Lue keskustelun säännöt.
Äitini stressaa raskaudestani, uuvuttavaa
08.08.2016 |
Eli en ole vielä edes raskaana, mutta lasta on yritetty jo melkein vuosi. En tiedä mistä äitini on saanut päähänsä tämän jutun, koska emme ole asiasta mainostaneet kenellekään. Minä olen siis 17-vuotiaasta omillani asunut, vakituisessa parisuhteessa oleva ja viittä vaille korkeakoulutettu 23-vuotias terve nainen. Äitini on aina ollut vaikea ihminen, hän sairastaa skitsofreniaa ja hänellä on välillä kuukausien tai jopa vuoden mittaisia kausia, jolloin sekoilee milloin mistäkin.
En halua leikata äitiäni elämästäni, ymmärrän että hän on sairas, mutta tämä on todella uuvuttavaa.
Äidilläni on aina ollut omituinen suhtautuminen minun seurusteluuni ja siihen liittyviin asioihin. Sain ensimmäisen poikaystäväni 17-vuotiaana ja äiti totesti heti, että jos joskus tulen raskaaksi, niin hän ei ole enää missään tekemisissä kanssani. Muutenkin inhosi tätä ensimmäistä poikaystävää, eikä suostunut edes puhumaan hänestä.
Nykyistäkään miestäni ei ole suostunut tapaamaan, mutta hänen kohdallaan ei sentään leiki ettei häntä ole olemassakaan. Eli vähän paremmin menee. Äitini asuu toisella puolen Suomea, eli ihan hirveän usein en ole edes ehdottanut tapaamista.
Äitini oli siis nähnyt unta, jossa olen raskaana. Äiti siis uskoo kaikkiin enneuniin, ennustajiin, näkijöihin yms. Nyt tivaa viikottain, että enhän oikeasti ole raskaana, enhän vain salaa häneltä. Olenko typerä kun hankin lapsia näin nuorena eikä hän halua mummoksi. Pilaan kuulemma elämäni ja hän ei halua enää nähdäkään minua jos hankin lapsen.
Todella uuvuttavaa. Äitini harras toive varmaan toteutuukin, koska minusta tuntuu että olen kyvytön hankkimaan lapsia, niin kauan on yritetty.
Kommentit (18)
Miten äitisi on tietoinen lastenhankitaprojektistanne?? Ja gynekologille suuntaisia sinuna pikapuoliin jos ei raskautta kuulu, mies antamaan spermanäyte
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku on äidillesi lipsauttanut suunnitelmistanne. Olette te nyt varmaan jollekin puhuneet.
No olet sinä aika nuori kyllä. Eikö muutama vuosi kannattaisi elää nuoruutta ja nauttia vapaudesta?
Onko äidilläsi lääkitys kohdallaan? Kuulostaa todella rajulta. Saa siis asua ihan omillaan vielä?
Vierailija kirjoitti:
No olet sinä aika nuori kyllä. Eikö muutama vuosi kannattaisi elää nuoruutta ja nauttia vapaudesta?
23-vuotias on kyllä ihan normaalissa iässä hankkimaan jälkikasvua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika ikävää, että on tuollaiset välit äidin kanssa ja miten äitisi suhtautuu sinun parisuhteeseen. Onko äidilläsi huonoja kokemuksia parisuhteista tai miehistä, tai joku ikävä juttu liittyen lapsiin esim. keskenmeno minkä vuoksi äitisi suhtautuu noin? Tosin sairauskin varmasti on aika iso syy käytökselle.
Itse en voisi edes harkita lapsia, jos äitini ei olisi tavannut kumppaniani, mutta kukin tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei numero 5, missä aloittajan äiti sitten asuisi ellei kotonaan? Osastollako? Jos niin miksi?
Eikä kaikkia skitsofreniaa sairastavia saa lääkityksilläkään ns täysin normaaleiksi.
No sairaushan tuossa puhuu. Joko kestät tai laitat välit poikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olet sinä aika nuori kyllä. Eikö muutama vuosi kannattaisi elää nuoruutta ja nauttia vapaudesta?
23-vuotias on kyllä ihan normaalissa iässä hankkimaan jälkikasvua...
En ihan minäkään ymmärrä miksi kaikkien naisten pitäisi olla kolmikymppisiä hankkiessaan lapsia. Itse sain esikoiseni 24-vuotiaana, kun olin ollut naimisissa jo kuusi vuotta. Olisimme voineet hyvinkin perustaa perheen jo vuosi aiemmin.
Saa siis asua omillaan vielä?
Outo kommentti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tämä ei ole provo niin varmaan se äiti pelko vaan vahvistuu koko ajan ajan myötä, kun tilanteesi on sellainen, että ihan hyvin voisit lapsen hankkia. Eli jos 17-vuotiaana olet jo tätä saanut kuulla niin tuskin loppuu äitisi käytös. Vaikea kyllä mitään tehdä, kun on noin pahasti sairas. Koeta ottaa tiukka linja siihen, että et soita äitillesi jos se jauhaa tuosta samasta. Sanot että voidaan puhua normaalisti, mutta jos alkaa jankkaamaan aiheesta niin lopeta puhelu ja soita vaikka myöhemmin. Selität, että asia on sinun yksityisesi ja hänellä ei ole siihen sanomista. Ehkä voisit selvittää myös mitä hän tuossa niin paljon pelkää?Toivon mukaan äitisi on hyvässä hoidossa ja lääkkeet kohdillaan.
No tässä tapauksessa äidin enneuni osui toteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olet sinä aika nuori kyllä. Eikö muutama vuosi kannattaisi elää nuoruutta ja nauttia vapaudesta?
23-vuotias on kyllä ihan normaalissa iässä hankkimaan jälkikasvua...
Ei todellakaan ole. +25w on normaali ikä.
Hui kamala kun oon sitten epänormaali, eka lapsi 21- ja toka 24-vuotiaana. :D Mitenkähän oon nyt selvinnyt elämässä. Ap:lle voimia kurjaan tilanteeseen.
EI kuulosta normaalilta. Oleko ap ihan rehellisesti täysin terve? Ehkä äitisi pitää sinua kyvyttömänä huolehtimaan lapsesta.
Pistä suhde äitiisi vähäksi aikaa kokonaan jäihin