Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua koiraa. Opinko elämään ilman?
29.08.2016 |
Tällä hetkellä minulla ei ole koiraa mutta mulle on aina ollut päivänselvää että sellaisen taas joskus hankin. Keskustelimme aiheesta miehen kanssa ja hän ei allergiansa takia voi elää koiran kanssa. Tällä hetkellä asia tuntuu minulle ylitsepääsemättömältä, mietin vain pitäiskö erota heti vai vasta jos koirakuume iskisi todella kovaa. Saattaa olla että rakastun niin kovasti että pystyisin koirahaaveen hautaamaan tai paikkaamaan ystävien koirien avulla.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Koirat on perseestä.
Eläintenvihaajat on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suosittele elämistä ilman miestä, mutta kannattaa ottaa helpompi yksilö kuin tuo nykyinen. Miehestä on monenlaista apua ja hyötyä elämänmenossa. Sen voi kouluttaa lukemattomin tavoin. - Reippaasti vaan miestä hankkimaan. - Otatko yhden koiran vai myöhemmin sitten toisen seuraksi? Koira on kuitenkin laumaeläin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirat on perseestä.
Eläintenvihaajat on.
Ja yksinkertaiset ihmiset.
Itse painin myös koirakuumeen kanssa. Vauva pian talossa, ei siksi hankita ainakaan vielä. Lisäksi asutaan kerrostalossa, emme halua koiraa ympäristöön jossa ei voi olla vapaasti. Omakotitalo on suunnitelmissa ja sinne sitten koira täytyy hankkia. :) Mitään pientä koiraa ei hommata vaan kunnon noutaja tai saksanpaimenkoira tms.
Siedätyshoitoa ja antihistamiinia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En suosittele elämistä ilman miestä, mutta kannattaa ottaa helpompi yksilö kuin tuo nykyinen. Miehestä on monenlaista apua ja hyötyä elämänmenossa. Sen voi kouluttaa lukemattomin tavoin. - Reippaasti vaan miestä hankkimaan. - Otatko yhden koiran vai myöhemmin sitten toisen seuraksi? Koira on kuitenkin laumaeläin.
Varmaan kaksi sitten niin on enemmän seuraa sitten minullekin kun sinkkuna tässä kait on oltava :( Olen aina luullut että kissaihmiset eivät ole kovin houkuttelevia tapauksia mutta kai me koiraihmiset luokitellaan samaan kastiin.
En varmaan opi. Pakko erota nyt, ennenkuin tunteet vahvistuu ja myöhemmin tekee kipeämpää erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkokoiraksi. Asutteko omakotitalossa, jos ette, niin muuttakaa sellaiseen.
Opit hyvin elämään ilman miestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika. Terve nainen ei sikaa tartte, mutta koira on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Itse painin myös koirakuumeen kanssa. Vauva pian talossa, ei siksi hankita ainakaan vielä. Lisäksi asutaan kerrostalossa, emme halua koiraa ympäristöön jossa ei voi olla vapaasti. Omakotitalo on suunnitelmissa ja sinne sitten koira täytyy hankkia. :) Mitään pientä koiraa ei hommata vaan kunnon noutaja tai saksanpaimenkoira tms.
Mekin hommattiin kunnon koira siis kunnon chihuahua. Seuraavaksi otan kunnon kääpövillakoiran. Kunnon kissaa en ota koska kissat on niin itsekeskeisiä.
Kunnon ihmiset ymmärtää että koko ei määrittele eläimen arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit saada molemmat, pidä ensin mies ja sitten kun eroatte niin otat koiran.
Vierailija kirjoitti:
Koirat on perseestä.
Niin on.
T. Kissaihminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se sika,kyllä porvoonseisoja aina miehen voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirat on perseestä.
Eläintenvihaajat on.
Lemmikkien omistaminen on eläinvihaa. Keskiverron koiran hiilijalanjälki on citymaasturin luokkaa ja se syö heti eläintilaa varsinaisilta eläimiltä.
Onko allergia ainoa syy, miksi mies ei halua koiraa? Koska asiahan on helposti ratkaistavissa ja varmasti löytyy rotu, jota miehesi allergia sietää.
Itse pidän koirista ja meilläkin on yksi seniori talossa. Tämän jälkeen en halua hetkeen koiraa, koska se on kuitenkin useamman vuoden sitoumus ja rajoittaa elämää todella paljon. Haluan kulkea ja mennä miten lystää ilman kelloa/talutushihnaa kädessä. Nyt se ei ole mahdollista. Tämän voffen kanssa voi mennä vielä kuusikin vuotta, ennenkuin aika jättää. Se on pitkä aika se.
Meillä minä olen vinkunut koiraa, mutta toivuin siitä kolme vuotta sitten. Mies sairastui koirakuumeeseen viime kuussa.
Minä en tosiasiallisesti kaipaa koiranpidon huonoja puolia eli siivota lattialta yhtään ripulipaskaa, imuroida koirankarvoja kolmesti viikossa, juosta kellon kanssa kotiin kusetuslenkille, huolehtia eläinlääkärireissuista, pestä kuraista koiraa mökkiolosuhteissa, koirankarvoja lakanoissa ja sohvilla .....ei ei. Mieti niitä kun mietit miten tästä selviää.
Toisekseen toinen lapsistamme on hyvin allerginen kissoille. Koirista ei saa mitään, mutta eihän se mikään tae ole. Olisi väärin koiraa kohtaan leikkiä sen elämällä, kun allergiataipumus on tiedossa.
Onko ns. allergiarodut täysin poissuljettu? Esim. bichon frise? Ei tietenkään kaikille sovi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse painin myös koirakuumeen kanssa. Vauva pian talossa, ei siksi hankita ainakaan vielä. Lisäksi asutaan kerrostalossa, emme halua koiraa ympäristöön jossa ei voi olla vapaasti. Omakotitalo on suunnitelmissa ja sinne sitten koira täytyy hankkia. :) Mitään pientä koiraa ei hommata vaan kunnon noutaja tai saksanpaimenkoira tms.
Mekin hommattiin kunnon koira siis kunnon chihuahua. Seuraavaksi otan kunnon kääpövillakoiran. Kunnon kissaa en ota koska kissat on niin itsekeskeisiä.
Kunnon ihmiset ymmärtää että koko ei määrittele eläimen arvoa.
Jäi "kokoinen"-sana pois välistä. :) en pidä pikkukoirista, mutta se onkin makuasia mistä kukin tykkää.
Koirat on perseestä.