Ajattelin aina päätyväni yhteen korkeasti koulutetun, fiksun, "intellektuellin" naisen kanssa
Koska olen itse juuri tuollainen. Mutta niinpäs siinä kävikin, että ensi kesänä olen menossa naimisiin sairaanhoitajan kanssa. Jännä miten meillä kaikilla on tarkat suunnitelmat elämästä, mutta loppupeleissä se on elämä kenellä on niskalenkki ja joka heittelee meitä miten lystää. Rakkaus ei tosiaankaan katso ammattia! :)
Onko täällä muilla samanlaisia kokemuksia?
T. M32 DI
Kommentit (9)
Ajattelitko myös tekeväsi saman provon av:lle vuosien ajan?
Todella tyhmästi ajattelet vaimostasi, jos et ole trolli.
Ja sairaanhoitaja ei voi olla fiksu? Vaikka nyt ei kauhean korkeasti koulutettu olekaan..mietin vaan.
T:ex-sh, joka tuntee olevansa myös fiksu
Mä luulin nuorena, varsinkin opiskelijana, että minun oli vaikea löytää miestä, koska olen niin huippuälykäs, että suurin osa ihmisistä ei "riitä" minulle älyllisen tasonsa takia. No, tuli sitä seurusteltua parin huippuälykkäänkin kanssa, mutta ei niistä jutuista tullut mitään kun ei muuten persoonat ja arvot sopineet yhteen. Pitkälti yli kolmikymppisenä ihastuin työpaikkani ravintolan kokkiin, ja olemma nykyisin aviopari.
Yllättäen nautin juuri siitä, että mies ei kauheasti pohdiskele ja filosofoi ja tunne maailmantuskaa, vaan elää hetkessä, ja osaa vetää minutkin syvistä vesistä joihin välillä ajatuksissani uppoan. Nyt ajattelen, että pahinta mitä mulle olisi voinut osua olisi kaltaiseni pessimistiseen märehtimiseen taipuvainen liikaa ajatteleva älykkö.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulin nuorena, varsinkin opiskelijana, että minun oli vaikea löytää miestä, koska olen niin huippuälykäs, että suurin osa ihmisistä ei "riitä" minulle älyllisen tasonsa takia. No, tuli sitä seurusteltua parin huippuälykkäänkin kanssa, mutta ei niistä jutuista tullut mitään kun ei muuten persoonat ja arvot sopineet yhteen. Pitkälti yli kolmikymppisenä ihastuin työpaikkani ravintolan kokkiin, ja olemma nykyisin aviopari.
Yllättäen nautin juuri siitä, että mies ei kauheasti pohdiskele ja filosofoi ja tunne maailmantuskaa, vaan elää hetkessä, ja osaa vetää minutkin syvistä vesistä joihin välillä ajatuksissani uppoan. Nyt ajattelen, että pahinta mitä mulle olisi voinut osua olisi kaltaiseni pessimistiseen märehtimiseen taipuvainen liikaa ajatteleva älykkö.
Voi älykkökin olla optimistinen ja iloinen. Ymmärrän kyllä kuitenkin. Minä olen nimittäin tavannut sellaisen vähän yksinkertaisemman naisen, joka on lähes jatkuvasti iloinen ja näkee kaikissa jotain hyvää. Ei se minua haittaa, ettei voi keskustella ollenkaan mistään vaikeammista aiheista, koska hän piristää elämääni sellaisella, sanotaanko naiivilla ihmisyydellä niin paljon. Tällaisen jälkeen olisi todella vaikea palata aiemmin tapailemieni pragmaattisten ja ehkä aavistuksen tunnekylmien akateemisten naisten seuraan.
Insinööri-sairaanhoitaja on varmaan Suomen yleisin yhdistelmä! xD Mun työpaikalta tiedän ainakin viisi insinööriä jotka on naimisissa jonkun hoiturin kanssa.
Insinööri naimisiin intellektuellin naisen kanssa? Not gonna happen.
Mä luulin päätyväni yhteen intellektuellin ja sivistyneen miehen kanssa mutta näin sitä vaan ollaan naimisissa insinöörin kanssa! :D
Obvious troll is obvious.