Lue keskustelun säännöt.
Olen menossa naimisiin ja sukunimiasian kanssa on nyt ongelma
15.07.2016 |
Olen menossa naimisiin miesystäväni kanssa lähiaikoina, ja meille on tullut riitaa sukunimen vaihto asiasta. Minulla itselläni on aika harvinainen ja hieno sukunimi ja miehellä yleinen Korhonen/Virtanen tyylinen nimi. En tahdo missään nimessä vaihtaa omaa nimeäni enkä haluaisi miehen ottavan minun nimeäni, sillä mielestäni mies ei oikein sovi minun sukuuni yhtään ja minun sukunimeni hänellä kuulostaisi ihan tyhmältä. Mies taas haluaisi, että tulevalla perheellämme on sama sukunimi, koska perhe olisi siten yhtenäinen. Minun mielestäni voimme olla ihan yhtä yhtenäinen perhe, vaikka meillä olisi eri sukunimet. Olen yrittänyt mm. perustella miehelle omien sukunimien pitämistä sillä, että sukunimenvaihdosta syntyy vain lisää vaivaa, kun ajokortit, passit ja kaikki pitää uusia. Olen myös ehdottanut, että tulevat lapsemme saisivat miehen sukunimen mikäli hän suostuisi, että pidämme omat nimemme naimisiin mentäessä.
Mies kuitenkin jääräpäisesti haluaa perheelle yhden ja saman sukunimen, tai muuten hän ei mene naimisiin. Auttakaa mitä voisin tehdä, jotta saisin suostuteltua miehen menemään naimisiin mutta pitämään oman nimen? En halua menettää miestä vaan haluan olla hänen kanssaan loppuelämän tämän takia.
N28
Kommentit (22)
Miksi se on sulle ongelma, jos mies ottaisi Sun sukunimen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vaan sukunimi. Miksei muka miehesi voi ottaa sinun sukunimeäsi, et taida arvostaa miestäsi jos muka ei "sovi" sukuun
Miehesi on kyllä todella typerä. Jos yhteinen sukunimi on hänelle ehdoton, ottakoon sinun nimesi. En lähtisi kivikautisen kiukuttelijan kanssa joustamaan tästä.
Ps. Jos perheen yhtenäisyys on nimestä kiinni, tilanne on aika surullinen.
"enkä haluaisi miehen ottavan minun nimeäni, sillä mielestäni mies ei oikein sovi minun sukuuni yhtään"
Kuulostaa kyllä unelmaliitolta:)
En halua menettää miestä vaan haluan olla hänen kanssaan loppuelämän *tämän takia.* 🤔
Itse olet typerä. Kyllä naisen kuuluu ottaa miehen nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivätkö lapsesikaan sovi sukuusi, jos kerran heistä tulee Virtasia?
Pidätte omat nimenne.
Kun mä menin naimisiin, mies kysyi otanko hänen nimensä. Sanoin että en. Mies sanoi Aha. Siinä koko keskustelu. Ei ole tullut edes mieleen koko asia sen jälkeen, kumpikin säilyi omana itsenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitvit ap? Mies ei sovi sukuuni yhtään? Ei voi ottaa sinun sukunimeäsi?
Vierailija kirjoitti:
Ottakoon mies sinun sukunimesi kompromissina, jos se hänelle kerran on niinpäin ok.
No mutta kun minä en ollenkaan haluaisi, että hän ottaa minun nimeni. Minun nimeni ei mielestäni sovi hänelle ollenkaan.
N28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen menossa naimisiin miesystäväni kanssa lähiaikoina, ja meille on tullut riitaa sukunimen vaihto asiasta. Minulla itselläni on aika harvinainen ja hieno sukunimi ja miehellä yleinen Korhonen/Virtanen tyylinen nimi. En tahdo missään nimessä vaihtaa omaa nimeäni enkä haluaisi miehen ottavan minun nimeäni, sillä mielestäni mies ei oikein sovi minun sukuuni yhtään ja minun sukunimeni hänellä kuulostaisi ihan tyhmältä. Mies taas haluaisi, että tulevalla perheellämme on sama sukunimi, koska perhe olisi siten yhtenäinen. Minun mielestäni voimme olla ihan yhtä yhtenäinen perhe, vaikka meillä olisi eri sukunimet. Olen yrittänyt mm. perustella miehelle omien sukunimien pitämistä sillä, että sukunimenvaihdosta syntyy vain lisää vaivaa, kun ajokortit, passit ja kaikki pitää uusia. Olen myös ehdottanut, että tulevat lapsemme saisivat miehen sukunimen mikäli hän suostuisi, että pidämme omat nimemme naimisiin mentäessä.
Mies kuitenkin jääräpäisesti haluaa perheelle yhden ja saman sukunimen, tai muuten hän ei mene naimisiin. Auttakaa mitä voisin tehdä, jotta saisin suostuteltua miehen menemään naimisiin mutta pitämään oman nimen? En halua menettää miestä vaan haluan olla hänen kanssaan loppuelämän tämän takia.
N28
Olen samaa mieltä miehesi kanssa: jollet suostu antamaan nimeäsi hänelle yhteiseksi, älkää sitten menkö naimisiin. Perustelusi ovat lapsellisia, onko sukusi siis liian hyvä miehesi nimeksi? Sinulle ei sen sijaan KELPAA miehesi nimi, vaikka hän suostuisi siihen. Asukaa edelleen kuten tähän asti, ilman vihkimistä!
Minun mieheni tiesi jostain jo ennen naimisiin menoa, että en vaihda nimeäni. Ehkä joskus kauan sitten tullut mainittua. Enkä mieheni sukunimeä haluaisi, koska on yleinen ja tunnen yhden sen nimisen ärsyttävän ihmisen. Oma nimi on harvinainen. Asialla ei ole merkitystä miehelle eikä minun päähäni mahdu, miksi ihmeessä kenellekään olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinähän et pysty miehen nimenvaihdosta estämään jos menette naimisiin. Perukaa häät.
Mitä järkeä mennä naimisiin jos hienosta isän nimestäkään ei voi luopua ? Hässiä voi muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakoon mies sinun sukunimesi kompromissina, jos se hänelle kerran on niinpäin ok.
No mutta kun minä en ollenkaan haluaisi, että hän ottaa minun nimeni. Minun nimeni ei mielestäni sovi hänelle ollenkaan.
N28
Miksi sinä oletat, että kaikessa pitäisi tanssia sinun pillisi mukaan?
Ota yhdysnimi. Tyyliin Schildts-Mäkinen. Miksei miehelle myös. Lapsille sitten miehen nimi tai miten päätätte. Yleisessä sukunimessä on nykyaikana hyvätkin puolet, kun ihmiset stalkkaa toisiaan netissä. Tavallisella nimellä on helpompi säilyttää yksityisyytensä, kun on paljon samannimisiä. Lapsethan voivat myöhemmin vaihtaa erikoisempaan nimeen, jos siltä tuntuu. Mutta varmaan ainakin nuorena on "someturvallisempaa" olla tavallisen niminen.
Tuntuu kyllä oudolta, jos sukuunne ei mahdu kaikenlaisia ihmisiä. Meinaatko, ettei sukusi tue avioliittoanne ja sinä et sitten puolusta miestäsi asiassa.
Meillä tehtiin kuten aloittaja haluaisi, eli kumpikin piti oman nimensä. Miehen nimi ei sopinut itselleni niin hyvin kuin minun olisi sopinut hänelle (olin sen joskus julistanutkin Suomen rumimmaksi, ja etten ainakaan sitä halua jos edes menen naimisiin).
Omani ei ole kovin harvinainen, mutta itsekkäistä tunnesyistä haluan säilyttää sen.
Minulla oli lapsi ennestään, eikä ketään häirinnyt että hänelläkin oli oma sukunimi. Yhteinen lapsemme sai isänsä nimen. Tätä nykyä olen nimivähemmistönä, ja mies ynnä poika ovat enemmistönä. No problem. Yhtä vähän lapsena haittasi velipuoleni eri nimi.
Onko järkeä sitten edes mennä naimisiin? -.-
Meillä kumpikin piti oman nimensä ja lapset saivat minun nimeni. Mies tiesi, että asiasta ei neuvotella eikä hänellä ollut sen kanssa ongelmaa. Olemme olleet yhdessä lähes 30 vuotta.
Miehen sukulaisille tämä saattoi (osalle) olla ongelma, mutta se on voivoi.
Ottakoon mies sinun sukunimesi kompromissina, jos se hänelle kerran on niinpäin ok.