9-vuotias lapseni näki onnettomuudessa kuolleiden ruumiit.

Molemmat ovat mahdollisia, asiasta voi päästä kohtuu helpolla, mutta asia saattaa tulla kummittelemaan myös myöhemmin. Ei voi tietää etukäteen.

Saattaa tulla tai olla tulematta. Älkää nyt kuitenkaan "väkisin" puhuko aiheesta. Olkaa vaan läsnä, pitkänkin ajan kuluttua, jos lapsi haluaa asiasta puhua. Ei ole kuitenkaan mitään kaavaa olemassa asian suhteen, joillekin asia on helpompi ja tosille vaikeampi. Lapsi käsittelee asian omaan tahtiinsa.

Suosittelen ottamaan yhteyttä paikkakunnalle psyk pkl: lle. Sieltä järjestetään tod näkyy lapsellenne ne. kriisiaika. Tärkeätä on käydä läpi tapahtunutta, koska lapselle (tai aikuisellekin) voi jäädä tilanteesta mieleen asioita jotka vaivaavat ja piinaavat myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen ottamaan yhteyttä paikkakunnalle psyk pkl: lle. Sieltä järjestetään tod näkyy lapsellenne ne. kriisiaika. Tärkeätä on käydä läpi tapahtunutta, koska lapselle (tai aikuisellekin) voi jäädä tilanteesta mieleen asioita jotka vaivaavat ja piinaavat myöhemmin.

Miksi jos lapsi ei vaikuta traumatisoituneelta?

Lapsille kuolema voi olla luonnollisempaa kuin aikuiselle.

Ei todellakaan kannata alkaa viemään mihinkään kriisi keskusteluihin jne tai pakottaa keskustelemaan. Lapselle kuolema on hyvin luonnollinen asia ja siitä tulee vasta kauhistuttava kun kasvatus ja normit iskostuu. Sen sijaan kohtelee sitä kuolemaa ihan normaalina asiana ja juttelen jos tahtoo jutella.

Ennen vanhaan lapset näkivät paljon ruumiita kun sattui onnettomuuksia ja vanhukset kuoli kotona ja nuoremmat sairauksiin jne eikä heistä tullut traumatisoituneita koska silloin kuolema ei ollut tabu.

Kiitos kaikille vasiakkaista! Löysin hyväntuntuisen ohjeen, jota ollaan noudatettu. http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/onnettomuusuutiset/

Mietityttää vaan se, jos lapsi kuitenkin mietiskelee itsekseen asiaa eikä kerro. Kuulolla ollaan oltu hyvin ja kerrottu asiasta myös luotettaville aikuisille, ettei tule yllätyksenä jos lapsi haluaa puhua.

Ap

Oliko ne ruumiit silpoutuneita tms mieltä vaivaavan näkösiä?

Nyt se lapsi on pilalla. Pistä pois ja tee uusi.

Onneksi ei sentään eläviä ruumiita nähnyt 😅

Nii siis mitä vittua nyt. Jos se kroppa oli asiallisen näköinen eikä esim silpoutunut mössöksi, nii mitä ihmeellistä tuossa nyt on. Monissa uskonnoissa on arkku auki hautajaisissa ja sitä ruumista sit vuorotellen käydään siinä lähemminki pällistelemässä. Mulla on esim. ortodokseja sukulaisina ja oon ollu ties miten monissa hautajaisissa. Ekan ruumiin nähny niin pienenä että en ees muita sitä.

Tällasen asian vatvominen vaab kertoo sen, että miten vitun vieraantunu nykyihminen on elämän normaalista kiertokulusta. Kohta varmaan pitää kaupan kalatiskilläkin laittaa kuolleet kalat piiloon, ettei vaan joku lapsi traumatisoidu. Seuraavaks sitte kauhistellaan sitä, kun lapsi näkee kakkaa potassa. Jos vaikka traumatisoituu loppuiäkseem.

Mä näin saman ikäisenä ruumiin myös ja oli todellakin inhottava ja traumatisoiva kokemus. Olen myöskin herkkä ja olin lapsena.

Kyllä mä kyselisin lapselta jälkikäteen aiheesta, säännöllisin väliajoin, jotta kertoisi jos näky jäi kummittelemaan ja pelottamaan tai tulee yöllä painajaisiin. Täytyy kysyä koska lapsi tuskin siitä itse kertoo ja näky voi paisua mielessä ihan valtavaksi peloksi, jos ei aiheesta puhuta.