Lue keskustelun säännöt.
Miksi minua säälittää nainen, jonka kanssa mies petti mua?
03.07.2016 |
Tapahtuneesta on yli puoli vuotta ja me ollaan nyt pääsemässä sen yli.
Tapaamisia ei ollut kuin muutama, viestittelyä ja soittelua lähinnä. Mies sitten laittoi suhteen asiallisesti poikki ja kaikki ollut avointa sen jälkeen. Myös terapiassa ollaan käyty ja ehkä meillä menee paremmin kuin ikinä vaikka uskomattomalta kuulostaakin.
Tämä nuori nainen nyt vaan ei tunnu pääsevän yli. Tietenkään hän ei tiedä, että minulla on lupa miehen fb.iin, puhelimeen ym ja pari krt kuussa tulee miehelle viestejä joihin ei vastaa.
On ikävöintiä, on viatonta kuulumisten kyselyä ja toivetta olla edes kaveri.
Eilen illalla tuli viesti, että saako soittaa ja siihen kun ei tullut vastausta tuli viesti, jossa toivotti kaikkea hyvää ja ihanaa miehen elämään. Mun kävi sitä niin sääliksi. Jatkais jo elämäänsä eikä haaveilis turhia. Meinasin jo vastata sille, mutten kehdannu. Miestä viestit nolottaa ja pitää niitä tosi lapsellisina. Oli sanonut tilanteen suoraan ja silloin nainen tuntui ymmärtävän. Siinä nyt nuori neito haaskaa kesänsä kun vois löytää ihanan miehen itelleen :(
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta sinä säälität minua ap. Kyttäät miehesi puhelinta ja tunnet ylemmyydentunnetta, kun siihen tulee viesti. Tietenkään miehesi ei vastaa, kun tietää että sinä kyttäät. Mutta aiotteko loppuelämänne elää noin? Mitäs sitten kun miehesi löytää seuraavaan. Taas puhelinratsia?
No minä en kyttää ja koko ajatus lähti terapeutilta. Enkä ole ylemmyydentuntoinen. Itseasiassa mun pitäis olla kiitollinen sille naiselle koska tapahtunut sai meidät parantamaan suhdettamme ja miettimään mitä oikeasti haluamme. Sääli vaan, että rämä kolmas osapuoli nyt jäi roikkumaan. Vilpittömästi toivon, että menis jo eteenpäin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua taas säälittää se nainen jota mies petti kanssani, ja joka jäi roikkumaan ja hyväksyi näin miehen toiminnan. Ja mies edelleen pitkän ajan päästä haki treffipalstalla uutta...
Vierailija kirjoitti:
Minua taas säälittää se nainen jota mies petti kanssani, ja joka jäi roikkumaan ja hyväksyi näin miehen toiminnan. Ja mies edelleen pitkän ajan päästä haki treffipalstalla uutta...
Niin.. roikkuminen on aina yhtä surullista.
Pettäminem sinällään ei ole maailman loppu vaan eniten ratkaisee miten siitä jatketaan.
Jos pettäjä katuu ja on valmis kohtaamaan kaiken jälkipyykin, niin suhde varmaan paranee ajan kanssa. Ja pettäjä joutuu kyllä käymään aika syviä prosesseja läpi ja vaikeimman kautta eli jos sen tekee niin kumppani voi olla varma, että aitoja vahvoja tunteita on.
Petetyn prosessi taas oma lukunsa.
Ne roikkuvat osapuolet lienevät niitä, jotka eivät saa vadtakaikua omille tunteilleen..
ainut säälittävä tässä on ap......... ei minkäänlaista itsekunnioitusta, raukka roikkuu itse miehessä, jota kiinnostaa toiset naiset.
Ihana toinen mahdollisuus. Niin sitä pitää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siellä on lirkuteltu puolin ja toisin ja sängynjouset natisseet. Sääliminen on defenssi, jossa asetat itsesi toisen naisen yläpuolelle.
Miehesi nusaa toista naista hymy huulilla ja sinä otit miehen takaisin hellään huomaasi? :D Ja nyt luulet, että mies on vain ja ainoastaan sinun, eikä hän edes ajattele näitä ihania hellän kiihkeitä tuokioita toisen naisen kanssa? Tai mies ei katsele jo uutta ihanaa naista sillä silmällä? Eihän hän siinä mitään häviä kun tietää, että sinä otat takaisin ja palvelu kotona jatkuu. Ansaitsette todella toisenne, kaksi tyhmää riepulaista ajatuksineen. Te molemmat ajattelette sitä toista naista ja elämänne pyörii vain tämän toisen naisen ympärillä, muuta elämää ei taida enää ollakaan. XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap, aika sääli et sun mies petti sua. Miksi? Ja älä luule että ois ollu viimine kerta.
Miettii sitä toista joka kerta ku nussitte. Onko kivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on ihan kuin minä 7 vuotta sitten. :(
Voi miten ymmärsinkään kaikkien parisuhdeterapioiden yms. ansiosta miestäni ja sitä, miksi oli päätynyt pettämään.
Tuo ap:n kuvailema tilanne on täysin samanlainen kuin omassa elämässäni silloin seitsemän vuotta sitten. Huh, huh... kunpa voisi hypätä menneisyyteen ja sanoa nuoremmalle itselleni; "lähde hyvä nainen ja opettele arvostamaan itseäsi."
Minäkin järkytyin kun miehen uskottomuus tuli esille. Olisin tätä hetkeä ennen voinut laittaa vaikka pääni pantiksi, ettei se maailman kaikkeuden upein aviomies ikipäivänä voisi pettää minua. Meillä oli niin ihana, onnellinen, rakastava ja seksintäyteinen, vuosien avioliitto jo takana, ja tiesin, että meitä ei erottaisi mikään, vaan vielä eläkepäivät viettäisimme yhdessä.
Mutta niin siinä vain kävi, yksi kaunis päivä aviomieheni kertoi kovissa omantunnontuskissa, mitä oli mennyt tekemään. Ja voi miten tuo mies kärsi ja katui.
Puoli vuotta meni kuin sumussa, riuduin ja paino tippui hälyttävästi, sillä en vain saanut mitään ilman oksennusrefleksiä alas. Mies teki kaikkensa jotta selviäisimme uskottomuudesta, keskustelimme paljon, menimme terapiaan jne. Ja lopulta olo alkoi helpottaa. Noin vuosi uskottomuuden jälkeen alkoi tuntumaan taas aidosti hyvältä ja luottamuskin alkoi pikku hiljaa rakentamaan uudelleen.
Olin onnellinen, etten ollut luovuttanut ja ottanut eroa.
Seuraavat neljä vuotta meni upeasti, ja kävimme säännöllisesti terapiassa (miehen toiveesta), avioliittoleireillä ja ryhdyimme jopa vetämään leireillä ryhmiä. Olimme selviytyneet niin upeasti parisuhteen karikoista ja raivanneet suhteemme karikoiden läpi. Olimme vahvempia kuin koskaan, ja lopulta tunsin, että uskottomuus oli parisuhteemme pelastus, sillä sen ansiosta suhteemme vain vahvistui ja syveni.
(Ja kyllä, muistan myös nuo tunteet sitä toista naista kohtaan, mitä ap kuvaili. Tuttua huttua tuokin.)
Mutta mitäpä sitten kävikään.
Yksi kaunis päivä se koko aviomieheni kaksoiselämä alkoi paljastumaan minulle, ja avioeron harkinta-aikana tuo koko valheiden verkko aukeni minulle.
Ja minulle selvisi että koko avioliittomme olikin ollut yhtä valhetta.
Tämä maailmankaikkeuden upein aviomies oli pettänyt minua koko yhdessäoloaikamme, ja se uskottomuudesta kiinni jääminen oli vain yksi pieni yksittäinen tapaus.
Toisia naisia oli lukuisia, jopa sinä aikana kun minä riuduin ja tämä upea mies aneli minua jäämään ja järjesti meidät terapiaan.
Nuori tyttö pääsi kokeneen reilusti vanhemman miehen charmin ja sänkytaitojen makuun, niin totta kai sitä haluaa lisää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ne naiset aina jatkaa näiden pettäjämiestensä kanssa. Voi voi, kerrasta pitäis olla poikki aina puheissa mutta tosipaikan tullen kuitenkin annetaan anteeksi ja jatketaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, aika sääli et sun mies petti sua. Miksi? Ja älä luule että ois ollu viimine kerta.
Varmaan siksi kun olin lähes vuoden vaan haukkunut sitä, valittanut joka asiasta vaikka toinen teki kaikkensa mun eteen.
Mun käytös ei liittynyt mieheen vaan mun omiin traumoihin, joita purin mieheeni.
Puol vuotta nukuttiin erillään ja aina ku mies tuli lähelle niin kehotin painumaan helvettiin.
Oltiin jo lähes eroamassa ennen pettämistä. Se sitten avasi mun silmät omalle käytökselle ja miehenkin. Paljon ollaan saatu solmuja auki ja mulla on kyllä ihana mies. Jollekkin tuo pettäminen tuntuu olevan kaiken loppu, mutta kyllä mä ainakin nään asioiden taakse ja luotan mieheeni. Kurjaa vaan, että siihen sotkettiin se naikkonen joka nyt ei osaa päästää irti.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän osasi todella taidokkaasti salata täysin kaksoiselämänsä, ja ne lukuisat, jopa sairaat seksisuhteet.
Hän oli käynyt panemassa käytännössä kaikkea mikä liikkui, ja rikkonut kaikki säännöt ja rajat. Et nyt halua kertoa, mitä kaikkea sairasta tuo mies oli kyennyt tekemään, jottei tutut tunnista. Mutta sen kerron, että olipa kyennyt mennä uskottomuudessa niin pitkälle, että niiden tekojen paljastumisen jälkeen enää mikään ei yllätä minua.
Siispä sinulle ap. Mieti nyt tarkkaan, kannattaako tuohon jäädä?
Kunpa itse olisin osannut aikoinaan arvostaa itseäni riittävästi, ja lähteä siltä istumalta kun mies jäi kiinni pettämisestä. Niin olisin säästynyt monelta tuskalta ja nöyryytykseltä.
Mutta onneksi omalla kohdallani se mies on nykyään ex-mies, ja tuo elämä menneisyyttä (kiitos terapian). :)
Puoli vuotta vasta kulunut tapahtuneesta? Sä et tiedä vielä mistään selviytymisestä mitään. Sä elät vielä shokkivaiheessa ja pelastaudut mistä oljenkorsista kiinni saat. Älä sääli sitä toista naista, sääli itseäsi.
Sinä luulet sääliväsi toista naista. Oikeasti yrität yhä selitellä itsellesi tapahtunutta parhain päin. Ihan hyvä et kävi näin...joo joo ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, aika sääli et sun mies petti sua. Miksi? Ja älä luule että ois ollu viimine kerta.
Varmaan siksi kun olin lähes vuoden vaan haukkunut sitä, valittanut joka asiasta vaikka toinen teki kaikkensa mun eteen.
Mun käytös ei liittynyt mieheen vaan mun omiin traumoihin, joita purin mieheeni.
Puol vuotta nukuttiin erillään ja aina ku mies tuli lähelle niin kehotin painumaan helvettiin.
Oltiin jo lähes eroamassa ennen pettämistä. Se sitten avasi mun silmät omalle käytökselle ja miehenkin. Paljon ollaan saatu solmuja auki ja mulla on kyllä ihana mies. Jollekkin tuo pettäminen tuntuu olevan kaiken loppu, mutta kyllä mä ainakin nään asioiden taakse ja luotan mieheeni. Kurjaa vaan, että siihen sotkettiin se naikkonen joka nyt ei osaa päästää irti.
Ap
Eikä!!! Tämäkin on kuin suoraan minun tekstiä 7-vuoden takaa!!!!!! XD XD XD
Voi kun voisin potkia itseäni perseelle, miten naiivi olin.
Mies oli niin ressukka (vitun taitava), että sai minut säälimään häntä, ja ottamaan syyn omille niskoille pettämisestä. Koska olinhan ollut niin huono vaimo viime kuukaudet omien ongelmieni vuoksi. Voi mies parkaa... onneksi huljutti heppiään vieraassa vaossa, niin aukeni minunkin silmäni. XD
Ai luoja!!!!!
Voi ap... nyt hieman itsekunnioitusta peliin. ;)
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta vasta kulunut tapahtuneesta? Sä et tiedä vielä mistään selviytymisestä mitään. Sä elät vielä shokkivaiheessa ja pelastaudut mistä oljenkorsista kiinni saat. Älä sääli sitä toista naista, sääli itseäsi.
En sääli itseäni. Ja kuten aiemmin mainitsin niin oltais varmaan erottu ilman tapahtunutta.
Enkä ole missään shokkivaiheessa. Tiedän mikä johti mihinkin ja tunnen suhteemme historian ja sen molemmat osapuolet.
Tietty tilanne ois toinen jos asiat olisi olleet hyvin ja koko kuvio tullut ns puskista. Näin ei kuitenkaan ollut.
Ap
Mies muka pitää lapsellisena. Tuollaista palvontaa miehet haluavat. Siksi suhteeseen ryhtyikin, kun sinä et ole sitä tajunnut. Bonuksena nuoren hyvä kroppa.
Anteeksi, mutta sinä säälität minua ap. Kyttäät miehesi puhelinta ja tunnet ylemmyydentunnetta, kun siihen tulee viesti. Tietenkään miehesi ei vastaa, kun tietää että sinä kyttäät. Mutta aiotteko loppuelämänne elää noin? Mitäs sitten kun miehesi löytää seuraavaan. Taas puhelinratsia?