juuri se Ryhmä Hau sarja hyvin todistaa) ettei tosikaan. Itsekin vasta aloin näitä pohtia. Tuossa kierrätysryhmässä ovat eräät äidit hakeneet juuri tyttöjen leluja otsikolla leuluja pojilleen, en siis ollut ensimmäinen sukupuoliroolien mukaan leluista puhuva. Nyt vain  hain poikien leluja tytölle...

Aika pelottavaa kun enemmän ajattelee tätä kuviota, kun se vaikuttaa aivan kaikessa IRL, niin työssä kuin  koulussakin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä sukupuolivauhkontaa. Olen nainen ja en halua kasvattaa partaa, mutta jos haluan metsuriksi niin opiskelen metsuriksi, so what? Miehiä on lähihoitajina, kätilöinä, partureina jne. Kukaan ei puutu toisten ammattiin, harrastuksiin tai mielenkiinnon kohteisiin. Mutta tarvitseeko silti ulkonäöllisesti yrittää näyttää siltä mitä itselle ei ole luotu? Eikö voi vain tyytyä kohtaloonsa ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Ja yrittää selittää tämä sama lapselle.

On ihan todistettu, että mies naisvaltaisella alalla etenee nopeammin kuin nainen samassa asemassa tai nainen miesvaltaisella alalla. Naiset ovat suorastaan innoissan jos johonkin päiväkotiin pelmahtaa nuori mies harjoitteluun ja töihin. Kaikki nähdään hyvässä valossa sukupuolen takia. Luuletko, että menisi samalla tavalla jos olisit metsuri? Melko varmasti joutuisit todistelemaan vaikka kuinka kauan että kelpaat ja ettet ole vain nuori nainen miesten hommissa leikkimässä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tätä sukupuolivauhkontaa. Olen nainen ja en halua kasvattaa partaa, mutta jos haluan metsuriksi niin opiskelen metsuriksi, so what? Miehiä on lähihoitajina, kätilöinä, partureina jne. Kukaan ei puutu toisten ammattiin, harrastuksiin tai mielenkiinnon kohteisiin. Mutta tarvitseeko silti ulkonäöllisesti yrittää näyttää siltä mitä itselle ei ole luotu? Eikö voi vain tyytyä kohtaloonsa ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Ja yrittää selittää tämä sama lapselle.

Miten vaatteet liittyvät luotuun ulkonäköön? Jos poika haluaa pukea mekon päälleen, se on täysin ok. Jos tyttö haluaa pukea päälleen traktoripaidan, sekin on täysin ok. Kyse on lapsen omista mieltymyksistä, ei siitä että yritetään näyttää joltakin muulta kuin oikeasti on.

Samalla logiikkaa tosin voisi käyttää myös aikuisissa. Miksi meikata, värjätä hiuksiaan, ajella karvojaan, nyppiä kulmia, hommata silareita jne. kun pitäisi kerran hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.