Lue keskustelun säännöt.
Paniikki-/ahdistuneisuushäiriö
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
On, ollut parikymmentä vuotta
Okei. No kun kumpaankin häiriön liittyy tuo hulluksi tulemisen pelko, niin onko normaalia et kun pelkää sitä hulluksi tuloa ja tietää miten esimerkiksi hullut ajattelee niin saa sitten ahistuneena samanlaisia ajatuksia? Tarkoitan sitä, että on siis muuten ihan normaali mut sit kun alkaa ahdistamaan ja pelkää hulluksi tulemista, niin niitä hulluja ajatuksia saattaa tulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tutulta.. Minulla ollut molemmat 10 vuotta ja nyt paranemassa terapialla ja lääkityksellä.
-Annimaija-
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta.. Minulla ollut molemmat 10 vuotta ja nyt paranemassa terapialla ja lääkityksellä.
-Annimaija-
Eli siis on ollut samanlaisia ajatuksia kuin hulluilla? Kuuluuko se tähän paniikkiin ja ahdistukseen vai olenkohan oikeasti pimahtanut?
Oma ahdistuneisuushäiriöni käyttäytyy siten että se ahdistunut tunne pyrkii minusta ulos juuri esimerkiksi ahdistavien ajatusten muodossa. Olen joutunut lapsuudessani kantamaan vastuuta ja huolta asioista, jotka eivät olisi lapselle kuuluneet ja nyt aikuisiällä tämä näkyy siinä että ahdistuneena ajattelen minun olevan vastuussa kaikesta omassa ja läheisteni elämässä. Ajatukset hulluksi tulemisesta olen myös kokenut ja kaikenlaista muuta. Oletko terapiassa tms?
-Annimaija-
Minkälaisia ne sun samanlaiset ajatukset, kuin hulluilla, on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma ahdistuneisuushäiriöni käyttäytyy siten että se ahdistunut tunne pyrkii minusta ulos juuri esimerkiksi ahdistavien ajatusten muodossa. Olen joutunut lapsuudessani kantamaan vastuuta ja huolta asioista, jotka eivät olisi lapselle kuuluneet ja nyt aikuisiällä tämä näkyy siinä että ahdistuneena ajattelen minun olevan vastuussa kaikesta omassa ja läheisteni elämässä. Ajatukset hulluksi tulemisesta olen myös kokenut ja kaikenlaista muuta. Oletko terapiassa tms?
-Annimaija-
Kontrollin menetyksen pelko on ollut mulla ja joskus huimaa, pyörryttää yms.
Vierailija kirjoitti:
Oma ahdistuneisuushäiriöni käyttäytyy siten että se ahdistunut tunne pyrkii minusta ulos juuri esimerkiksi ahdistavien ajatusten muodossa. Olen joutunut lapsuudessani kantamaan vastuuta ja huolta asioista, jotka eivät olisi lapselle kuuluneet ja nyt aikuisiällä tämä näkyy siinä että ahdistuneena ajattelen minun olevan vastuussa kaikesta omassa ja läheisteni elämässä. Ajatukset hulluksi tulemisesta olen myös kokenut ja kaikenlaista muuta. Oletko terapiassa tms?
-Annimaija-
Mulla on täysin sama eli ne ajatukset johtuu täysin siitä ahdistuksesta. Olen myös joutunut kantamaan lapsuudessa liikaa vastuuta ja kuuntelemaan riitelyä ym. Onko sulla ollut sellaisia epärealistisia ajatuksia esimerkiksi stressissä aatellut et kaikki haluaa pahaa tms järjettömiä? En oo terapiassa nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla paniikkihäiriö ilmenee nimenomaan "hulluksi tulemisen pelkona".
Hirvittävä tilanne oli silloin, kun sain ensimmäisen kohtauksen.
Opiskelin yliopistossa. Olin juuri eronnut väkivaltaisesta miehestäni. Uusi kotimme oli ihana. Siellä saimme olla rauhassa. Minä ja poikani 8v ja 5kk.
Ensimmäinen paniikkikohtaus oli ihan hirvittävä. Ei se ollut sitä, että sydän lyö nopeasti.
Se oli järjetön hätä, mille ei löydy sanoja.
On ollut sellaista käsitystä että ihmiset (varsinkin töissä) haluaa mulle pahaa ja että oikeastaan mä ansaitsenkin kaiken pahan. Miksi mun kuuluisi saada mitään hyvää, olenhan huono ja kelvoton? Kun sitten synnytin terveen ja ihanan lapsen olin melkein osastohoidossa koska se soti niin pahasti käsityksiäni vastaan. Minun tai lapsenhan olisi kuulunut kuolla synnytyksessä tai lapsen kuuluisi olla vakavasti sairas!
Nykyään voin huomattavasti paremmin:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken kaikkiaan sairastan siis ahdistuneisuushäiriötä, paniikkihäiriötä, pakko-oireista häiriötä, masennusta. Kognitiivisessa psykoterapiassa käyn kerran viikossa ja lääkkeenä citalopram 30mgx1 ja tarvittaessa Propral 20-40mg.
-Annimaija- kirjoitti:
Kaiken kaikkiaan sairastan siis ahdistuneisuushäiriötä, paniikkihäiriötä, pakko-oireista häiriötä, masennusta. Kognitiivisessa psykoterapiassa käyn kerran viikossa ja lääkkeenä citalopram 30mgx1 ja tarvittaessa Propral 20-40mg.
Sama täällä. Mä olen jotenkin tosi herkkä muutenkin. Ajattelen aina, etten ansaitse mitään hyvää tai mun elämän kuuluu olla jollain tasolla huonompaa kuin muilla. Mulla on ihan kamalia vainoharhaisia ajatuksia, jotka osaan kyllä tiedostaa epänormaaleiksi, mutta tuntuvat silti ahdistuneena mahdollisilta. Olen esimerkiksi lukenut, että mieleltään sairaat epäilevät kaikenlaisia salaliittoa ja saatan saada samanlaisia ideoita. Ahdistuneena ne tuntuvat todellisista tai ainakin mahdollisilta, mutta silti osaan niitä kyseenalaistaa. Silloin, kun en ole ahdistunut niin lähinnä nauran noille ajatuksille.
Onko tää normaalia vai oonko oikeesti joku hullu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia ne sun samanlaiset ajatukset, kuin hulluilla, on?
No normaaleissa tilanteissa niitä ei ilmene eli silloin, kun ei ole stressiä ja kaikki on seesteistä niin myöskään ajatuksia ei tule. Heti, kun tulee stressiä niin ahdistun ja ahdistuksen seurauksena ilmenee sitten nämä hullut ajatukset. Olen esimerkiksi lukenut, että hullut uskovat salaliittoa hin ja saatan ruveta miettimään niitä tai että ihmiset on mua vastaan yms. Lääkäri on sitä mieltä, että kärsin vain ahdistuksesta mut ite mietin et kuuluuko ahdistuneisuushäiriöön tällästä? Jos pelkää hulluutta ja tietää miten hullut ajattelee niin voiko niitä ajatuksia tavallaan kopioida olematta hullu?
"Hullut" ajatukset ovat ihan normaaleja ahdistushäiriöiselle.
Sairastan paniikkihäiriötä ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Olen sen vuoksi usein esimerkiksi vainoharhainen, näen sattumanvaraisissa tapahtumissa pahaenteisiä kuvioita ja kuvittelen niiden ennustavan katastrofeja yms. Saatan esimerkiksi kuvitella, että joku minulle läheinen ja tärkeä ihminen vihaa minua, ja etsin hänen käytöksestään merkkejä ja todisteita. Myös silloin, jos pelkään tai jännitän jotain tulevaa tapahtumaa, saatan alkaa huomata erilaisia ennusmerkkejä, joista päättelen katastrofin olevan lähellä. Lensin vuosi sitten Euroopan sisäisen lennon ja olin melkein varma, että kone putoaisi, sillä olin nähnyt n. puolta vuotta-vuotta aikaisemmin unen, jossa olen putoavassa lentokoneessa.
Rationaalisesti ymmärrän että mitään pahaa ei tapahdu ja että pelkoni on aiheeton, mutta tunnetasolla myllertää silti.
Toinen "hullu" ajatuskuvioni ovat ns. pakko- tai intrusiiviset ajatukset. Esimerkiksi julkisella paikalla ollessani saattaa päähäni yhtäkkiä pulpahtaa inhottava skenaario, jossa teen väkivaltaa jollekin läsnäolevalle henkilölle. En missään nimessä fantasioi väkivallalla tai halua tehdä muille pahaa, ja nämä kauhukuvitelmat tulevatkin nimenomaan kontrollin menettämisen pelosta.
Ei siis syytä huoleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virtahepo kirjoitti:
"Hullut" ajatukset ovat ihan normaaleja ahdistushäiriöiselle.
Sairastan paniikkihäiriötä ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Olen sen vuoksi usein esimerkiksi vainoharhainen, näen sattumanvaraisissa tapahtumissa pahaenteisiä kuvioita ja kuvittelen niiden ennustavan katastrofeja yms. Saatan esimerkiksi kuvitella, että joku minulle läheinen ja tärkeä ihminen vihaa minua, ja etsin hänen käytöksestään merkkejä ja todisteita. Myös silloin, jos pelkään tai jännitän jotain tulevaa tapahtumaa, saatan alkaa huomata erilaisia ennusmerkkejä, joista päättelen katastrofin olevan lähellä. Lensin vuosi sitten Euroopan sisäisen lennon ja olin melkein varma, että kone putoaisi, sillä olin nähnyt n. puolta vuotta-vuotta aikaisemmin unen, jossa olen putoavassa lentokoneessa.
Rationaalisesti ymmärrän että mitään pahaa ei tapahdu ja että pelkoni on aiheeton, mutta tunnetasolla myllertää silti.
Toinen "hullu" ajatuskuvioni ovat ns. pakko- tai intrusiiviset ajatukset. Esimerkiksi julkisella paikalla ollessani saattaa päähäni yhtäkkiä pulpahtaa inhottava skenaario, jossa teen väkivaltaa jollekin läsnäolevalle henkilölle. En missään nimessä fantasioi väkivallalla tai halua tehdä muille pahaa, ja nämä kauhukuvitelmat tulevatkin nimenomaan kontrollin menettämisen pelosta.
Ei siis syytä huoleen.
Kiitos ihana!
On helpottavaa kuulla, että ei ole ainoa. Onneksi nää ajatukset kuitenkin helpottaa, kun ahdistus tasaantuu. Mietin myös, että jos olisin ihan aikuisten oikeasti hullu niin tuskinpa kyseenalaistaisin omaa mielenterveyttä. Sen haluaisin vielä kysyä, että kun olen kerran lukenut noista hullujen ajatuksista, niin onko se mahdollista että kun pelkään hulluutta niin kopioin niitä ajatuksia sitten? Sama asia esimerkiksi, jos lukee syövästä ja alkaa pelkäämään, niin helposti löytääkin niitä syövän oireita itsestään. Onko sellanen mahdollista?
Itselläni paniikkihäiriö eikä varsinaisesti kuulosta tutulta. Olisko enemmän sitä ahdistusta?! Itselläni paniikkihäiriö tulee erilaisissa tilanteissa, kuten lentokentällä (paljon ihmisiä), aukealla tai moottoritiellä (en pysty ajamaan autoa m.tiellä. Muuten kyllä). Ravintolan läpi kulkeminen vessaan voi olla liian ylivoimaista ja tarvitsen saattajan.
Jokatapauksessa elämää hyvinkin rajoittavaa:(((
Vierailija kirjoitti:
Itselläni paniikkihäiriö eikä varsinaisesti kuulosta tutulta. Olisko enemmän sitä ahdistusta?! Itselläni paniikkihäiriö tulee erilaisissa tilanteissa, kuten lentokentällä (paljon ihmisiä), aukealla tai moottoritiellä (en pysty ajamaan autoa m.tiellä. Muuten kyllä). Ravintolan läpi kulkeminen vessaan voi olla liian ylivoimaista ja tarvitsen saattajan.
Jokatapauksessa elämää hyvinkin rajoittavaa:(((
Voi tosiaan olla, että se on vain sitten ahdistuneisuushäiriöön liittyvää. Ikävä kuulla, että sulla tulee niin monenlaisessa tilanteessa paniikkikohtaus. Itse sain kohtauksia silloin, kun ensimmäisen kerran sain näitä hulluja ajatuksia ahdistuksen yhteydessä. Nykyään en enää onneksi saa juurikaan paniikkikohtauksia. Tsemppiä!
Jemina
Minulla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, ollut jo kohta 20 vuotta. Jo lapsena ahdistuin helposti. Mitä ap tarkoittaa hulluilla ja pahoilla ajatuksilla? Kiertelemmekö nyt kuin kuumaa puuroa asiaa nimeltä väkivaltaiset ajatukset? Pelkäätö satuttavasi muita?
Minulla pakko-oireinen häiriö oireilee myös tuollaisilla "katastrofiennustuksilla" ja mielikuvina joissa teen jotain kamalaa... Ja nämä kuvitellut teot voivat olla todella todella kammottavia..
Parasta minulle on ollu näiden ajatusten ymmärtäminen ja se että niiden saa antaa tulla ja mennä omia menojaan.
Taidan ymmärtää mitä tarkoitat noilla hulluksi tulemisen ajatuksilla mutta ymmärrä etteivät ajatukset esimerkiksi jostain sairaudesta sairastuta sinua siihen.
Virtahepo kirjoitti:
"Hullut" ajatukset ovat ihan normaaleja ahdistushäiriöiselle.
Sairastan paniikkihäiriötä ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä. Olen sen vuoksi usein esimerkiksi vainoharhainen, näen sattumanvaraisissa tapahtumissa pahaenteisiä kuvioita ja kuvittelen niiden ennustavan katastrofeja yms. Saatan esimerkiksi kuvitella, että joku minulle läheinen ja tärkeä ihminen vihaa minua, ja etsin hänen käytöksestään merkkejä ja todisteita. Myös silloin, jos pelkään tai jännitän jotain tulevaa tapahtumaa, saatan alkaa huomata erilaisia ennusmerkkejä, joista päättelen katastrofin olevan lähellä. Lensin vuosi sitten Euroopan sisäisen lennon ja olin melkein varma, että kone putoaisi, sillä olin nähnyt n. puolta vuotta-vuotta aikaisemmin unen, jossa olen putoavassa lentokoneessa.
Rationaalisesti ymmärrän että mitään pahaa ei tapahdu ja että pelkoni on aiheeton, mutta tunnetasolla myllertää silti.
Toinen "hullu" ajatuskuvioni ovat ns. pakko- tai intrusiiviset ajatukset. Esimerkiksi julkisella paikalla ollessani saattaa päähäni yhtäkkiä pulpahtaa inhottava skenaario, jossa teen väkivaltaa jollekin läsnäolevalle henkilölle. En missään nimessä fantasioi väkivallalla tai halua tehdä muille pahaa, ja nämä kauhukuvitelmat tulevatkin nimenomaan kontrollin menettämisen pelosta.
Ei siis syytä huoleen.
Aivan samat ajatukset.
On, ollut parikymmentä vuotta