Lue keskustelun säännöt.
Ja nyt suututin äitini, koska en kertonut tänään saamiani tutkimustuloksia, mutta...
30.08.2016 |
... minua on jo kauan alkanut tympimään iäkkään äitini utelut terveyden tilastani, ja nyt on ihan kyseessä fyysisten oireiden kirjo, ja tästä kirjosta eivät tietyt erikoislääkärit itsekkään ole vielä saaneet tolkkua ja lopullista syytä ilmiselkeiden oireitteni perusteella, vaikka minua on jo vuosien ajan tutkittu milloin tiuhempaan tahtiin ja nyt taasen minut on jätetty odottelemaan uusia oireita entistenkin lisäksi. On puutiaisen aiheuttamaa borreliabakteeriakin epäilty oireitteni aiheuttajaksi jne. ja oireitteni aiheuttajiakin ovat eri lääkärit vedelleet kuin arpaa hatusta, että jospa se olisikin se tai jospa se olisikin tämä tai tuo virus jne. Olen siis niin kurkkuani myöten täysi kokolailla jo kaikesta. Sitten armas äitini, jonka pitää olla koko perillistensä terveystilanteistakin tietoinen, ja sitten hän kertoilee niistä lähisukulaisilleen; ja pyörittää vastaavasti mulle päin muidenkin sairauksia jutuissaan, ja en vaan enää jaksa enää sellaista oman selkäni takana juoruamista minun omista vaivoistani, ja tutkimustuloksista, koska nehän kuuluvat vain itselleni, eikä muille. Noh, tänään hän sitten taasen soitti, kun näyttää olevan niin hyvä muisti, että muisti, että tämä oli se päivä, kun sain tiedon erään pikkuleikkauksen jälkeisestä tuloksesta. Tokaisinkin, että en kerro, ja en ole edes velvollinen omista terveysasioistani infoamaan kenellekään. Sain nimittäin tämän vuoden alkupuolella omalta tädiltäni jo niin sanotusti paskaa niskaani liittyen omiin sairauksiini, että en anna enää yhtään siimaa kenelläkään ulkopuoliselle kuittailla omasta terveyden asioistani kuin ainoastaan omalle aviomiehelleni ja omille aikuisille lapsilleni!
Kommentit (8)
Niin, onhan se kamalaa, että kerrot ensin äidille saavasi tänään patologin lausunnon todennäköisesti pahanlaatuisesta kasvaimesta ja kun äiti sitten soittaa, niin päätätkin olla ilkeä ihan koko rahalla. Noinhan sitä aikuinen toimii, kertoo vähän ja sitten kun toinen on huolissaan, niin nauraa räkättää, että enpä kerrokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha sitten pyytää äidiltä tukeakaan koskaan jos ei kiinnosta kertoa kun toinen on huolissaan. Idiootti olet ap.
Minä en kerro mitään koskaan en äidille enkä anopille, ihan sillä perusteella, että kun he soittavat, ensimmäinen kysymys ei ole koskaan 'mitä kuuluu?' Vaan ensin vedetään syvään henkeä ja ruvetaan kertomaan kaikkien toisten ihmisten sairausselontekoja. Minä en halua olla yksi uusi puheenaihe, joten kuuntelen, tai siis pidän linjan avoinna ja yritän muistaa välillä sanoa jonkun henkeään oho tai voivoi -kommentin, mutta en koskaan kerro oikeastaan mitään heille. En vain ymmärrrä, Miksi ihmeessä minua kiinnostaisi joku heidän naapurin tyttären miehen tyräleikkaus?
Ja jos ihmettelet, miten hän muistaakin asiasi - meillä ainakin minun äitini tekee muistiinpanoja (!!!) merkittävistä asioista, ja joskus hän ihan oikeasti sanoo 'odota vähän minä tarkastam miten se nyt oikein menikään'
Se on siis niiiin rasittavaa, joten ymmärrän kyllä, ettet halua omaa terveyshistoriaasi yleiseen tarinankerrontaan! Toivottavasti kuitenkin saat selvyyden vaivojesi aiheuttajaan ja sopivan hoidon päälle :)
Vierailija kirjoitti:
Niin, onhan se kamalaa, että kerrot ensin äidille saavasi tänään patologin lausunnon todennäköisesti pahanlaatuisesta kasvaimesta ja kun äiti sitten soittaa, niin päätätkin olla ilkeä ihan koko rahalla. Noinhan sitä aikuinen toimii, kertoo vähän ja sitten kun toinen on huolissaan, niin nauraa räkättää, että enpä kerrokaan.
En todellakaan nauraa räkättänyt, vaan itkin koko päivän!
Vierailija kirjoitti:
Turha sitten pyytää äidiltä tukeakaan koskaan jos ei kiinnosta kertoa kun toinen on huolissaan. Idiootti olet ap.
En kaipaa tukea keneltäkään ulkopuoliselta ohi oman perheeni jäsenten. Kiitän nimittelystäsi, mutta usein tuollainen toisen ihmisen haukkuminen kohdistuu vain ja ainoastaan itseensä, että pidä vaan nimikkeesi itselläsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha sitten pyytää äidiltä tukeakaan koskaan jos ei kiinnosta kertoa kun toinen on huolissaan. Idiootti olet ap.
En kaipaa tukea keneltäkään ulkopuoliselta ohi oman perheeni jäsenten. Kiitän nimittelystäsi, mutta usein tuollainen toisen ihmisen haukkuminen kohdistuu vain ja ainoastaan itseensä, että pidä vaan nimikkeesi itselläsi.
Ja jatkan vielä edelliseen, että missä kohtaa olisin ollut pyytämässä tukea äidiltäni?: Vastaappas nyt sinä siellä, joka idiootti?
Vierailija kirjoitti:
Minä en kerro mitään koskaan en äidille enkä anopille, ihan sillä perusteella, että kun he soittavat, ensimmäinen kysymys ei ole koskaan 'mitä kuuluu?' Vaan ensin vedetään syvään henkeä ja ruvetaan kertomaan kaikkien toisten ihmisten sairausselontekoja. Minä en halua olla yksi uusi puheenaihe, joten kuuntelen, tai siis pidän linjan avoinna ja yritän muistaa välillä sanoa jonkun henkeään oho tai voivoi -kommentin, mutta en koskaan kerro oikeastaan mitään heille. En vain ymmärrrä, Miksi ihmeessä minua kiinnostaisi joku heidän naapurin tyttären miehen tyräleikkaus?
Ja jos ihmettelet, miten hän muistaakin asiasi - meillä ainakin minun äitini tekee muistiinpanoja (!!!) merkittävistä asioista, ja joskus hän ihan oikeasti sanoo 'odota vähän minä tarkastam miten se nyt oikein menikään'
Se on siis niiiin rasittavaa, joten ymmärrän kyllä, ettet halua omaa terveyshistoriaasi yleiseen tarinankerrontaan! Toivottavasti kuitenkin saat selvyyden vaivojesi aiheuttajaan ja sopivan hoidon päälle :)
:DDD Sait minut onnekseni nauramaan tänään ekan kerran, siis just tuo kohta, jossa kerrot, että äitisi kertoo jopa naapurin tyttären miehen tyräleikkauksesta,heh, tsast and tota rataa juurikin munkin äitini jutut välillä viipottaa, ettei vähempää voisi kiinnostaa todellakin jonkun mulle tuikituntemattoman äitini naapurin rouvan valitukset omien omaistensa sairauksista jne. jne.
Täh?