Lue keskustelun säännöt.
Ei vauvakuumetta, mutta tiedän, että olisin loistava äiti
08.07.2016 |
Onko kenelläkään muulla sellaista tilannetta, että ei ole ikinä kokenut vauvakuumetta, ei ole halunnut lapsia? Ei ole sitten hankkinutkaan niitä, mutta ajattelee, että olisi todella hyvä äiti: jaksaisi huolehtia, ajattelisi lapsen parasta, jaksaisi puuhailla lasten kanssa... Jotenkin mulla vaan on todella vahva tunne siitä, että olisin todella hyvä äiti. Lapsia en kuitenkaan halua.
Kommentit (9)
Vauvakuume ei ole mikään edellytys lasten hankintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mullakaan ole ollut mitään kuumeita ja ihan riittävän hyvä äiti tuli mustakin :)
Vierailija kirjoitti:
Jos ajattelet lapsen parasta, et hanki lasta. Niin yksinkertaista se on.
Vauvakuume ei ole lasten parasta, toisaalta en myöskään ymmärrä miksi hankkia lapsia jos ei halua.
Kumpikaan asia (vauvakuume tai uskomus, että olisi loistava äiti) ei sinänsä liity siihen, pitäisikö/kannattaisiko sinun hankkia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kumpikaan asia (vauvakuume tai uskomus, että olisi loistava äiti) ei sinänsä liity siihen, pitäisikö/kannattaisiko sinun hankkia lapsia.
Juuri näin, enkä ole aivan varma, että tunne kertoo mitään siitä olisiko ap loistava äiti. Ei millään pahalla, saattaisit siis ollakin, mutta oma äitini selitti miten hän olisi ollut loistava äiti viidelle pojallekin vaikka ja hän oli äiti yhdelle tytölle ja minusta erittäin epähuomioiva ja surkea äitinä. Tunteeton ja kylmä. Mutta isot on luulot, ja pitää The äitiytenä jonain fuckin' ruokkimista suunnilleen, että siinä se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, äitini mielestä hän on loistava äiti, koska osaa opettaa käytöstapoja ja ruokkia ja pitää lapsen siistinä. Samaan aikaan ei mitään käsitystä omasta julmuudestaan äitinä. Tämä ei siis sinulle ap, mutta kaikki jotka luulevat olevansa loistavia äitejä eivät sitä tosiaankaan ole.
6
Minä luulin, että olen loistava äiti ja muutkin sitä sanoi. Äidiksi tultuani huomasin,ettei se aivan niin ollutkaan. Lapsi oli helposti tulistuva ja hyvin seurallinen, minulla taas äitiyteen haittaa aiheuttivat epäjärjestelmällisyys ja epäseurallinen, rauhallinen luonne. Sitten vielä sairastuin fyysisesti vakavasti, mikä pilasi kaiken. Talous huono, en kykene töihin, psyykkinen vointi huononi mukana. Rakastan lastani kovasti, mutta äitiydessä en ole kyllä yltänyt yhtään sille tasolle kuin aioin.
Se hyvä äitiys on ilmennyt viime aikoina siten, että olen hakenut apua, ja ymmärtänyt olla yrittämättä tehdä enempää lapsia.
Koskaan ei voi tietää, miten asiat menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus nuorempana ajattelin noin. Lapset tuli kuitenkin hankittua kun mieskin heitä halusi ja ositti että olisi myös hyvä isä. Itse en nykyisin pidä itseäni erityisen hyvänä äitinä, mutta onneksi heillä on se isäkin.
Jos ajattelet lapsen parasta, et hanki lasta. Niin yksinkertaista se on.