Lue keskustelun säännöt.
Terapeuttini ei hyväksy ihastumistani, vol. 2.
03.12.2025 |
Käyn terapiassa väkivaltaisen lapsuuden aiheuttamien sairauksien takia. Terapeuttini mielestä minun pitäisi tuntea empatian tunteita sitä kaltoin kohdeltua lapsiminää kohtaan, joka minussa on. Ihmettelee, miksen tunne mitään positiivista tunnetta, ainoastaan surua ja vihaa koko lapsuuttani kohtaan.
Sitten kun kerron olevani ihastunut, hän tyrmää tämän tunteen vääränä, eikä halua keskustella aiheesta lainkaan. Onhan ihastuminenkin tunne, vieläpä positiivinen. Miksi se pitäisi kieltää?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katso ap se Weksin video oikeasti, jooko?
Oletettavasti hän ei hyväksy ihastumistani, koska olen parisuhteessa ja meillä on kolme pientä lasta. Lisäksi ihastumiseni kohde on minua yli 15 vuotta nuorempi.
Kuitenkin, näen vääränä pitää kasassa suhteen, jossa toinen on pettänyt ja ajoittain väkivaltainen. Terapeutti ilmeisesti kuitenkin haluaisi, että pysymme yhdessä lasten takia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ei terapeuttiin kannata ihastua
En ole ihastunut terapeuttiini.
sp
Vierailija kirjoitti:
Katso ap se Weksin video oikeasti, jooko?
Mikä video? Kuka Weksi?
ao
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laitoin linkin siihen edelliseen ketjuun jo. Hän puhuu tuossa väkivaltaisesta lapsuudestaan, toi video on oikeasti todella hyvin tehty. Älä jumita siinä alussa, se muuttuu ihna järkeväksi sittemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletettavasti hän ei hyväksy ihastumistani, koska olen parisuhteessa ja meillä on kolme pientä lasta. Lisäksi ihastumiseni kohde on minua yli 15 vuotta nuorempi.
Kuitenkin, näen vääränä pitää kasassa suhteen, jossa toinen on pettänyt ja ajoittain väkivaltainen. Terapeutti ilmeisesti kuitenkin haluaisi, että pysymme yhdessä lasten takia.
ap
Ei vaan terapeutti haluaisi että toimit oikein. Eroat ja sitten vasta uutta. Pettämällä teet tulevaisuudesta helvetin
Vierailija kirjoitti:
Oletettavasti hän ei hyväksy ihastumistani, koska olen parisuhteessa ja meillä on kolme pientä lasta. Lisäksi ihastumiseni kohde on minua yli 15 vuotta nuorempi.
Kuitenkin, näen vääränä pitää kasassa suhteen, jossa toinen on pettänyt ja ajoittain väkivaltainen. Terapeutti ilmeisesti kuitenkin haluaisi, että pysymme yhdessä lasten takia.
ap
No ihan yleisen elämänkokemuksen perusteella erota kannattaa kyllä, jos on väkivaltaisessa suhteessa, mutta erota ei todellalaan kannata siksi, että on ihastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taida kyl olla sama Case mistä aiemmin puhuttiin. Joku trollaa
Kun terapeuttisi puhui lapsiminästäsi, hän tarkoitti että muista millainen lapsi olit ja nyt aikuisena ymmärrä sitä lasta että siitä tuntuu pahalta se mitä aikuiset hänelle on tehnyt. Ymmärrä lasta. Lapsi ei voi vaikuttaa aikuisiin. Ymmärrä sitä lasta, että se ei ole hänen vikansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda terapeuttia. Se aina paras neuvo. Voit myös miettiä tarvitsetko terapeuttia lainkaan.
Monet terapeutit ovat hyväksikäyttäjiä. Joku haluaa asiakkaan pysyvän koska siitä saa rahaa. Joku saa siitä tyydytystä kun voi tehdä asiakkaasta terapeutista riippuvan.
Hyvä testi on vaihtaa terapeuttia. Jos terapeutti saa ns.narsistisen paniikkikohtauksen, tiedät tehneesi oikean ratkaisun.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda terapeuttia. Se aina paras neuvo. Voit myös miettiä tarvitsetko terapeuttia lainkaan.
Monet terapeutit ovat hyväksikäyttäjiä. Joku haluaa asiakkaan pysyvän koska siitä saa rahaa. Joku saa siitä tyydytystä kun voi tehdä asiakkaasta terapeutista riippuvan.
Hyvä testi on vaihtaa terapeuttia. Jos terapeutti saa ns.narsistisen paniikkikohtauksen, tiedät tehneesi oikean ratkaisun.
Erittäin yleistä. Vaihdetaan terapeuttis heti kun alkaa tuntua pahalta. Tää on just se indikaattori ettei kannattaisi vaihtaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terapeuttini mielestä minun pitäisi tuntea empatian tunteita sitä kaltoin kohdeltua lapsiminää kohtaan, joka minussa on. Ihmettelee, miksen tunne mitään positiivista tunnetta, ainoastaan surua ja vihaa koko lapsuuttani kohtaan.
Miksi sun terapeuttis ihmettelee eikä auta sua tuntemaan niitä positiivisia tunteita sitä lasta kohtaan? En mäkään tuntis kuin negatiivista, eikä se siitä positiiviseksi millään lässytyksellä tai väkinäisellä yrittämisellä muuttuis. Sen terapeutin tehtävähän on osata auttaa sua. Jos tuo positiivisen tunteen etsiminen onkin väärä tapa edetä ja pitää etsiä jokin muu vaihtoehto.
Suoraan sanottuna mä inhoon tuollaista tunne empatiaa sisäistä lastasi kohtaan -tyylistä juttua, joka ei auta mitään! Se ei paranna mitään eikä tuo mitään tähän hetkeen nyt mitä olisin halunnut tai haluaisin.
Sinun ei ole järkevää haaveilla parisuhteesta ennen kuin olet saanut oman elämän kuntoon. Terapeutti ei keskustele tietenkään ihastuksesta, koska se ei ole sellainen asia mitä hänen kanssaan työstetään.
Ei terapeuttiin kannata ihastua