Lue keskustelun säännöt.
Mummulassa pojilla ja tytöillä eri säännöt
23.08.2016 |
Pojille on sallittu leikkiaseet ja puissa kiipeily, tytöille ei. Tytöt osallistuvat ruuan laittoon ja pöydän kattamiseen, pojat ei. Miehen äiti siis kyseessä. Mitä tehdä?
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvasin että kyseessä oli taas anoppi!
Tuollaisen mummon luo en lapsia päästäisi hetkeksikään. Mummo siirtyy nykypäivään tai ei näe enää ikinä lapsenlapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
No voi.Yllättäen miehen äiti..huokaus.Jos vaikka annat vaan olla?Hyvä kun joku opettaa sun tytöille ruoan laittoa,opeta sää kotona pojille ja laitat tytöt puuhun!!!Hyvin kompensoi,voit unohtaa eikä tarvi riidellä anopin kanssa.
Sä voisit puolestasi opetella vaikka kirjoittamaan. Vai eikö sekään sovi naiselle?
Ihan kuin isänäitini.
Lapsuudesta muistan kuinka veljeni oli luomakunnan kuningas ja minä hänen palvelijansa. Mummon mukaan. Jos veli teki tahallaan jotain niin se oli aina vahinko ja pojat vain poikia eli leikkisiä. Jos minä vaikka kaaduin juostessa niin ihan tahallani sen tein saadakseni huomiota, siis mummon mielestä.
Lisäksi pojille kuului karkkia ja rahaa, tytölle eli minulle imuri ja keittiövuoro, Pakon sanelemana hän oli hoitamassa meitä lapsena paljon ja äitini lasten tasavertaisuudesta otettiin huomioon ehkä päivän tai kaksi.
Nämä ihan vain keveimmästä päästä esimerkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko puhua miehesi kanssa anopille ns. yhtenäisenä rintamana, ja perustella omat lastenkasvatusperiaatteenne? Aika kivikautiseltahan tuo mummon meno vaikuttaa.
Saavatko pojat rajattomasti syödäkseen ja tytöt yhden iltapalavoikkarin jälkeen luentoja naisesta, joka söi niin paljon että vatsalaukku repesi? Näin meidän anoppilassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä juttelisin anopin kanssa ystävällisesti. Että "minusta ja Pekasta (siis miehestäsi) olisi hienoa, jos lapsia kohdeltaisiin samalla lailla sukupuolesta riippumatta, ei se puihin kiipeily tytöille mikään huono juttu ole ja toisaalta poikienkin on hyvä oppia ruuanlaittoa, meillä kotonakin miehet osallistuvat ruuan laittamiseen".
Riitelemään ei kannata ruveta.
Jos anoppi ei halua muuttaa asenteitaan, anna sinä viisaampana periksi. Se on kumminkin anopin koti, joten anopin säännöt. Voit jutella lapsillesi ja sanoa, että olet tässä asiassa eri linjoilla, eikä sinusta tytöillä ole mitään erityistä ruuanlaittogeeniä, vaan se on taito, joka kuuluu molemmille.
Olennaisinta on kumminkin esimerkki, jonka kotona annatte. Jos teillä kotona sinä ja miehesi jaatte kotityöt ja lapset osallistuvat tasaveroisesti kotihommiin, mummolan arkaaiset sukupuoliroolit eivät lapsia haittaa. Oppivatpa sen, että asioista voi ajatella eri tavoin, ja tulla silti toimeen!
Entä jos ne lapsesi muuttaisivat takaisin kotiin ja kasvattaisit ne itse?'
Tässä maailmassa eri paikoissa on erilaisia sääntöjä. Kasvata lapset itse, niin he oppivat, että on vain yksi tapa toimia. Tosin ota se riski, että he maailmaan päästyään ovat ihmeissään siitä, että eri ihmiset toimivat eri tavoin.
Minut esimerkiksi kasvatettiin tasa-arvoiseksi ja hämmennykseni (ja paha mieleni) oli melkoinen kun tajusin, että maailma on äärettömän epätasapuolinen paikka jo sukupuolen perusteella puhumattakaan äidinkielestä, iästä tai vaikka koulutuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En päästäisi lapsiani tuommoiseen paikkaan. Hoidan ennemmin itse muksuni, kuin antaisin tytärteni kärsiä moisista opeista ja poikieni ottaa oppia sallivasta sovinismista.
Ja kun kysytään, mikä hätänä, niin kertoisin suoraan, että lapsiani ei kasvateta kieroutuneeseen maailmaan. Mikä ihme siinä on, että pojat eivät muka saisi kokata ja tytöt eivät saisi leikkiä fyysisiä leikkejä? Mun mielestä ruuanlaitto JA puihin kiipeily on kivaa miksi pitäisi olla joko tai?
Käskisin kurpan pitämään turpansa kiinni ja menemään takaisin keittiöön, kun sitä kerta niin kaipaa. Menee hermo!
Oli mummo sitten oma äitini tai anoppini, niin tuollaiseen paikkaan en lapsiani veisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiljaisena ja arkana tyttönä koin vaikeaksi sen, kun tasa-arvoinen suku odotti, että minäkin lasken suksilla hyppyristä ja kiipeilen puissa ja tykkään laskea koskesta veneellä, kuten jokunen rämäpäätyttö suvussamme.
Sain aina kuulla haukkuja siitä, kun tykkäsin leikkiä nukeilla ja leikkiä teekutsuja ja puuhailla äitin kanssa keittiössä.
Äitikin sai haukkuja, kun kuulemma alistaa minua sukupuolen takia, eikä päästä/pakota minua laskemaan hyppyrimäestä velipoikieni kanssa. Ei niin isoa rahaa olisi minulle maksettu, että olisin uskaltanut hyppyrimäkeen mennä. Mieluummin leikin kotista nukkejeni kanssa.
Joten ap oletko varma, että ne tytöt ei vain oikeasti tykkää puuhailla sen mummin kanssa keittiössä
Mietityttää vain millainen miehesi on jos on noilla periaatteilla kasvatettu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon hyvin, että tuollainen anoppila voi olla jollain olemassa. Itse olen nyt kohta 30 vuotias ja kasvoin lapsuuteni tuollaisessa kodissa. Lapsuudesta minulle jäi syvä viha kaikkia kotitöitä kohtaan ja minusta tuli ehdoton tasa-arvon kannattaja. Jäi ehkä myös pieni "viha" lusmuilevia miehiä kohtaan ja yhä nykyäänkään en siedä yhtään omissa parisuhteissani, jos mies jättäytyy passattavaksi, vaan mies saa tässä tapauksessa heti lähtöpassit. Yllättäen (not) kovin montaa toimivaa parisuhdetta ei ole takana, kun viimeistään yhteenmuuton lähestyessä alan jo ahdistumaan siitä, miten kohta olen aikuisen lapsen huoltaja (vaikka periaatteessa näin ei välttämättä kävisikään ja mies vakuuttelisi myös tätä).
Pitäisi ehkä hankkiutua terapiaan tämän kanssa. Välit omiin vanhempiin on todella huonot ja veljiin ei sen paremmat. Siskon kanssa sen sijaan olemme erittäin läheisiä ja sisko jakaa osittain samat mielipiteet ja ongelmat kuin minäkin.
No voi.Yllättäen miehen äiti..huokaus.Jos vaikka annat vaan olla?Hyvä kun joku opettaa sun tytöille ruoan laittoa,opeta sää kotona pojille ja laitat tytöt puuhun!!!Hyvin kompensoi,voit unohtaa eikä tarvi riidellä anopin kanssa.