Miten toimia ikuisesti negatiivisen ystävän kanssa?
Paras ystäväni on hyvin negatiivinen ihminen. Näkee kaikessa vain huonot puolet, tuomitsee ihmiset jotka eivät elä elämäänsä kuten hän, haastaa riitaa ja huutaa jos asiat eivät mene oman mielensä mukaan, riitelee siis niin kovaäänisesti kuin pystyy kunnes saa tahtonsa läpi vaikka olisi väärässä. Hänellä ei lähes koskaan ole mitään hyvää sanottavaa kenestäkään, luonnollisesti hänellä on hyvin vähän ystäviäkin. Hän kehuskelee työllään ja koulutuksellaan mutta kaikessa muussa omassa elämässään näkee huonoa, siis vain ne huonot puolet. Vaikka ollaan oltu todella läheisiä ystäviä kauan, hän on poikaystäväni sisko ja olemme tunteneet lähes 10 vuotta, en tiedä kuinka kauan pystyn tätä jatkamaan. Joka kerta kun kerron ystävälleni jotakin, hänen vastauksensa on hyvin negatiivinen joka pilaa omankin fiilikseni. En tiedä miten vastata kun hän valittaa omasta elämästään, jossa ei todellakaan ole mitään suurta vikana. On oma talo, mies, kaksi koiraa ja lapsi tuloillaan, hyvät työt molemmilla. Aina kun yritän häntä auttaa "ongelmiensa" kanssa niin mikään ei kelpaa. Ei myöskään ota minun ongelmaani tosissaan, naureskelee vain että onpas sulla nyt isot ongelmat. En tiedä mitä tehdä, en haluaisi puhua ystävälleni paljon, mutta en myöskään halua laittaa välejä poikki, eikä se oikein onnistukaan kun olemme periaatteessa samaa sukua. Miten siis toimia?
Kommentit (37)
Suosittelen pitämään reilua välimatkaa moiseen mulkkuun. Tuollaiset negatiivit myrkyttävät ympäristön.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös yksi negatiivinen ihminen, luultavasti masentunut, mutta minua se ei haittaa yhtään. Miksi siitä pitäisi välittää, jos toinen paasaa niitä negatiivisuuksiaan? Antaa mennä toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos. Eikä sellaista ihmistä "auttaa" kannata yrittää. Antaa hänen puhua, mutta koska suurin osa siitä on tosiaan ylinegatiivista muuten vaan paasausta eikä mitään avunpyyntöä, niin sen voi jättää huomiotta.
Tuo taas ei ole enää ystävyys ollenkaan. Jos annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos enkä vastaa mitään niin miksi edes olemme ystäviä? Ei tuosta saa kukaan mitään irti.
Ap
Ota etäisyyttä ja ole tekemisissä vain sen verran kuin on suvun puitteissa pakko. Mulla on ollut saman tapainen ystävä ja ei ollut muuta vaihtoehtoa. En jaksanut myrkyttää omaa mieltäni sillä, että kaikesta ruoditaan aina vaan sitä huonuutta. Toiselle tapahtuvista hyvistä asioista ei koskaan olla iloisia ja kaikista yhteisistä tutuistakin kertoo vaan sen, miten huonosti jollain menee, ei ikinä niitä kivoja kuulumisia. Otin etäisyyttä, en jaksanut moista.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen pitämään reilua välimatkaa moiseen mulkkuun. Tuollaiset negatiivit myrkyttävät ympäristön.
Olen huomannut tulevani huonolle tuulelle hänen kanssa juteltuaan. Joko koska hän valittaa omasta elämästään tai kommentoi negatiivisesti minun tekemisiäni.
masennus? kateus? häpeä? huono itsetunto? tyytymättömyys omaan elämään tai vertaileminen muihin voi aiheuttaa tollaista käytöstä
tapaa häntä silloin kuin huvittaa ja jaksat hänen juttujaan. muutama tapaus minullakin eipä kovin usein nähdä kun minä en jaksa kuunnella kuittailua ja valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Ota etäisyyttä ja ole tekemisissä vain sen verran kuin on suvun puitteissa pakko. Mulla on ollut saman tapainen ystävä ja ei ollut muuta vaihtoehtoa. En jaksanut myrkyttää omaa mieltäni sillä, että kaikesta ruoditaan aina vaan sitä huonuutta. Toiselle tapahtuvista hyvistä asioista ei koskaan olla iloisia ja kaikista yhteisistä tutuistakin kertoo vaan sen, miten huonosti jollain menee, ei ikinä niitä kivoja kuulumisia. Otin etäisyyttä, en jaksanut moista.
En jaksa kohta minäkään. Usein tulee itsellekin negatiivinen olo näiden keskustelujen jälkeen.
No minä olen masentunut ja koitan tsempata kyllä yleensä ystävieni suhteen. Muutamalle puhun, koska tiedän niiden pysyvän rinnalla. Eräälle "ei muiden murheita kuuntelevalle" ystävälleni avauduin fiiliksistäni yhden WA-viestin verran, ja sekin taisi olla liikaa. Ei minua ainakaan kiinnosta sellainen ystävyys, jossa aina pitäisi olla onnellinen ja iloinen. Kaikilla on vaikeutensa. Joskus sekin ihminen, joka ei jaksa muita kuin onnellisena, voikin olla itse avun tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
masennus? kateus? häpeä? huono itsetunto? tyytymättömyys omaan elämään tai vertaileminen muihin voi aiheuttaa tollaista käytöstä
tapaa häntä silloin kuin huvittaa ja jaksat hänen juttujaan. muutama tapaus minullakin eipä kovin usein nähdä kun minä en jaksa kuunnella kuittailua ja valitusta.
Voi olla että on tyytymätön omaan elämäänsä, ei sitä kyllä koskaan myöntäisi enkä ala urkkimaan. Hän on tavallaan saanut kyllä kaiken minkä haluaa, juuri sen koulutuksen ja työn josta unelmoikin, ne unelmahäät sekä miehen joka suoraan sanottuna on hänelle aivan liian hyvä ja kiltti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös yksi negatiivinen ihminen, luultavasti masentunut, mutta minua se ei haittaa yhtään. Miksi siitä pitäisi välittää, jos toinen paasaa niitä negatiivisuuksiaan? Antaa mennä toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos. Eikä sellaista ihmistä "auttaa" kannata yrittää. Antaa hänen puhua, mutta koska suurin osa siitä on tosiaan ylinegatiivista muuten vaan paasausta eikä mitään avunpyyntöä, niin sen voi jättää huomiotta.
Tuo taas ei ole enää ystävyys ollenkaan. Jos annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos enkä vastaa mitään niin miksi edes olemme ystäviä? Ei tuosta saa kukaan mitään irti.
Ap
No kyllä me ainakin saadaan. Sille negatiiviselle on tärkeää, että joku kuuntelee häntä ja jaksaa. Kukaan muu ei oikein jaksa, eivät edes vastaa puhelimeen kun hän soittaa. Minusta taas on mukavaa, että saan olla kuuntelijana ihmiselle, joka on selvästi vaikeassa tilanteessa itsensä ja elämänsä kanssa. Usein ihan vaan läsnäolo on parasta, ei tarvitse niin osata sanoa tai tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
No minä olen masentunut ja koitan tsempata kyllä yleensä ystävieni suhteen. Muutamalle puhun, koska tiedän niiden pysyvän rinnalla. Eräälle "ei muiden murheita kuuntelevalle" ystävälleni avauduin fiiliksistäni yhden WA-viestin verran, ja sekin taisi olla liikaa. Ei minua ainakaan kiinnosta sellainen ystävyys, jossa aina pitäisi olla onnellinen ja iloinen. Kaikilla on vaikeutensa. Joskus sekin ihminen, joka ei jaksa muita kuin onnellisena, voikin olla itse avun tarpeessa.
Jos on oikeita murheita niin tietenkin kuuntelen mutta kun alkaa minulle puhumaan minun ystävistäni ja perheestäni ja latelee vain huonoja ominaisuuksia ja negatiivisuuksia vaikka ei heitä edes tunne, valittaa vain turhanpäiväisistä omista ongelmistaan sekä suorastaan nautaa minulle jos kerron jostain omasta murheestani. Kerran sanoin että voisitko välillä sanoa jotain hyvää niin piti mykkäkoulua sen jälkeen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
masennus? kateus? häpeä? huono itsetunto? tyytymättömyys omaan elämään tai vertaileminen muihin voi aiheuttaa tollaista käytöstä
tapaa häntä silloin kuin huvittaa ja jaksat hänen juttujaan. muutama tapaus minullakin eipä kovin usein nähdä kun minä en jaksa kuunnella kuittailua ja valitusta.
Voi olla että on tyytymätön omaan elämäänsä, ei sitä kyllä koskaan myöntäisi enkä ala urkkimaan. Hän on tavallaan saanut kyllä kaiken minkä haluaa, juuri sen koulutuksen ja työn josta unelmoikin, ne unelmahäät sekä miehen joka suoraan sanottuna on hänelle aivan liian hyvä ja kiltti.
Ap
"Kiva" kuulla, että muillakin on tuollaisia tuttuja. Aivan kamala ihmislaji nuo, jotka saavat kaiken ja valittavat silti. En jaksa kuunnella moisia ihmisia yhtään, varsinkin kun viestin vastaanottaja - minä siis - olen ikisinkku ja päristelen pätkäduunista toiseen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös yksi negatiivinen ihminen, luultavasti masentunut, mutta minua se ei haittaa yhtään. Miksi siitä pitäisi välittää, jos toinen paasaa niitä negatiivisuuksiaan? Antaa mennä toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos. Eikä sellaista ihmistä "auttaa" kannata yrittää. Antaa hänen puhua, mutta koska suurin osa siitä on tosiaan ylinegatiivista muuten vaan paasausta eikä mitään avunpyyntöä, niin sen voi jättää huomiotta.
Tuo taas ei ole enää ystävyys ollenkaan. Jos annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos enkä vastaa mitään niin miksi edes olemme ystäviä? Ei tuosta saa kukaan mitään irti.
Ap
No kyllä me ainakin saadaan. Sille negatiiviselle on tärkeää, että joku kuuntelee häntä ja jaksaa. Kukaan muu ei oikein jaksa, eivät edes vastaa puhelimeen kun hän soittaa. Minusta taas on mukavaa, että saan olla kuuntelijana ihmiselle, joka on selvästi vaikeassa tilanteessa itsensä ja elämänsä kanssa. Usein ihan vaan läsnäolo on parasta, ei tarvitse niin osata sanoa tai tehdä mitään.
Eli luultavasti sinä olet hänelle tärkeä mutta puhutteko koskaan sinusta tai sinun elämästä vai olet kuin terapeutti? Ei se ole ystävyyttä että toinen aina puhuu eikä tunne sinua ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
masennus? kateus? häpeä? huono itsetunto? tyytymättömyys omaan elämään tai vertaileminen muihin voi aiheuttaa tollaista käytöstä
tapaa häntä silloin kuin huvittaa ja jaksat hänen juttujaan. muutama tapaus minullakin eipä kovin usein nähdä kun minä en jaksa kuunnella kuittailua ja valitusta.
Voi olla että on tyytymätön omaan elämäänsä, ei sitä kyllä koskaan myöntäisi enkä ala urkkimaan. Hän on tavallaan saanut kyllä kaiken minkä haluaa, juuri sen koulutuksen ja työn josta unelmoikin, ne unelmahäät sekä miehen joka suoraan sanottuna on hänelle aivan liian hyvä ja kiltti.
Ap
"Kiva" kuulla, että muillakin on tuollaisia tuttuja. Aivan kamala ihmislaji nuo, jotka saavat kaiken ja valittavat silti. En jaksa kuunnella moisia ihmisia yhtään, varsinkin kun viestin vastaanottaja - minä siis - olen ikisinkku ja päristelen pätkäduunista toiseen :D
Todella väsyttäviä. Tuntuu että vie mehut itsestäkin. Mitään syytä ei olisi valittaa mutta valittaa silti ja mihinkään ei voi olla tyytyväinen. Mutta ei siitä mitään voikaan sanoa koska en minäkään muuttuisi vain koska en kelpaa jollekin tälläisenä.
Vierailija kirjoitti:
No minä olen masentunut ja koitan tsempata kyllä yleensä ystävieni suhteen. Muutamalle puhun, koska tiedän niiden pysyvän rinnalla. Eräälle "ei muiden murheita kuuntelevalle" ystävälleni avauduin fiiliksistäni yhden WA-viestin verran, ja sekin taisi olla liikaa. Ei minua ainakaan kiinnosta sellainen ystävyys, jossa aina pitäisi olla onnellinen ja iloinen. Kaikilla on vaikeutensa. Joskus sekin ihminen, joka ei jaksa muita kuin onnellisena, voikin olla itse avun tarpeessa.
Minusta täss ei ollut kyse siitä, että murheistaan ei saisi puhua. Negatiivinen ihminen sen sijaan valittaa ihan kaikesta eikä näe missään mitään hyvää. Yleensä se valittaminen liittyy pieniin mitättömiin juttuihin eikä niinkään mihinkään todellisiin ongelmiin tai yhteiskunnan epäkohtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olen masentunut ja koitan tsempata kyllä yleensä ystävieni suhteen. Muutamalle puhun, koska tiedän niiden pysyvän rinnalla. Eräälle "ei muiden murheita kuuntelevalle" ystävälleni avauduin fiiliksistäni yhden WA-viestin verran, ja sekin taisi olla liikaa. Ei minua ainakaan kiinnosta sellainen ystävyys, jossa aina pitäisi olla onnellinen ja iloinen. Kaikilla on vaikeutensa. Joskus sekin ihminen, joka ei jaksa muita kuin onnellisena, voikin olla itse avun tarpeessa.
Minusta täss ei ollut kyse siitä, että murheistaan ei saisi puhua. Negatiivinen ihminen sen sijaan valittaa ihan kaikesta eikä näe missään mitään hyvää. Yleensä se valittaminen liittyy pieniin mitättömiin juttuihin eikä niinkään mihinkään todellisiin ongelmiin tai yhteiskunnan epäkohtiin.
Juuri näin. Ei varmaan yrittämälläkään näkisi mitään hyvää, mutta kaikessa keskittyy negatiiviseen. Itse taas yritän nähdä kaikessa sen hyvän koska olen kyllästynyt valitukseen ja negatiivisuuteen. En vain jaksa kuunnella sitä varsinkin jos ei tee mitään muuttaakseen näitä asioita jotka ovat huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen pitämään reilua välimatkaa moiseen mulkkuun. Tuollaiset negatiivit myrkyttävät ympäristön.
Olen huomannut tulevani huonolle tuulelle hänen kanssa juteltuaan. Joko koska hän valittaa omasta elämästään tai kommentoi negatiivisesti minun tekemisiäni.
minulla on samanlainen ystävä.. aina hän ei ollut sellainen. hän salailee asioita omasta elämästään ja ongelmaisesta parisuhteestaan, josta tiedän vain tiedonmuruja (kriisien hetkellä joutunut pyytämään minua apuun, muuten ei ole kertonut asiasta mitään). Ystävästäni on tullut negatiivinen ja sulkeutunut, ja viimeksi kun näimme, hän ei tehnyt muuta kuin valitti. Ja minulle käy jos valittaa omista asioistaan, mutta ongelma on se että hän suurimmaksi osaksi on nyt kääntynyt valittamaan muista. Omasta sairaasta parisuhteestaan kun hän ei voi valittaa (kumppani on saanut hänet tyypillisesti uskolliseksi itselleen, ja ystävä suojelee kumppaniaan). Luulen että koska ystäväni ei voi puhua todellisesta ongelmastaan (satunnaisesti väkivaltainen mies) niin hänestä on tullut niin negatiivinen. Tuen häntä toki, mutta hän on erittäin ikävää seuraa nykyään. Hän ei myöskään osaa iloita enää mistään, halveksuen naureskelee iloisille ihmisille jotka pyrkii hyvään, hänellä on pelkästään negatiivista sanottavaa. Vaikka antaisit hänelle syliin maailman viattomimman koiranpennun, hän keksisi siitäkin vain inhottavaa sanottavaa. Luulen että viimeksi hän itsekin huomasi tämän, kuinka negatiivinen on. Tavallaan kaikki mahdollisuudetkin hyviin hetkiin, hän mustaa synkillä ajatuksillaan ja negatiivisilla jutuillaan. Viime tapaamisen jälkeen en ole vähään aikaan halunnut tavata häntä, sillä hänen negatiivisuudestaan tulee minulle vaivaantunut ja surullinen olo. Kaipaan niin sitä ihmistä joka hän oli ennen sairasta parisuhdettaan. Koitan jaksaa mukana. Luulen että hän on sairastunut masennukseen tms.
Paras ystäväsi
...Millainen olet ite
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on myös yksi negatiivinen ihminen, luultavasti masentunut, mutta minua se ei haittaa yhtään. Miksi siitä pitäisi välittää, jos toinen paasaa niitä negatiivisuuksiaan? Antaa mennä toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos. Eikä sellaista ihmistä "auttaa" kannata yrittää. Antaa hänen puhua, mutta koska suurin osa siitä on tosiaan ylinegatiivista muuten vaan paasausta eikä mitään avunpyyntöä, niin sen voi jättää huomiotta.
Tuo taas ei ole enää ystävyys ollenkaan. Jos annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos enkä vastaa mitään niin miksi edes olemme ystäviä? Ei tuosta saa kukaan mitään irti.
Ap
No kyllä me ainakin saadaan. Sille negatiiviselle on tärkeää, että joku kuuntelee häntä ja jaksaa. Kukaan muu ei oikein jaksa, eivät edes vastaa puhelimeen kun hän soittaa. Minusta taas on mukavaa, että saan olla kuuntelijana ihmiselle, joka on selvästi vaikeassa tilanteessa itsensä ja elämänsä kanssa. Usein ihan vaan läsnäolo on parasta, ei tarvitse niin osata sanoa tai tehdä mitään.
Ei kenelläkään ole kuitenkaan oikeutta puhua koko ajan negatiivisesti kaikesta ja varsinkaan muista ihmisistä vain sillä perusteella, että on itsensä kanssa vaikeaa. Tuollaisen myrkkypuheen kuunteleminenkin vetää sekä puhujaa, että kuuntelijaa syvemmälle pahaan oloon, parempi laittaa selkeästi rajoja.
loma kirjoitti:
Paras ystäväsi
...Millainen olet ite
Hän on viime aikoina muuttunut negatiivisemmaksi kuin ennen. En tiedä mistä muutos johtuu, onko yhtäkkiä onneton vai mitä. On aina ollut enemmän pessimisti kuin minä mutta nykyään jo vaikea sietää....
Ap
Mulla on myös yksi negatiivinen ihminen, luultavasti masentunut, mutta minua se ei haittaa yhtään. Miksi siitä pitäisi välittää, jos toinen paasaa niitä negatiivisuuksiaan? Antaa mennä toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos. Eikä sellaista ihmistä "auttaa" kannata yrittää. Antaa hänen puhua, mutta koska suurin osa siitä on tosiaan ylinegatiivista muuten vaan paasausta eikä mitään avunpyyntöä, niin sen voi jättää huomiotta.