Lasten pukeminen kauniisti on tapakasvatusta, ei hienostelua!
Opetat lapsesi luultavasti myös olemaan kaivamatta nenää, puhumatta vessajuttuja ruokapöydässä, kiittämään ruuasta ja odottamaan omaa vuoroa. Se, että lapsi puetaan nätisti, siisteihin ja puhtaisiin vaatteisiin, joissa voi olla edukseen, kuuluu ihan samaan sarjaan! On tärkeä tapakasvatuksen osa-alue opettaa, että jopa pieni lapsi käyttää "ihmisten ilmoilla" vaatteita, jotka ovat ehjiä, puhtaita, muiden vaatteiden kanssa yhteensopivia ja tilanteeseen kuuluvia.
Ei, nätisti pukeminen ei ole kallista eivätkä nätit vaatteet ole automaattisesti epämukavia. Omalla tyttärelläni on tällä hetkellä päällä sukkahousut, trikoopusero ja väljä "farkku"mekko. Asukokonaisuus on maksanut ehkä 30 euroa, ja on sikäli harvinainen, että kaikki päällä oleva on meille uutena ostettua. Olemme keskivertoa pienituloisempi perhe kun mies opiskelee ja minä olen matalapalkkainen, mutta se ei ole ikinä estänyt pukemasta lasta kauniisti. Nättejä vaatteita saa myös kirpputoreilta tai sitten ketjuliikkeistä etenkin alennusaikaan hyvin huokeasti.
Nätit vaatteet eivät myöskään ole epämukavia. Miksi kuvitellaan, että lapsen on automaattisesti kiva olla, kun on reikäiset ja haalistuneet collegehousut ja t-paita jonka printti halkeilee ja saumat kiertää, mutta kurjaa, jos on ehjät, yksiväriset trikoo(leggingsi)t ja siisti t-paita ja neuletakki?
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset saa itse osallistua vaatehankintaan ja on ne lempparivaatteet joita pidetään. Nehän kuluu, mutta pysyvät lemppareina. Arkivaatteina käy mikä vain, mutta siitä olen ehdoton, että juhlaan pukeudutaan. Yksikään lapsi ei mene huppareissa juhlaan meillä.
Tässäkin on kasvatuksen paikka. Vaikka kuinka olisi lempivaate, on opittava ymmärtämään, että se ei ole enää siisti. Kulahtanutta lempparia voi käyttää edelleen kotona tai vaikka uniriepuna (nukuin itse lapsena vanhan yöpaidan kanssa jossain vaiheessa :D), mutta ihmisten ilmoilla käytetään siistejä vaatteita. Vanha pois ja jotain uutta tilalle, niin se menee usein elämässä muutenkin ja on tärkeä asia oppia.
Isä opetti aikoinaan, että ei ole väliä, onko se vaate VANHA, kunhan se on siisti/puhdas ja ehjä. Kun tuossa ylhäällä sanottiin, että vanha vaate pois.
Vierailija kirjoitti:
Isä opetti aikoinaan, että ei ole väliä, onko se vaate VANHA, kunhan se on siisti/puhdas ja ehjä. Kun tuossa ylhäällä sanottiin, että vanha vaate pois.
Sanottiin myös että kulahtanut ja eienääsiisti vanha vaate pois. Jos jaksoit lukea.
Juuri näin. Ikinä en ole myöskään ollut niin köyhä, että kukaan lapsistani olisi käyttänyt juhlamekon kanssa tarralenkkareita ja tuulitakkia.
Mielestäni tällainen näkemys edustaa pinnallista näkemystä tapakasvatuksesta. Lopulta tärkeintä on se, millaista suhtautumista toisiin ihmisiin opettaa. Siinä on yhdentekevää se, onko kauniit vaatteet vai ei. (Ja kyse ei ole siitä, etten minä tykkäisi pukea lapsiani nätisti, puen kyllä ja saan siitä usein kehujakin. Mutta se on vain pintaa.)
Kun puhutaan "nätistä pukeutumisesta", ymmärrän sen sellaisena nukkemaisena laittautumisena. Ehjät, siistit ja puhtaan vaatteet ovat eri asia. Itse pidän tärkeänä, että vaatteet ovat asianmukaiset. Jos menemme vaikka metsään leikkimään tai kalaan, niin sukkahousut ja farkkumekko ei ole paras mahdollinen asuste sinne.
Hankkikaapa tekin Asperger lapsi. Olette tyytyväisiä, että lapsella on edes joitain vaatteita joita suostuu pitämään. Vaikka ne sitten ovat ne kuudet samanlaiset collegehousut ja yläosina pelkkiä huppareita. Niin ja vuodenajasta riippumatta pitkät aluskalsarit. Kyllä tekisi mieli nauraa teille vaatteiden matsaajille.
Kyllä meillä kuluneetkin vaatteet on käytössä normalistin niin kauan kuin on ehjät. Kolme poikaa on ja kuluneita collegehousuja ja farkkuja löytyy ja useimmat farkut jo uutena kulutettuja. Ei niitä oteta pois käytöstä, kun ovat niitä lemppareita ja käytännöllisiä vaatteita. Samoin, jos hupparista vähän hiha rispaantuu tai printti on kulunut, kun ihan käyttövaate se silti on.
Kuka päättää mitkä ovat kauniita vaatteita?????
Mun oma tyttö ei suostu laittamaan päälleen mitään mikä minun mielestäni on kaunista. En kuitenkaan ota siitä hernettä nenään vaan annan neidin pukea päälleen just sitä mitä itse haluaa.
Kaapissa ei ole kuitenkaan rikkinäisiä vaatteita....
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tällainen näkemys edustaa pinnallista näkemystä tapakasvatuksesta. Lopulta tärkeintä on se, millaista suhtautumista toisiin ihmisiin opettaa. Siinä on yhdentekevää se, onko kauniit vaatteet vai ei. (Ja kyse ei ole siitä, etten minä tykkäisi pukea lapsiani nätisti, puen kyllä ja saan siitä usein kehujakin. Mutta se on vain pintaa.)
On muiden ihmisten kunnioittamista ja myönteistä suhtautumista muihin ihmisiin pukeutua nätisti. Nämä asiat eivät myöskään ole mitenkään toisiaan poissulkevia - lapsi voi osata kiittää, pyytää anteeksi ja olla kaivamatta nenää, vaikka hänellä olisikin hame ja paita jossa on pitsiyksityiskohtia. Oikeastaan jopa väittäisin, että useammin ne nätisti puetut ovat muutenkin hyvätapaisempia kuin tämä rikkinäistä kolitsia -väestönosa.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaapa tekin Asperger lapsi. Olette tyytyväisiä, että lapsella on edes joitain vaatteita joita suostuu pitämään. Vaikka ne sitten ovat ne kuudet samanlaiset collegehousut ja yläosina pelkkiä huppareita. Niin ja vuodenajasta riippumatta pitkät aluskalsarit. Kyllä tekisi mieli nauraa teille vaatteiden matsaajille.
Tässä tuskin tarkoitettiin asperger-lapsia tai jotain aistiyliherkkiä, jotka nirsoilevat vaatteiden kanssa. Vaan ihan sitä 90 % lapsista, joka voisi periaattessa pukea päällensä mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaapa tekin Asperger lapsi. Olette tyytyväisiä, että lapsella on edes joitain vaatteita joita suostuu pitämään. Vaikka ne sitten ovat ne kuudet samanlaiset collegehousut ja yläosina pelkkiä huppareita. Niin ja vuodenajasta riippumatta pitkät aluskalsarit. Kyllä tekisi mieli nauraa teille vaatteiden matsaajille.
Miksi? Ai muut eivät saa pukea lastaan nätisti koska sinun lapsesi on autisti? Anna kun arvaan, pukeudut itsekin kulahtaneisiin henkan trikoisiin.
Vierailija kirjoitti:
Hankkikaapa tekin Asperger lapsi. Olette tyytyväisiä, että lapsella on edes joitain vaatteita joita suostuu pitämään. Vaikka ne sitten ovat ne kuudet samanlaiset collegehousut ja yläosina pelkkiä huppareita. Niin ja vuodenajasta riippumatta pitkät aluskalsarit. Kyllä tekisi mieli nauraa teille vaatteiden matsaajille.
No niin, kannattiko hankkia asperger-lapsi? Kannattiko?
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan "nätistä pukeutumisesta", ymmärrän sen sellaisena nukkemaisena laittautumisena. Ehjät, siistit ja puhtaan vaatteet ovat eri asia. Itse pidän tärkeänä, että vaatteet ovat asianmukaiset. Jos menemme vaikka metsään leikkimään tai kalaan, niin sukkahousut ja farkkumekko ei ole paras mahdollinen asuste sinne.
Toki. Toisaalta jopa metsään leikkimään voi laittaa lapselle kauniin välikausihaalarin, nätit kengät ja haalarin sävyyn sopivat asusteet, ei edes sinne tarvitse mennä missään 90-luvun kirpparihirvityksissä tai umpikulahtaneissa vaatteissa.
Mielestäni tyttö on helppo pukea siisti ja mukavasti. Helpompi kuin pojat. Meillä tyttö käyttää päiväkodissa legginsejä ja kollegemekkoja. Kokonaisuus on aina nätti ja siisti, vaikka vaatteet varmasti ovat myös mukavat päällä. Vapaa-ajalle on sitten farkkuja, neuleita, biker-nahkatakki ja parit Vansin tennarit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tällainen näkemys edustaa pinnallista näkemystä tapakasvatuksesta. Lopulta tärkeintä on se, millaista suhtautumista toisiin ihmisiin opettaa. Siinä on yhdentekevää se, onko kauniit vaatteet vai ei. (Ja kyse ei ole siitä, etten minä tykkäisi pukea lapsiani nätisti, puen kyllä ja saan siitä usein kehujakin. Mutta se on vain pintaa.)
On muiden ihmisten kunnioittamista ja myönteistä suhtautumista muihin ihmisiin pukeutua nätisti. Nämä asiat eivät myöskään ole mitenkään toisiaan poissulkevia - lapsi voi osata kiittää, pyytää anteeksi ja olla kaivamatta nenää, vaikka hänellä olisikin hame ja paita jossa on pitsiyksityiskohtia. Oikeastaan jopa väittäisin, että useammin ne nätisti puetut ovat muutenkin hyvätapaisempia kuin tämä rikkinäistä kolitsia -väestönosa.
En sanonutkaan, että ovat poissulkevia asioita, sanoinpa vain, että edustaa näkemystä, jota en allekirjoita - enkä allekirjoita edelleenkään. Mä sanoisin, että kauniisti pukeutuminen kertoo ihmisen estetiikantajusta, eikä niinkään suhtautumisesta toisiin ihmisiin. Toisilla sitä on, toisilla ei. Ne, jotka eivät välitä estetiikasta, eivät panosta siihen myöskään lastensa pukeutumisessa. Kokemuksen perusteella en allekirjoita sitä, että vaatteet kertoisivat yhtään mitään lasten kohteliaisuudesta.
Kauneus on myös aina katsojan silmässä. Se kulahtanut pusero voi olla myös kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan "nätistä pukeutumisesta", ymmärrän sen sellaisena nukkemaisena laittautumisena. Ehjät, siistit ja puhtaan vaatteet ovat eri asia. Itse pidän tärkeänä, että vaatteet ovat asianmukaiset. Jos menemme vaikka metsään leikkimään tai kalaan, niin sukkahousut ja farkkumekko ei ole paras mahdollinen asuste sinne.
Toki. Toisaalta jopa metsään leikkimään voi laittaa lapselle kauniin välikausihaalarin, nätit kengät ja haalarin sävyyn sopivat asusteet, ei edes sinne tarvitse mennä missään 90-luvun kirpparihirvityksissä tai umpikulahtaneissa vaatteissa.
Luitko edellisen viestin? Sanottiin että siistit, ehjät ja puhtaat vaatteet, eikä "90-luvun umpikulahtaneet kirppahirvitykset" mielestäni tuollaisiin määritelmään sisälly. Itse pidän edelleen tärkeimpänä asianmukaisuutta ja käytännöllisyyttä. Että esim. hanskat ja pipo eivät ole liian paksut tai liian ohuet ja kostealla kelillä kengät ja vaatteet pitävät vettä. Mätsääminen haalarin värien kanssa on mielestäni ihan toissijaista ja kielii enemmänkin pinnallisesta omaan peilikuvaan tuijottelusta kuin muiden huomioon ottamisesta.
Mitä kohteliasta on toisten vaatteiden tai mieltymysten arvostelussa?
Meillä lapset saa itse osallistua vaatehankintaan ja on ne lempparivaatteet joita pidetään. Nehän kuluu, mutta pysyvät lemppareina. Arkivaatteina käy mikä vain, mutta siitä olen ehdoton, että juhlaan pukeudutaan. Yksikään lapsi ei mene huppareissa juhlaan meillä.