Lue keskustelun säännöt.
Miten menetellä vanhuksen kanssa?
02.07.2016 |
Äitini, nyt yli 80 v on alkanut heiketä viime kuukausina. Asuu siis kotona, ja kotihoito käy päivittäin antamassa lääkkeet, äidillä on siis joltisestikin sairauksia.
Hän kävi vielä touko- ja kesäkuussakin itse kaupoilla, mutta nyt toimintakyky etenkin henkisesti on ihan lamaantunut. Soitan hänelle joka päivä ja käyn hoitamassa kauppa-asioita kerran-pari viikossa. Minulla on myös veli, joka asuu hänestä muutaman kilometrin päässä, mutta eivät ole tekemisissä. Itse asun 30 km päässä ja en millään pysty käymään luonansa joka päivä.
Äiti kuuluu myös kotisairaalan piiriin, josta käy tarvittaessa hoitaja tai lääkärikin tarkistamassa lääkityksen yms.
Nyt myös talousasiat alkavat olla rempallaan, kun ei pääse itse enää hoitamaan laskuja. On kuitenkin sitä mieltä, että kaikki on ok, ja kyllä ne laskut hoituvat. Maksoin jo jonkin perintään menneen laskun, mutta nyt alkaa olla kasaantuneena jo yli tonnin edestä laskuja. Äidillä on hyvä eläke ja paljon säästöjä eli raha ei ole ongelma sinällään, ja eläkkeestä on jäänyt joka kuukausi rahaa säästöönkin, mutta asioiden hoitamattomuus on nyt kylläkin ongelma. Ihan kun hän olisi jotenkin ns.sairaudentunnoton tilanteen kanssa eli koen olevani vähän umpikujassa asioiden kanssa. Havaittavissa on myös masentuneisuuttakin, mikä nyt sinällään on ihan ymmärrettävää.
Miten te olette toimineet vastaavissa tilanteissa? Viestintä hänen kanssaan alkaa olla raskasta, kun on joko kiukkuinen, millään ei ole mitään väliä tai sitten pursuaa näennäistä toimintatarmoa. Yritän olla sovitteleva ja kuuntelen, mutta olen myös sanonut tiukastikin, että meidän tulee löytää ratkaisuja asioiden hoitamiseen. Mutta mikään ei oikein kelpaa. Hän on kuitenkin sinällään ihan skarppi ja maailman menossa mukana eli on ihan oikeustoimikelpoinen ja näennäisesti kykenevä hoitamaan asioitansa. Paitsi ettei kuitenkaan ole.
Lueskelin jo edunvalvojastakin yms., mutta isolta prosessilta sekin tuntuu, etenkin kun on ihan järjissään, ainakin vielä.
Olen jo jokusen vuoden ehdotellut palvelutaloa tai vastaavaa, mutta silloin iskee luonteeseen kuuluva pihiys täysillä eli mikään ei saa maksaa mitään. Nyt kotihoitoon menee jo 700e kuussa kuitenkin. Kuuluu koulukuntaan, jonka mukaan itseensä ei voi rahoja hassata, kun nyt olisi hyvä tilaisuus helpottaa hyvän taloudellisen tilanteen avulla omaa elämää.
Anteeksi pitkä vuodatus, mutta tämä alkaa käydä jo itsellekin voimille. Lisäyksenä, että olen siis perheellinen ja työelämässä eli yritän nyt vain revetä joka suuntaan. Itse olen ratkaisukeskeinen, kun taas äiti on aina ollut ongelmakeskeinen eli jää helposti märehtimään ongelmaa eikä panosta ratkaisujen etsimiseen. Tämä tietysti korostuu vielä enemmän näin vanhemmiten.
Kommentit (28)
Äitisi pitäisi ehkä tutkia tarkemmin, ettei hänellä vaan ole alkava muistisairaus. Meillä laskujen kanssa tehtiin siten, että ne laskut, joita ei voi e-laskuksi laittaa, maksan minä hänen tililtään. Minulla on käyttöoikeus hänen tiliinsä, joten voin maksaa laskut omilla verkkopankkitunnuksillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otat yhteyttä sinne kotisairaanhoitoon ja pohditte tilannetta -> edunvalvontaan niin laskut hoituu. Edunvalvonnassa ei ole mikään pakko rajoittaa henkilön itsensä oikeuksia jos ei hassaa rahojaan hukkaan.
Äitisi on aikuinen ja vastaa omista asioistaan. Jos hän ei halua apua, on aika turhauttavaa yrittää sitä tarjota. En joustaisi omista menoistani tuollaisen valittajan takia.
Koitapa saada se veljesi osallistumaan talkoisiin mukaan. Asuu lähempänä ja jos onnistuu, niin vuorovedolla olisi sinullekin helpompaa. Kyllä sitten aikanaan on mukana, kun perintöjä jaetaan..
Minun mieheni teki äitinsä sopimuksen, että mieheni saa hoitaa äitinsä tiliä ja maksoi kaikki laskut äitinsä tililtä. Samoin heillä kaikki laskut e-laskuiksi, mitkä vain pystyi ja onneksi suurimman osan pystyi. Se toimi hyvin. Kaikki laskut menivät äidilleen ja äitinsä antoi ne sitten maksettavaksi. Mitään pankkikorttia miehen ei tarvinnut käyttää, sillä äitinsä pystyi käymään kaupassa saattajan kanssa itse. Ei tässä tilanteessa tarvittu edes edunvalvontaa, tiliotteet menivät äidilleen. Toki tässä pitää muiden lasten pitää tiliä hoitavaa luotettavana. Mieheni oli viidestä lapsesta ainoa, johon kaikki luottivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisessa tilanteessa pitää toimia vähän kuin lapsen kanssa, eikä kuunnella kaikkea vastustelua. Kysy, että mitä meinaa sillä säästämällään rahalla tehdä, jos ei käytä omaan hoitoonsa.. Palvelutaloa voisi ehkä myös"kokeilla"? Eli luvataan, että jos ei kerta kaikkiaan viihdy, niin muuttaa takaisin kotiin.
Minulla oli samanlainen systeemi kuin yhdellä aiemmin vastanneista. Osa äidin laskuista oli suoraveloituksessa. Osa tuli postissa kotiin. Jälkimmäiset hän pinosi tiettyyn paikkaan, ja kun tulin käymään, maksoin ne hänen tililtään verkossa.
Mutta on todella vaikeaa saada halutonta aikuista palvelutaloon. Äiti ei suostunut siihen koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi vaikuttaa muistisairaalta jo kiukkuisuutensa vuoksi.
Pyydä häneltä käyttöoikeus hänen tiliinsä (pankki osaa neuvoa), tilaa laskut itsellesi tai pyydä kotihoitajia nostamaan tulleet laskut sivuun. Pystyt maksamaan laskut nettipankin kautta.
Ilmoita uusi laskutusosoite myös sairaalalle, kotihoidolle jne., jotka ovat valitettavasti yleisimmät tahot, joiden perusteella laskuja menee perintään.
Kauppa-asioita hoitamaan voi palkata jonkin tahon. Kotipalvelusta saa lisätietoa asiasta. Äidillesi kannattaa tilata myös siivooja.
Vie äitisi muistihoitajaa tapaamaan. Mitä aikaisemmin muistiongelmiin pääsee käsiksi, sitä enemmän niihin pystyy vaikuttamaan. Muistihoitaja ohjaa äitisi tarvittaessa geriatrille.
Vierailija kirjoitti:
Koitapa saada se veljesi osallistumaan talkoisiin mukaan. Asuu lähempänä ja jos onnistuu, niin vuorovedolla olisi sinullekin helpompaa. Kyllä sitten aikanaan on mukana, kun perintöjä jaetaan..
Veli ymmärtää pysyä etäällä sekoilevasta vanhuksesta, ja nyt hänetkin pitäisi vetää hulluuteen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kommenteista. Tilanne on kovin tuore eli siksi mietin vaihtoehtoja. Käännyn siis pankin puoleen noissa maksuasioissa. Voi olla muistisairauttakin, mutta äidillä on aika paljon vaivoja ja on alkanut myös syödä heikosti eli siksikin voi olla sekava. Ja onhan hän jo 80-vuotiaskin eli ikäkin painaa.
En nyt ole ihan vakuuttunut tästä nyky-Suomen systeemistä, jossa vanhukset nitkutellaan kotonaan vaikka missä kunnossa. Meillä asui mummo muutaman vuoden, kun olin lapsi (äidinäiti), ja oli sekin rankkaa, kun mummo oli liikuntakyvytön. Näytti aika vaikealta olemiselta jo ihan lapsenkin silmin katsottuna.
Mutta joo, hoidan nuo jutut pankin kanssa, etenkin jos saan äitini mukaan. Ei tarvitsisi valtakirjoja yms.tehdä, jos olemme molemmat paikalla. Nykyään on pankkiasioidenkin hoito hankalaa, kun ei ole enää konttoreita joka kulmalla. Ja asumme siis pk-seudulla, mutta lähimpään konttoriin on kuitenkin 8-10 km matkaa, kun lähikonttori lopetti joku aika sitten.
Mitä pikemmin saat äitisi kanssa neuvoteltua tilinkäyttöoikeusasiat jne kuntoon, sen parempi. Muistisairaan kanssa ei paljoa neuvotella, kiukuttelee kuin pikkulapsi. Tauti etenee joskus todella nopeasti. Isä ei suostu laittamaan nimeään enää mihinkään paperiin, ei vaikka oma etu on kyseessä. Kotisairaanhoito pitää isää ihan täyspäisenä, mitä hän ei todellakaan ole. Esimerkiksi autosta maksetaan kalliit vakuutukset ja verot, kun ei kykene eikä suostu laittamaan autoaan seisontaan, vaikka lääkäri otti kortinkin pois. Ja kun on viranomaisten mielestä kykenevä huolehtimaan omista asioistaan, niin omaisena et voi tehdä mitään, jos asianosainen itse on vastahankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän tämä kokoomus-Suomi menee. Laitos- ja palvelutalopaikkoja vähennetään, vanhukset makaavat vaipoissaan heitteillä kodeissaan lattioilla, kun kokoomus ohjeistaa lapset oman työnsä ohella vanhusten hoitajiksi. Muistakaa pienipalkkaiset sairaanhoitajat jatkossakin äänestää kokoomusta!
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisessa tilanteessa pitää toimia vähän kuin lapsen kanssa, eikä kuunnella kaikkea vastustelua. Kysy, että mitä meinaa sillä säästämällään rahalla tehdä, jos ei käytä omaan hoitoonsa.. Palvelutaloa voisi ehkä myös"kokeilla"? Eli luvataan, että jos ei kerta kaikkiaan viihdy, niin muuttaa takaisin kotiin.
Palvelutaloa tuskin voi kokeilla, ellei mene yksityiseen, jossa pohjahinta on 3000 e/kk. Muihin palvelutaloihin jonotetaan ja sinne pääsemiseksi tarvitaan tietty määrä pisteitä. Jos on omatoiminen, ei niitä pisteitä saa eli kävelevä dementikko ei vielä ole tarpeeksi hoidon tarpeessa. Paikkoja ei yksinkertaisesti ole!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä olette sopineet hoitokeskustelussa? Siellä sinä, äitisi, sairaanhoitaja/lääkäri ja kunnan sosiaalityöntekijä käytte läpi, missä mennään ja miten jatketaan.
Mulla on äiten ja isän pankkitunnukset ja haen sieltä laskut kun niitä tulee.Tälläisestä voi sopia ihan te keskenään vapaamut.valtakirjalla.Oli ainakin meillä vanhemmille helpotus kun otin raha-asiat huolekseni vaikka vähän russuttivat.Omalääkärille puhelua ja terv.kesk.vanhushoitajalle tai sosiaalihoitajalle.Tekevät kotikäynnin ja kartoittavat tilannetta!Tsemppiä ja jaksuja!
Pankit on tosi tiukkoja noissa käyttöoikeusasioissa. Jos et saa äitisi mukaan pankkiin, niin et todellakaan saa mitään tilioikeuksia edes äitisi tekemällä valtakirjalla. Rikollisethan pystyis kusettaan, jos se kävis niin helposti.
Pankissa haastatellaan teitä molempia, ja aika pitää varata etukäteen.
Koita saada se mukaan pankkiin hakeen ne verkkopankkitunnukset itselleen.Hoituu niillä moni muukin asia kun kunto huononee vielä.
Meillä isä on kyllä kiukkuinen, mutta ei mitään muistisairautta ole. Terävä edelleen. Hän on ollut sellainen kiukuttelija ihan aina, mutta vanhemmiten se korostuu.
Vanhemmillani on. Netti ja verkkopankkitunnukset. Ja kun käynnkerran viikossa siellä avaan netin ja maksamme ne maksut pois. Yhdessä
Niin mikä nyt oli se suurin ongelma? Että ei maksa laskuja ajallaan?