Synnytyksessä vakava hapen puute, lapsellani vakavia aivovaurioita

Omakohtaista kokemusta minulla ei ole, mutta olen todella pahoillani puolestanne ja lapsenne puolesta. Voin vain kuvitella, miten järkyttävässä tilanteessa nyt olette. Paljon voimia!

http://blogit.kaksplus.fi/meriannenmielessa/ Tällä bloggaajalla tytär joka istukkavian vuoksi kärsi hapenpuutteesta ja löytyy cp-vammaa, kuulovauriota, näkövammaa, ei pysty nielemään yms. Jos sieltä saisit tietoa ja vertaistukea.

Liity leijonaemoihin ja hae vertaistukea esimerkiksi facebookin suljetuista ryhmistä.

Minullakaan ei ole omakohtaista kokemusta, mutta tämä juttu oli mielestäni vaikuttava http://www.hs.fi/kaupunki/a1451457145255. Arvostan näitä vanhempia todella paljon.

Kyllä te selviätte, muistakaa että pyydätte ja vaaditte apua jos tarvitsette.

Googleen hakusanaksi kehitysvamma laittamalla löytyy monta keskustelupalstaa, josta saisitte vertaistukea.

Tukeutukaa toisiinne ja puhukaa, toivon teille kaikkea hyvää.

No ettei ole ainaisen sektioihannoijan provo.

Ottakaa kaikki apu vastaan. Sairaalasta ja omasta kunnasta. Käykää juttelemassa psykologin tai henkisen ensiavun hoitajien kanssa jaksamisesta. Vertaistuki on usein parasta, koska silloin oikeasti joku tietää, mitä olette kokeneet ja mitä on ehkä odotettavissa. Paperisotaan kannattaa pyytää apua, jotta saatte kaikki avustukset, jotka teille tällaisessa tilanteessa kuuluvat. Lasten vammat ja niistä korjautuminen on toki yksilöllistä ja vielä on varmaankin mahdoton sanoa, miten lapsi vuosien mittaan kehittyy ja kuntoutuu. Jaksamista teille ja parasta mahdollista toipumista lapsellenne vaikeasta alkutilanteesta huolimatta. Muistakaa huolehtia myös omasta ja toistenne jaksamisesta, lapsesta huolehditaan kyllä.

Synnytyksenaikaiselle hapenpuutteelle altistavia tekijöitä raskauden aikana

Ensisynnyttäjyys, runsas alkoholinkäyttö raskauden aikana ja raskausmyrkytys ovat synnytyksenaikaisen asfyksian tunnettuja riskitekijöitä (Heinonen ja Saarikoski 2001). Äidin myöhäinen synnytysikä näyttää niin ikään lisäävän asfyk-sian riskiä, mutta toisaalta synnytysten määrän lisääntyessä riski pienenee. Sosiaalisista tekijöistä yksinhuoltajuuden, työttömyyden, kouluttamattomuuden ja kotiäitiyden on esitetty lisäävän riskiä, mutta näiden tekijöiden merkitys saattaa olla erilainen eri yhteiskuntajärjestelmissä. Suvussa esiintyneet neurologiset sairaudet, lapsettomuuden hoidot ja diabetes ovat itsenäisiä riskitekijöitä samoin kuin raskaudenaikainen verenvuoto, virustaudit, monisikiöraskaus ja istukan poikkeavuudet. Äidin kilpirauhas-sai-rauk-sien tiedetään lisäävän sikiön asfyksian esiintyvyyttä. Riskin lisääntyminen saattaa johtua kilpirauhasen toimintahäiriöstä sinänsä tai sen etiologiasta taikka hoitoon liittyvistä seikoista. Syntyvän lapsen poikkeuksellisen suuri tai pieni koko saattavat olla seurausta raskaudenaikaisista ongelmista ja lisäävät myös asfyksian riskiä (Badawi ym. 1998, Hagberg ym. 2001, Milsom ym. 2002).

Lähde Duodecim

Vierailija kirjoitti:

No ettei ole ainaisen sektioihannoijan provo.

Provo tai ei, noin voi valitettavasti tapahtua. Terveestä lapsesta ei ole mitään takeita, syntyi se sitten alateitse tai sektiolla.

Terve sikiö, joka ei ole aiemmin altistunut vakavalle hapenpuutteelle, kestää normaalin synnytyksen aiheuttaman rasituksen hyvin fysiologisten kompensaatiomekanismiensa ansiosta. Supistuksen aikana kohdun ja istukan perfuusio vähenee merkittävästi, mutta terve sikiö selviää tästä ongelmitta, jos supistusten väli on riittävän pitkä.

Vierailija kirjoitti:

Synnytyksenaikaiselle hapenpuutteelle altistavia tekijöitä raskauden aikana

Ensisynnyttäjyys, runsas alkoholinkäyttö raskauden aikana ja raskausmyrkytys ovat synnytyksenaikaisen asfyksian tunnettuja riskitekijöitä (Heinonen ja Saarikoski 2001). Äidin myöhäinen synnytysikä näyttää niin ikään lisäävän asfyk-sian riskiä, mutta toisaalta synnytysten määrän lisääntyessä riski pienenee. Sosiaalisista tekijöistä yksinhuoltajuuden, työttömyyden, kouluttamattomuuden ja kotiäitiyden on esitetty lisäävän riskiä, mutta näiden tekijöiden merkitys saattaa olla erilainen eri yhteiskuntajärjestelmissä. Suvussa esiintyneet neurologiset sairaudet, lapsettomuuden hoidot ja diabetes ovat itsenäisiä riskitekijöitä samoin kuin raskaudenaikainen verenvuoto, virustaudit, monisikiöraskaus ja istukan poikkeavuudet. Äidin kilpirauhas-sai-rauk-sien tiedetään lisäävän sikiön asfyksian esiintyvyyttä. Riskin lisääntyminen saattaa johtua kilpirauhasen toimintahäiriöstä sinänsä tai sen etiologiasta taikka hoitoon liittyvistä seikoista. Syntyvän lapsen poikkeuksellisen suuri tai pieni koko saattavat olla seurausta raskaudenaikaisista ongelmista ja lisäävät myös asfyksian riskiä (Badawi ym. 1998, Hagberg ym. 2001, Milsom ym. 2002).

Lähde Duodecim

Niin kyllä tässä nyt kannattaa jossittelemaan ruveta, ja miettimään että missä se vika oli, kuin näin kävi, sen sijaan että pyrkisi elämässä eteenpäin ja hyväksymään tilanteen

Vaikeaa synnytystä pidettiin aiemmin ta-val-lisena vastasyntyneen neurologisen vau-rioi-tumisen syynä. Kun on saatu lisää tietoa muista mahdollisista tekijöistä, kuten kehityshäiriöistä, metabolisista poikkeavuuksista, auto-immuuni- ja koagulaatiosysteemin taudeista ja infektioista, enää vaan noin 10 % vaurioista katsotaan synnytyksestä johtuviksi (Blair ja Stanley 1988 ja 1993, Yudkin ym. 1995, Graham ym. 2002). Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että suurimmalla osalla neurologisesti vaurioituneista vastasyntyneistä muutokset ovat tapahtuneet jo ennen synnytyksen käynnistymistä tai vasta syntymän jälkeen (Blair ja Stanley 199

Duodecim

Vierailija kirjoitti:

No ettei ole ainaisen sektioihannoijan provo.

Miksi kukaan tuntee tarvetta kirjoittaa jotain tuollaista, tälläisen aloitukseen.

ÄLKÄÄ KERTOKO MITÄÄN

ap provoilee tai kalastelee nyyhkyjuttuja. Ihan selkeä trolli

Vierailija kirjoitti:

Synnytyksenaikaiselle hapenpuutteelle altistavia tekijöitä raskauden aikana

Ensisynnyttäjyys, runsas alkoholinkäyttö raskauden aikana ja raskausmyrkytys ovat synnytyksenaikaisen asfyksian tunnettuja riskitekijöitä (Heinonen ja Saarikoski 2001). Äidin myöhäinen synnytysikä näyttää niin ikään lisäävän asfyk-sian riskiä, mutta toisaalta synnytysten määrän lisääntyessä riski pienenee. Sosiaalisista tekijöistä yksinhuoltajuuden, työttömyyden, kouluttamattomuuden ja kotiäitiyden on esitetty lisäävän riskiä, mutta näiden tekijöiden merkitys saattaa olla erilainen eri yhteiskuntajärjestelmissä. Suvussa esiintyneet neurologiset sairaudet, lapsettomuuden hoidot ja diabetes ovat itsenäisiä riskitekijöitä samoin kuin raskaudenaikainen verenvuoto, virustaudit, monisikiöraskaus ja istukan poikkeavuudet. Äidin kilpirauhas-sai-rauk-sien tiedetään lisäävän sikiön asfyksian esiintyvyyttä. Riskin lisääntyminen saattaa johtua kilpirauhasen toimintahäiriöstä sinänsä tai sen etiologiasta taikka hoitoon liittyvistä seikoista. Syntyvän lapsen poikkeuksellisen suuri tai pieni koko saattavat olla seurausta raskaudenaikaisista ongelmista ja lisäävät myös asfyksian riskiä (Badawi ym. 1998, Hagberg ym. 2001, Milsom ym. 2002).

Lähde Duodecim

Miten työttämyys voi lisätä sikiön hapenpuutetta? Tai yksinhuoltajuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytyksenaikaiselle hapenpuutteelle altistavia tekijöitä raskauden aikana

Ensisynnyttäjyys, runsas alkoholinkäyttö raskauden aikana ja raskausmyrkytys ovat synnytyksenaikaisen asfyksian tunnettuja riskitekijöitä (Heinonen ja Saarikoski 2001). Äidin myöhäinen synnytysikä näyttää niin ikään lisäävän asfyk-sian riskiä, mutta toisaalta synnytysten määrän lisääntyessä riski pienenee. Sosiaalisista tekijöistä yksinhuoltajuuden, työttömyyden, kouluttamattomuuden ja kotiäitiyden on esitetty lisäävän riskiä, mutta näiden tekijöiden merkitys saattaa olla erilainen eri yhteiskuntajärjestelmissä. Suvussa esiintyneet neurologiset sairaudet, lapsettomuuden hoidot ja diabetes ovat itsenäisiä riskitekijöitä samoin kuin raskaudenaikainen verenvuoto, virustaudit, monisikiöraskaus ja istukan poikkeavuudet. Äidin kilpirauhas-sai-rauk-sien tiedetään lisäävän sikiön asfyksian esiintyvyyttä. Riskin lisääntyminen saattaa johtua kilpirauhasen toimintahäiriöstä sinänsä tai sen etiologiasta taikka hoitoon liittyvistä seikoista. Syntyvän lapsen poikkeuksellisen suuri tai pieni koko saattavat olla seurausta raskaudenaikaisista ongelmista ja lisäävät myös asfyksian riskiä (Badawi ym. 1998, Hagberg ym. 2001, Milsom ym. 2002).

Lähde Duodecim

Miten työttämyys voi lisätä sikiön hapenpuutetta? Tai yksinhuoltajuus?

Keskimäärin huonommat elintavat, esim. mahdollisesti tupakoivat keskimäärin raskausaikana useammin, joka aiheuttaa istukkahäiriöitä jotka johtaa raskauden aikaiseen asfyksiaan.

Muuten minusta on kyllä vähintään mautonta copypastea tällaiseen ketjuun moisia tekstipätkiä, ne eivät auta ap:tä kyllä yhtään. Kaikkea voimia ap teille, selviätte vielä varmasti ajan myötä. Minulla ei valitettavasti ole tarjota vertaistukea, voimia ja kaikkea hyvää teille. 

Onko vauriot vedenjakaja-alueella aivoissa? Pyytäkää Helbryggen arviota, teettäkää kunnollinen kuulotutkimus ja muut neurologiset tutkimukset (luotettavissa paikoissa, vaikka lastenlinnassa, mutta älkää uskoko suoraan erikoistuvia lääkäreitä). Vaatikaa heti terapiakartoitusta. Fysioterapia tärkein, koska aivot oppivat käyttämään muita aivojen alueita myös motorisissa tapauksissa, mutta se vaatii paljon toistoja ja terapiaa.

Vanhempina hakeutukaa vertaistukeen. Liittykää vaikkapa cp-liittoon ja menkää sopeutusmisvalmennukseen. Muistakaa pyytää lääkäriltä suositus, jotta saatte kelakorvauksia. Tämä on erityisen tärkeää teidän itsenne takia, mutta myös lapsen kannalta.

Ottakaa yhteyttä kuntaan ja kysykää, mitä apua sieltä saatte. Vaatikaa ja taistelkaa.

Lapsen suhteen tarkkailkaa, mitkä ovat hänen vahvuuksiaan ja tukekaa niitä. Muistakaa, että hän ei ole tyhmä, vaikka ei osaisi kommunikoida tai liikkua.