Olen synnyttänyt lapseni alakautta ongelmitta

Minä olen synnyttänyt lapseni suunnitellulla sektiolla, enkä ole omasta tahdosta imettänyt päivääkään. Lapseni on nyt 3v ja sairastanut kaksi lievää flunssaa ja vesirokon. 165cm/46kg, ei löysää vatsan ihoa eikä raskausarpia. Mikä minä olen?

Lapseni saivat kaikki alatiesynnytyksen hyödyt, esim. keuhkojen ja stressinsietokyvyn kehittymisen kannalta, ja minulla ei mitään ongelmia. Täydellistä. Ap

Itse synnyin kuulemma yläkautta. Äitini oli aivastanut rajusti ja olin lentänyt 3,5-kiloisena topakkana poikana äidin sieraimista olohuoneen matolle.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen synnyttänyt lapseni suunnitellulla sektiolla, enkä ole omasta tahdosta imettänyt päivääkään. Lapseni on nyt 3v ja sairastanut kaksi lievää flunssaa ja vesirokon. 165cm/46kg, ei löysää vatsan ihoa eikä raskausarpia. Mikä minä olen?

Äiti, joka ei ajattele lapsensa parasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen synnyttänyt lapseni suunnitellulla sektiolla, enkä ole omasta tahdosta imettänyt päivääkään. Lapseni on nyt 3v ja sairastanut kaksi lievää flunssaa ja vesirokon. 165cm/46kg, ei löysää vatsan ihoa eikä raskausarpia. Mikä minä olen?

Äiti, joka ei ajattele lapsensa parasta?

Ajattelin kyllä lapseni parasta, samoin kuin lääkäri, joka sektion määräsi tutkittuaan lantioni. Itseäni ei ole koskaan imetetty, eikä sisaruksiani, olemme hyvin terveitä. Netissä taas saa aina lukea täysimetetyistä moniallergikko-korvakierrelapsista.

Kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse.

Mä oon synnyttäny kahdeksan alakautta ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Oon imettäny. On vähän ylipainoa. En pidä itseäni mitenkään erityisen onnistuneena tai superhyvänä äitinä vaan ihan keskivertona. Ja oon sitä mieltä, että synnytystavassa tärkeintä on se, että se on mahdollisimman turvallinen sekä äidille että syntyvälle lapselle. Ja että synnytyksestä jää sellainen mieli, että jaksaa hoitaa pikkuista ja vastata tarpeisiin. Imetyskin onnistuu, jos onnistuu ja jos ei onnistu, ni tärkeintä, että lapsi saa ruokaa ja hoivaa..

Minä olen ihan tavallinen äiti, vaimo, tytär, sisko; nainen. Olen kokenut lapsettomuuden, synnyttänyt alateitse ja pidin synnyttämisestä, se oli upea kokemus, ja olen myöskin imettänyt, sekin oli mainio kokemus ja olen iloinen että imetys sujui, ei ole itsestäänselvää sekään. Jollekin toiselle kuitenkin sektio ja pulloruokinta ovat ihan yhtä lailla hyviä juttuja elämässä, eikä ole minun tehtäväni arvostella tai arvioida, ei ole tarvetta sellaiseen, koska olen tyytyväinen tähän, miten elämä on omalla kohdallani mennyt. Mikäli en olisi voinut synnyttää alateitse, olisin todennäköisesti tyytyväinen sektioon, kunhan vaan lapseni olisi saanut syntyä turvallisesti. Mikäli imetys ei olisi onnistunut, olisin silloin ruokkimut lastani korvikkeella ja iloinnut siitä, että nykyään on saatavilla laadukkaita korvikkeita, ei tarvitse jotain kauralimaa keitellä.

On vaikea ymmärtää tätä jatkuvaa kilpailua, eipäs-juupas-vääntöä ja paremmuuden tavoittelua! Kyllä sen pitää riittää että pyrkii tekemään sen, mikä kulloisessakin tilanteessa on paras vaihtoehto kullekin lapselle, vanhemmalle ja perheelle, ei kaikkea voi verrata suoraan ja mittailla kuka nyt on super-, kuka tavallinen ja kuka ihan paska äiti, ei ainakaan synnytystavan tai vauvan ruokkimisen perusteella.

Olen synnyttänyt kaksi lasta ilman ongelmia. Imettänyt ilman tuttipullon tarvetta. Lapset on fiksuja ja ihania. Kohta jo pois kotoa.

Koulutettu ja hyvässä työssä. Valitettavasti vähän paksu. No kaikkea ei voi saada

Minumpa lapset on jo maistereita ja kohta eks väittelee tohtoriksi

Taysissa lääkäriopiskelijat, miksi heitä nyt kutsutaankaan, mittasivat lantioni ja aliarvioivat vauvan koon mennessäni yliaikaistarkastukseen sopimaan käynnistyksen ajankohdasta. Synnytys kesti koko viikonlopun, ei lähtenyt käyntiin ei :D Itse synnytys lopulta meni niin päin mäntyä, kuin olla ja voi. Ei mahtunut tulemaan vaan sain saksista parit kerrat ja lapsi vedettiin imukupilla väkisin pois. Olin niin väsynyt, rttä meinasin vaan nukahtaa supistusten välissä enkä sitten jaksanut ponnistusvaihetta enää, koska en ollut saanut nukuttua yli kahteen vuorokauteen polttojen jäädessä käynnistyksestä päälle. Itkin ja huusin ja koko homma oli veristä gorea, salin ollessa tupaten täynnä henkilökubtaa kyyläämässä. Ei tarvinne synnyttää alateitse enää kertaakaan, se on varma. Lääkäri tuli seuraavana päivänä keskustelemaan synnytyksen kulusta mahdollisen trauman lievittämiseksi, mutta sanoin suoraan, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen alatiesynnytykseni kiitos hei. Traumat jäi, puistattaa koko tilanne.

Lapsi syntyi 15 pv jälkeen lasketun ajan ja sen aikana iho repeili :/ Rintojen iho repeili maidosta jo ennen synnytystä. Noh, elämä on.

Vierailija kirjoitti:

ja imettänyt heitä pitkään. Olen hoikka, vartaloni on kaunis ja olen koulutettu. Taidan olla aikamoinen supermamma. 😊

No kuule, good for you. Vielä superimpaa olisi, jos laskeutuisit sieltä pilvilinnoista.

lokkilover kirjoitti:

Taysissa lääkäriopiskelijat, miksi heitä nyt kutsutaankaan, mittasivat lantioni ja aliarvioivat vauvan koon mennessäni yliaikaistarkastukseen sopimaan käynnistyksen ajankohdasta. Synnytys kesti koko viikonlopun, ei lähtenyt käyntiin ei :D Itse synnytys lopulta meni niin päin mäntyä, kuin olla ja voi. Ei mahtunut tulemaan vaan sain saksista parit kerrat ja lapsi vedettiin imukupilla väkisin pois. Olin niin väsynyt, rttä meinasin vaan nukahtaa supistusten välissä enkä sitten jaksanut ponnistusvaihetta enää, koska en ollut saanut nukuttua yli kahteen vuorokauteen polttojen jäädessä käynnistyksestä päälle. Itkin ja huusin ja koko homma oli veristä gorea, salin ollessa tupaten täynnä henkilökubtaa kyyläämässä. Ei tarvinne synnyttää alateitse enää kertaakaan, se on varma. Lääkäri tuli seuraavana päivänä keskustelemaan synnytyksen kulusta mahdollisen trauman lievittämiseksi, mutta sanoin suoraan, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen alatiesynnytykseni kiitos hei. Traumat jäi, puistattaa koko tilanne.

Lapsi syntyi 15 pv jälkeen lasketun ajan ja sen aikana iho repeili :/ Rintojen iho repeili maidosta jo ennen synnytystä. Noh, elämä on.

Tätä mun on niin vaikea ymmärtää, että miksi tuossa tilanteessa vielä jatketaan "kiduttamista". Mulla oli joskus kauan sitten hoitolapsi, jonka äiti ja isä olivat kumpikin pyytäneet ja anelleet sektiota, isä oli jopa tarjoutunu maksamaan sen. Mutta lääkäri suuressa viisaudessaan ei uskonu vanhempia ja pakotti synnyttämään lapsen alakautta. Synnytyksen aikana lapsi kärsi hapen puutteesta ja lopulta vammautui niin pahoin, että vietti elämänsä alun riipoukeinussa, koska se oli ainoa paikka, jossa ei kouristellut jatkuvasti.

Tuo kahdeksan äiti

Minä synnytin yläkautta ja ovat tällä hetkllä presidenttejä molemmat.

Kun katsoo miten paljon ihmiset lisääntyvät, alatiesynnytyksillä, niin pakkohan sen on olla mieluisaa. Luonnon kannalta olisi parempi, että ne, jotka eivät voi synnyttää, annettaisiin kuolla pois. Tällä tavoin hyvät geenit menisivät eteenpäin seuraaville sukupolville.

0/5

Mene töihin ja tee jotain hyödyllistä yhteiskunnan hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

ja imettänyt heitä pitkään. Olen hoikka, vartaloni on kaunis ja olen koulutettu. Taidan olla aikamoinen supermamma. 😊

Joo, sillä synnytystavallahan saat supermamman tittelin. 

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo miten paljon ihmiset lisääntyvät, alatiesynnytyksillä, niin pakkohan sen on olla mieluisaa. Luonnon kannalta olisi parempi, että ne, jotka eivät voi synnyttää, annettaisiin kuolla pois. Tällä tavoin hyvät geenit menisivät eteenpäin seuraaville sukupolville.

Tällä tavalla saataisiin enemmän alateitse synnyttäviä naisia, jos se on käsityksesi paremmista geeneistä. Jos taas haluttaisiin empaattisempia, järkevämpiä tai taitavampia ihmisiä, ei tällä ole mitään tekemistä alatiesynnytyksen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kun katsoo miten paljon ihmiset lisääntyvät, alatiesynnytyksillä, niin pakkohan sen on olla mieluisaa. Luonnon kannalta olisi parempi, että ne, jotka eivät voi synnyttää, annettaisiin kuolla pois. Tällä tavoin hyvät geenit menisivät eteenpäin seuraaville sukupolville.

Ei ole sellaisia kuin hyvät geenit. Tai no sinun mielestä hyvät geenit tarkoittaa naisia, jotka kävelevät nelin kontin ja synnyttävät pieniaivoisia lapsia. Siis apinoita.

Ihmiselle synnyttäminen on äärimmäisen vaikeaa, koska pystykävelyn mahdollistama lantio on kapea. Lisäksi suuret aivot hankaloittavat synnyttämistä lisää. Ihminen synnyttää tavallaan keskosia, koska eläinmaailmassa normaali synnyttäminen olisi täysin mahdotonta.

Supermamman tittelin saat vasta kun lapsesi on mahdollisimman pitkän elämänsä kunnialla elänyt. Omaa ja muiden hyvinvointia kunnioittaen! 

Minä en ainakaan uskaltaisi etukäteen alkaa kehuskelemaan. Jutellaan tästä sitten seuraavassa elämässä.