Lue keskustelun säännöt.
Verenluovutus ja pistojäljet
04.07.2016 |
Onko täällä ketään, joka on käynyt monta kertaa luovuttamassa verta? Onko teillä jäänyt pahoja pistojälkiä? Olen käynyt n. 5 kertaa ja kyynertaipeista pystyy kyllä laskemaan kerrat. Jäljet eivät siis ole kovinkaan huomattavia eivätkä ainakaan vielä näy, ellei tiedä, mistä katsoa. Eli ulkopuoliset eivät huomaa, mutta kyllä ne pistojäljet näkyy, jos niitä etsii.
Haluaisin käydä säännöllisesti luovuttamassa verta, mutta arveluttaa hieman nuo jäljet. Jos käyn vuosia säännöllisesti luovuttamassa, rupeaako jälkiä kertymään jo niin, että ne näkyy, vaikkei varta vasten niitä etsisikään? Vaikka asia onkin hyvä, en silti haluaisi, että käsivarteni näyttävät kymmenen vuoden päästä narkkarin käsiltä. Jatkaako siis säännöllistä luovuttamista vai ei...
Kommentit (18)
Minä käyn säännöllisesti verikokeessa 3 kk välein. Olen käynyt noin 6 vuoden ajan. Kyynärtaipeessa näkyy vaaleita pikkuruisia pistojälkiä jos osaa katsoa. Ei ne todellakaan kauas näy! Ihan huoletta voit käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt pari vuotta ollut käymättä verenluovutuksessa koska aina tuntuu olevan jotain pientä kremppaa joka estää sen. Mutta sitä ennen luovutin vuosien ajan aktiivisesti ja kyllä mulla on molemmissa kyynärtaipeissa paljon neulakuoppia näkyvillä, vasemmassa enemmän kuin oikeassa. Ei ne tietenkään kauas näy, eli sanotaanko vaikka että ei niitä kaupan kassa huomaa tai työhaastattelija. Mutta läheltä kun katsoo niin näkee, ja kerran on yksi sairaanhoitaja säikähtänyt kun alkoi verikoetta ottamaan. Sanoin että luovutan verta ja homma oli sillä selvä.
(ja säikähtämisellä tarkoitan että säpsähti ja tajusin heti että hän taisi luulla neulanjälkien olevan jotain muuta)
Verenluovutus on kuitenkin niin tärkeä ja arvokas ja (toivoisin että) pakollinen homma, että sitä pitää tehdä muutamasta neulakuopasta huolimatta.
Mä olen luovuttanut 58 kertaa, ja kyynärtaipeissa on sellainen "monttu" , tullut kun eihän se neula nyt ihan samaan kohtaan mene. Ei häiritse ollenkaan, ja sen muistaa vasta sitten, kun seuraavan kerran menen luovuttamaan verta. Enkä koe asiaa huonona, siis verenluovutusta, vaikka täällä mammat vinkuvat SPR:n verikaupoista. Lapsi ja isä sairastivat syövän ja tarvitsivat paljon verituotteita tukihoitoina, joten olen nähnyt läheltä, että verta tarvitaan.
Minulle työterveyshoitaja naurahti ivallisesti, että käsivarret näyttää ihan narkin käsiltä. No, muutenkin oli hankala persoona ja hänestä valitettiin niin paljon, että hoitaja vaihdettiin. Mutta ikävältähän se kuulosti minusta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle työterveyshoitaja naurahti ivallisesti, että käsivarret näyttää ihan narkin käsiltä. No, muutenkin oli hankala persoona ja hänestä valitettiin niin paljon, että hoitaja vaihdettiin. Mutta ikävältähän se kuulosti minusta.
Ja puutaheinää mikään terkkari noin sano. Narkit pistelee alemmas käsivarrelle, kun SPR ottaa verensä nimenomaan taipeesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt pari vuotta ollut käymättä verenluovutuksessa koska aina tuntuu olevan jotain pientä kremppaa joka estää sen. Mutta sitä ennen luovutin vuosien ajan aktiivisesti ja kyllä mulla on molemmissa kyynärtaipeissa paljon neulakuoppia näkyvillä, vasemmassa enemmän kuin oikeassa. Ei ne tietenkään kauas näy, eli sanotaanko vaikka että ei niitä kaupan kassa huomaa tai työhaastattelija. Mutta läheltä kun katsoo niin näkee, ja kerran on yksi sairaanhoitaja säikähtänyt kun alkoi verikoetta ottamaan. Sanoin että luovutan verta ja homma oli sillä selvä.
(ja säikähtämisellä tarkoitan että säpsähti ja tajusin heti että hän taisi luulla neulanjälkien olevan jotain muuta)
Verenluovutus on kuitenkin niin tärkeä ja arvokas ja (toivoisin että) pakollinen homma, että sitä pitää tehdä muutamasta neulakuopasta huolimatta.
Kiitos, tämä hieman rauhoitti mieltäni. Itsekin olen sitä mieltä, että verenluovutus on tärkeää ja haluaisin jatkaa sitä, mutta esim. juuri tuo työhaastattelutilanne jännittää. Olen myös työssä, jossa olen paljon lasten ja heidän vanhempiensa kanssa tekemisissä. Mietin, että voi näyttää hurjalta, jos lasten kanssa työskentelee ihminen, jolla on selkeät pistojäljet käsissä... Mutta jos ne nyt ei useista luovutuksista huolimatta kovinkaan kauas ja selkeästi näy, niin uskallan ehkä jatkaa luovuttamista :)
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni kuoppa on, koska luovutan aina samasta kädestä. Ei verenluovutuksessa saa narkkarin käsivarsia tekemälläkään, vaikka miehenä pääsisi joka toinen kuukausi luovuttamaan loppuelämän ajaksi. Narkkarit piikittävät useammin, huonommilla neuloilla ja sellaisessa kunnossa, etttä ihne jos edes löytävät suonen.
Yksi huonosti sujnut pisto voi jättää näkyvämmän jäljen. Sanon, että siihen ei saa enää pistää. Kehotan ottamaan yhdestä siististä suonestani, josta veri virtaa aian hyvin, vanhan pienen jäljen kohdalta. Ei turhaan pistellä monia reiänjälkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen nähnyt narkkien käsivarsia ja ne ei tosiaan ole sellaisia siistejä pieniä ammattilaisen puhtaalla neulalla tekemiä lähes huomaamattomia pistojälkiä. En ole varma onko se ne likaiset neulat vai ne myrkyt mitä sinne pistetään, mutta jäljet on sellaisia valtavia kraatereita.
Mulla on otettu 22 vuoden ajan säännöllisesti 3-4 kertaa vuodessa verikokeita. Lähes aina samasta kädestä. Kyllähän tuossa niitä jälkiä on vaikka muille jakaa, mutta ei ne mitenkään silmiinpistäviä ole. Sote-alalla työskentelen, eikä näistä ole mitään sanomista ikinä tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle työterveyshoitaja naurahti ivallisesti, että käsivarret näyttää ihan narkin käsiltä. No, muutenkin oli hankala persoona ja hänestä valitettiin niin paljon, että hoitaja vaihdettiin. Mutta ikävältähän se kuulosti minusta.
Ja puutaheinää mikään terkkari noin sano. Narkit pistelee alemmas käsivarrelle, kun SPR ottaa verensä nimenomaan taipeesta.
Ehkä terveydenhoitaja ei tiennyt, minne narkit pistää. Mutta ikävältä kommentti minusta kuulosti. Monta muutakin asiaa voisin kertoa kyseisestä hoitajasta, mitä on sanonut, mutta ne ei kuulu tähän verenluovutusasiaan.
Ihan aiheesta hänet siirrettiin muihin tehtäviin. Sen verran asiattomia kommentteja hän on sanonut monelle
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn säännöllisesti verikokeessa 3 kk välein. Olen käynyt noin 6 vuoden ajan. Kyynärtaipeessa näkyy vaaleita pikkuruisia pistojälkiä jos osaa katsoa. Ei ne todellakaan kauas näy! Ihan huoletta voit käydä.
Verikoeneula ja verenluovutusneula ovat "pikkuiset" eri paksuisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahaa, kiitos tiedosta! :) En tiennyt, kun en voi luovuttaa verta. 12
Olen käynyt verenluovutuksessa vuosia (tosin nyt tauolla huonojen veriarvojen takia) ja toisessa kyynärtaipeessa näkyvät selvät pistojäljet kun läheltä katsoo. Käyn myös säännöllisesti verikokeissa (krooninen sairaus). Verenluovutuksessa noista pistojäljistä kerran sanoinkin ja siellä hoitsu sanoi ettei ne siitä häviä vaan tulevat näkymään loppuiän. Ihan oikeassa taisi olla.
Minulla pistetään aina tuohon tiettyyn kyynärtaipeeseen koska sieltä se suoni löytyy helpoiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt pari vuotta ollut käymättä verenluovutuksessa koska aina tuntuu olevan jotain pientä kremppaa joka estää sen. Mutta sitä ennen luovutin vuosien ajan aktiivisesti ja kyllä mulla on molemmissa kyynärtaipeissa paljon neulakuoppia näkyvillä, vasemmassa enemmän kuin oikeassa. Ei ne tietenkään kauas näy, eli sanotaanko vaikka että ei niitä kaupan kassa huomaa tai työhaastattelija. Mutta läheltä kun katsoo niin näkee, ja kerran on yksi sairaanhoitaja säikähtänyt kun alkoi verikoetta ottamaan. Sanoin että luovutan verta ja homma oli sillä selvä.
(ja säikähtämisellä tarkoitan että säpsähti ja tajusin heti että hän taisi luulla neulanjälkien olevan jotain muuta)
Verenluovutus on kuitenkin niin tärkeä ja arvokas ja (toivoisin että) pakollinen homma, että sitä pitää tehdä muutamasta neulakuopasta huolimatta.
Kiitos, tämä hieman rauhoitti mieltäni. Itsekin olen sitä mieltä, että verenluovutus on tärkeää ja haluaisin jatkaa sitä, mutta esim. juuri tuo työhaastattelutilanne jännittää. Olen myös työssä, jossa olen paljon lasten ja heidän vanhempiensa kanssa tekemisissä. Mietin, että voi näyttää hurjalta, jos lasten kanssa työskentelee ihminen, jolla on selkeät pistojäljet käsissä...
Tuo nyt on about se tyhmin syy olla käymättä verenluovutuksessa. Kuten todettua, narkkien pistojäljet siellä täällä ympäri kehoa ja verenluovutuksen siistit pistojäljet kyynärtaipeissa on kaksi eri asiaa. Minua ei henkkoht voisi vähempää kiinnostaa mitä joku ajattelee tai on ajattelematta verenluovutuksessa saamistani pistojäljistä. Jos joku pösilö luulee minua narkiksi niiden perusteella niin be my guest.
Vierailija kirjoitti:
Tuo nyt on about se tyhmin syy olla käymättä verenluovutuksessa. Kuten todettua, narkkien pistojäljet siellä täällä ympäri kehoa ja verenluovutuksen siistit pistojäljet kyynärtaipeissa on kaksi eri asiaa. Minua ei henkkoht voisi vähempää kiinnostaa mitä joku ajattelee tai on ajattelematta verenluovutuksessa saamistani pistojäljistä. Jos joku pösilö luulee minua narkiksi niiden perusteella niin be my guest.
No ei minulle ainakaan ole ihan sama, mitä työhaastattelija minusta ajattelee, jos oikeasti haluan työn. Toki (ex-)narkkius näkyisi varmaan muutenkin, eli ei pelkistä pistojäljistä varmaan ihmeempiä seuraisi. Mutta jos jäljet ovat oikeasti näkyvät selkeästi, niin eihän se ehkä parasta ensivaikutelmaa anna. Kun jälkiin on hyvä syy ja sen voi kertoa, niin ei haastattelija varmaan kummaksu. Mutta ensimmäinen mielikuva voi kuitenkin olla ihmetys, mikä ei välttämättä ole hyvä asia haastattelussa.
(Voi tietysti sitten pohtia, haluaako olla työyhteisössä, jossa on niin ennakkoluuloista porukkaa, mutta se on sitten jo toinen asia...)
Mulla kans jää jäljet verenluovutuskerroista