Onko tarvetta hakeutua hoitoon?
Olen 17-vuotias tyttö ja olen vähän aikaa tosissani miettinyt, ettei minulla ole terveys kohdillaan päässä ja haluan purkautua.
Usein tulee aaltoja, että kaikki masentaa, en onnistu missään, petän kaikkien odotukset ja olen pettynyt itseeni. Ennen olin liikunnallinen ja aina menossa sekä hyvä koulussa. Lukion alkaessa vuosi sitten numerot laskivat ja tuntuu, että petin kaikki ja etenkin itseni. En kiinnostu esim. lenkkeilystä enkä muistakaan liikuntalajeista enää. Olen käynyt salilla joulusta asti, mutta sekään ei ole enää kevään jälkeen kiinnostanut tippaakaan. Samaan aikaan ei kiinnosta, vaikka lihoisin, mutta silti inhoan itseäni kun näen itseni kasvavan leveyttä joka paikasta ja olen niin saamaton. Välillä olen pirteämpi, mutta osaan negatiiviset ajatukseni ja mielialani myös peittää. Mietin 8.-9.-luokan vaiheilla myös itsemurhaa, koska se tuntui silloin helpoimmalta tieltä ulos tästä ahdistuksesta. Nykyisin tilanne ei ole noin paha. Pääsin omin avuin pois, koska valistuin etten ole hyödyksi perheelleni, jos makaan haudassa. Olen joutunut äidin terveyssyistä miettimään aina vaihtoehtoa, että mitä sitten jos äiti menehtyy, olen esikoinen eli olen se joka on siskoni tukena. Kuolleena en siihen olisi kyennyt.
Olen huolestunut myös ajatuksesta, että aina kun suunnittelen kavereiden kanssa jotain illanvietto juttuja, haluan myös juoda siellä. Ja yksinkertaisesti siksi, että olen hiprakasssa ja kännissä iloinen enkä masentunut. En ole juonut kuin noin viisi kertaa ja tasan kerran kännit, eli tilanne ei ole riistäytynyt käsistä. Tästä eivät vanhempani tiedä, eikä tuntemuksistani muut kuin osittain poikaystäväni. Minun on myös vaikea luottaa ammattilaisiin esim. terveydenhoitajiin tai psykologeihin. En halua puhua ventovieraille asioistani tai muutenkaan edes tutuille. En ole koskaan ollut hyvä puhumaan asioistani. Nyt minua vain huolestuttaa tilanne enemmän, koska elämääni on astunut ihmisiä joille en voisi suoda sitä menetyksen tunnetta, jos lähtisin.
Olen itse niin paljon kokenut kaikenlaista enkä halua, että kukaan kävisi yhtän sellaisia asioita läpi takaini.
Haluaisin kuitenkin sen positiivisen liikunnasta innostuneen minäni takaisin enkä tiedä yhtään enää mitä teen. Kärsin myös väsymyksestä mikä ruokkii huonoa koulumenestystä vielä lisää. Syytä tähänkään en tiedä, muta haluan vastauksia.
Kommentit (4)
On tutkimisen arvoiset oireet. Syy voi löytyä vaikka kilpirauhasesta tai hormonitoiminnasta. Lääkäriin nyt joka tapauksessa ihan verikokeisiin ensin.
Vierailija kirjoitti:
On tutkimisen arvoiset oireet. Syy voi löytyä vaikka kilpirauhasesta tai hormonitoiminnasta. Lääkäriin nyt joka tapauksessa ihan verikokeisiin ensin.
Olen kuullut, että kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy myös huomattava lihominen, mutta voiko se oire ns. sitten jäädä pois?
Ei mikään sairaus mene välttämättä oppikirjan mukaan. Kilpparikokeet on halpa ottaa poissulkemiseksi. Nyt vaan reippaasti lääkäriin sulkemaan ensin somaattiset syyt pois, kun ne on selvitetty niin sitten voi keskittyä henkiseen ja psyykkiseen vointiin.
Hakeudu hoitoon