Lue keskustelun säännöt.
Olen ollut väkivaltainen
31.07.2016 |
Sain kuulla että mies on pettänyt minua toisen naisen kanssa ja tämän jälkeen ongelmat alkoivat. Olen heitellyt tavaroita, purrut, potkinut. Mieskin on tosin välillä hajottanut tavaroita ja pitänyt minusta lujaa kiinni, etten tekisi mitään oikeasti kamalaa. Tästä tuli isot mustelmat. Tiedän että olen ylittänyt rajan enkä tajua miten tässä on päässyt käymään näin. Häpeän käytöstäni. Miehen käytös vain sattui niin paljon sydämeen. Varsinkin kun nainen oli nuorempi ja kauniimpi. Mitä nyt pitäisi tehdä? En tunnu pääsevän tästä asiasta yli. Olen säälittävä, tiedän sen
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei väkivaltaan pidä turvautua missään tilanteessa (paitsi itsepuolustus-). Tuollaisen mulkkuäijän voi heivata elämästään pihalle ilman väkivaltaakin.
Tiedän sen hyvin, ettei väkivaltaan saa turvautua. En vaan mahtanut itselleni niissä tilanteissa mitään.
Eikö minun pitäisi mennä johonkin hoitoon sitten tämän käytöksen takia?
ap
Siis mies sanoo, että minun pitäisi mennä hoitoon tämän "ongelmani" takia. Eikö sitten pitäisikään? Onko tämä muka normaalia?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän sen hyvin, ettei väkivaltaan saa turvautua. En vaan mahtanut itselleni niissä tilanteissa mitään.
Eikö minun pitäisi mennä johonkin hoitoon sitten tämän käytöksen takia?
ap
Miksi kyllähän naisen saa lyödä ja potkia tietysti myös purra miehen työ on kestää tämä käytös ja pettää siinä samalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ei ole varsinaisesti kertonut, että mitä voisin tehdä? Voisinko saada jostain apua?
Siis edelleen se terapia. Miehen kanssa. Aika kovaa saa mieskin pitää kiinni, että tulee mustelmia. Plus ehkä se pettäminen olisi myös hyvä läpikäydä.
Googleta paikkakuntasi ja "parisuhdeterapia" tms. Ja sitten katso, että psykologilla on yliopistotutkinto. Mikään sh tuskin osaa auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni sama vika.. En suutu ikinä mistään mutta sitten kun olen humalassa ja silloin en mahda itselleni mitään. Rikon tavaroita puren potkin ja lyön ja käyttäydyn kuin elukka sitten havahdun tajuan mitä olen tehnyt ja painelen häpeissäni nukkumaan. Olen koko ikäni padonnut kaikki tunteet sisälleni enkä osaa puhua kenenkään kanssa ja sitten kun raja ylittyy sekoan täysin. En tee tätä kuin harvoin ja harvojen ihmisten seurassa en ikinä sekoile julkisesti..tahtoisin tähän apua mutten tiedä mistä tai miten sitä hakea
Vihanhallinta? Et joisi enää kännejä? Oliko nyt 3% se väkivaltageeni. Tai ihan perus terapia/psykologi jolle saisit avautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri puhuimme parisuhdeterapiasta mieheni kanssa ja hän sanoi, ettei usko sellaiseen, mutta voi tulla sinne mielikseni :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistä sä se maria akatemia perseesees.
Ap et sä ole ollut väkivaltanen vaan raivostunut. Tosta huomaa taas ettei oo järjeä olla miesten kanssa. Pilaa vaan oman elämän ja lasten elämän.
Kaksi vaihtoehtoa: parisuhdeterapia tai ero.