Kuinka pitkään äitisi oli kanssasi äitiysvapaalla ennen kuin palasi töihin?
Äitini oli 2kk ja olen nyt aikuisena pohtinut että se oli oikeasti lyhyt aika, vai oliko se aivan 90 luvun alussa ihan normaalia?
Kommentit (73)
Minun äitini oli kotona siihen asti kun siskoni oli 12 ja minä 16.
Ei päivääkään. Maatilalla mitään lomia ollut kuusikymmentä luvulla.
3kk. tämä oli 1970-lukua.
1990-luvulla äitiysloma oli muistaakseni 150 päivää, eli 5 kuukautta (josta ensimmäinen ennen lapsen syntymää). Tämän jälkeen oli mahdollista saada 6kk vanhempainrahaa ja sitten 3 vuotta hoitovapaata. Tavanomaista oli, että äitejä painostettiin toisaalta äitipiireissä ja vauva-palstan kaltaisissa yhteyksissä pitkiin vapaisiin, toisaalta työelämässä mahdollisimman lyhyisiin lomiin. Useat tutkimukset osoittavat, että pitkät vanhempainvapaat olivat - ja ovat edelleen - tuhoisia naisten työurille ja että pitkän vapaan jälkeen oli vaikea saada minkäänlaista työpaikkaa, puhumattakaan siitä, että pääsisi takaisin entiselle urakehitykselle.
Itse pidin 1990-luvulla sen 5,5 kuukautta äitiysvapaata. TÄmän jälkeen lapsen isä piti 5,5 kk vanhempainvapaata. Sen jälkeen lapsi meni perhepäivähoitajalle.
70-luvun alussa ei ollut mitään pitkiä äitiyslomia. Äiti meni töihin pari kk synnytyksen jälkeen. Tosin siihen aikaan oli paljon perhepäivähoitajia ja uhrautuvaisia isoäitejä.
Vuonna 81 äitini oli kotona vuoden, kun otti vähän lomiaan lisäksi, kaksi vuotta aiemmin vejestä 7kk, sen jälkeen mummo hoiti. 60-70-luvulla äitiysvapaat oli kyllä lyhyitä.
Mun entinen pomoni oli 90-luvulla kotona vauvan kanssa 5 viikkoa ihan omasta vapaasta tahdostaa. Huhhuh, jenkkimeininkiä. Tais olla niin korvaamaton...
Vierailija kirjoitti:
3kk. tämä oli 1970-lukua.
1990-luvulla äitiysloma oli muistaakseni 150 päivää, eli 5 kuukautta (josta ensimmäinen ennen lapsen syntymää). Tämän jälkeen oli mahdollista saada 6kk vanhempainrahaa ja sitten 3 vuotta hoitovapaata. Tavanomaista oli, että äitejä painostettiin toisaalta äitipiireissä ja vauva-palstan kaltaisissa yhteyksissä pitkiin vapaisiin, toisaalta työelämässä mahdollisimman lyhyisiin lomiin. Useat tutkimukset osoittavat, että pitkät vanhempainvapaat olivat - ja ovat edelleen - tuhoisia naisten työurille ja että pitkän vapaan jälkeen oli vaikea saada minkäänlaista työpaikkaa, puhumattakaan siitä, että pääsisi takaisin entiselle urakehitykselle.
Itse pidin 1990-luvulla sen 5,5 kuukautta äitiysvapaata. TÄmän jälkeen lapsen isä piti 5,5 kk vanhempainvapaata. Sen jälkeen lapsi meni perhepäivähoitajalle.
1990-luvulla kotihoidontuki oli oikeasti iso.
Minun äitini oli kotona kunnes olin 12-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Ei päivääkään. Maatilalla mitään lomia ollut kuusikymmentä luvulla.
Synnyttikö kotona vai miten se ehti jo synnytyspäivänä töihin? Synnytyssairaalassa oltiin 60-70-luvulla viikko synnytyksen jälkeen.
Äiti kyllä palasi navettatöihin kun olin viikon ikäinen.
Sen ajan, mitä oli sairaalassa. Synnyin 70-luvulla perheeseen, jolla oli maatalo. Sieltä ei ollut helppo ottaa lomaa tai vapaata, edes sairauden vuoksi.
3 kk sillä 1970-luvun äitiysvapaalla ja sai poikkeuksellisesti neuvoteltua siihen vielä 3 kk palkattoman vapaan.
Äiti meni töihin kun olin 3kk, mutta ji myöhemmin uudelleen kotiin. Oli kotona kunnes itse halusin viisivuotiaana päiväkotiin. Kaverit oli siellä kanssa päivät.
Äiti oli pois navettatöistä sen aikaa, jonka oli sairaalassa eli ymmärtääkseni vajaan viikon. Meitä lapsia oli peräänkatsomassa (ei hoitamassa) isän vanha lastenhoitaja, jolla ikää oli suunnilleen 70 vuotta. Hänellä oli talon puolesta asunto, vaikka ei enää tehnyt varsinaisesti töitä. Pikkusiskon syntyessä 4 vuotta myöhemmin äiti oli äitiyslomalla peräti 2 kuukautta, koska oli siinä vaiheessa palannut opettajaksi ja pikkusisko syntyi kesäkuussa.
Vierailija kirjoitti:
3kk. tämä oli 1970-lukua.
1990-luvulla äitiysloma oli muistaakseni 150 päivää, eli 5 kuukautta (josta ensimmäinen ennen lapsen syntymää). Tämän jälkeen oli mahdollista saada 6kk vanhempainrahaa ja sitten 3 vuotta hoitovapaata. Tavanomaista oli, että äitejä painostettiin toisaalta äitipiireissä ja vauva-palstan kaltaisissa yhteyksissä pitkiin vapaisiin, toisaalta työelämässä mahdollisimman lyhyisiin lomiin. Useat tutkimukset osoittavat, että pitkät vanhempainvapaat olivat - ja ovat edelleen - tuhoisia naisten työurille ja että pitkän vapaan jälkeen oli vaikea saada minkäänlaista työpaikkaa, puhumattakaan siitä, että pääsisi takaisin entiselle urakehitykselle.
Itse pidin 1990-luvulla sen 5,5 kuukautta äitiysvapaata. TÄmän jälkeen lapsen isä piti 5,5 kk vanhempainvapaata. Sen jälkeen lapsi meni perhepäivähoitajalle.
Tiedän, että tutkimukset näin osoittavat, mutta jotenkin tuo tuntuu kuitenkin hyvin erikoiselta, kun miettii omaa äitiä, sukulaisia ja tuttavia. Kaikki olleet kotona siihen saakka, että nuorin lapsi mennyt kouluun tai toiselle luokalle. Kaikki kuitenkin ovat työllistyneet samantien. Yhtä tuttavaa lukuunottamatta (myyjä) kaikilla muilla on työ joka oikeasti vielä vaatii urakehitystä ja kaikki ovat kehittyneet omilla urillaan. Myös äitini joka on ICT-alalla jossa kuitenkin voi pudota helposti kehityksestä. Äitini oli siis kotona kanssani 8 vuotta ja perhevapailla yhteensä 10 vuotta.
Isovanhemmat puhuneet, että silloin ei ollut äitiysvapaata ja isäni ädillä oli hyä työnantaja joka antoi 2kk palkallista sairaslomaa lapsen syntymästä, jota ei kuitenkaan ollut pakko antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei päivääkään. Maatilalla mitään lomia ollut kuusikymmentä luvulla.
Synnyttikö kotona vai miten se ehti jo synnytyspäivänä töihin? Synnytyssairaalassa oltiin 60-70-luvulla viikko synnytyksen jälkeen.
Synnytti toki sairaalassa, koska olen sektio vauva. Mutta varsinaista lomaa ei ollut, joten sairaalasta kotiuduttuaan mahdollisimman pian navetalle. Ei ne sukulaisetkaan ikuisuutta voi lehmiä olla hoitamassa.
Itse olen lypsyltä lähtenyt ja lypsylle palannut, kun lomittajaa ei saanut ja sopivasti sairastui sinä päivänä, kun tulin vauvan kanssa kotiin. Poika oli kahdentoista päivän. Isä ei luonnollistikkaan voinut lypsää, kun oli niin väsynyt ja kipeä.. Narsistin kanssa elo ei aina ollut sitä helpointa.
Äitini meni syntymäni jälkeen osa-aikatöihin, kun täytin 12v.
Terv. ainoa lapsi
Eipä minun syntymäni aikoihin tainnut kovin pitkiä lomia olla. Pari kolme viikkoa synnytyksen jälkeen, sitten lähti päiviksi ammattia hankkimaan. Minä olin kyllä erinomaisessa hoidossa isoäidin hoteissa. En tiedä, mitä minusta olisi tullut ilman isovanhempiani.
Viikon verran. Synnyin kesken opiskeluiden ja oli pakko jatkaa heti opintoja. Isäni hoiti minua. Tämä 70-luvulla.
Ei ollut normaalia enää tuolloin. 70-luvun alussa oli ja itsekin jouduin hoitoon 2kk iässä.