Miten menetellä vanhuksen kanssa?
Äitini, nyt yli 80 v on alkanut heiketä viime kuukausina. Asuu siis kotona, ja kotihoito käy päivittäin antamassa lääkkeet, äidillä on siis joltisestikin sairauksia.
Hän kävi vielä touko- ja kesäkuussakin itse kaupoilla, mutta nyt toimintakyky etenkin henkisesti on ihan lamaantunut. Soitan hänelle joka päivä ja käyn hoitamassa kauppa-asioita kerran-pari viikossa. Minulla on myös veli, joka asuu hänestä muutaman kilometrin päässä, mutta eivät ole tekemisissä. Itse asun 30 km päässä ja en millään pysty käymään luonansa joka päivä.
Äiti kuuluu myös kotisairaalan piiriin, josta käy tarvittaessa hoitaja tai lääkärikin tarkistamassa lääkityksen yms.
Nyt myös talousasiat alkavat olla rempallaan, kun ei pääse itse enää hoitamaan laskuja. On kuitenkin sitä mieltä, että kaikki on ok, ja kyllä ne laskut hoituvat. Maksoin jo jonkin perintään menneen laskun, mutta nyt alkaa olla kasaantuneena jo yli tonnin edestä laskuja. Äidillä on hyvä eläke ja paljon säästöjä eli raha ei ole ongelma sinällään, ja eläkkeestä on jäänyt joka kuukausi rahaa säästöönkin, mutta asioiden hoitamattomuus on nyt kylläkin ongelma. Ihan kun hän olisi jotenkin ns.sairaudentunnoton tilanteen kanssa eli koen olevani vähän umpikujassa asioiden kanssa. Havaittavissa on myös masentuneisuuttakin, mikä nyt sinällään on ihan ymmärrettävää.
Miten te olette toimineet vastaavissa tilanteissa? Viestintä hänen kanssaan alkaa olla raskasta, kun on joko kiukkuinen, millään ei ole mitään väliä tai sitten pursuaa näennäistä toimintatarmoa. Yritän olla sovitteleva ja kuuntelen, mutta olen myös sanonut tiukastikin, että meidän tulee löytää ratkaisuja asioiden hoitamiseen. Mutta mikään ei oikein kelpaa. Hän on kuitenkin sinällään ihan skarppi ja maailman menossa mukana eli on ihan oikeustoimikelpoinen ja näennäisesti kykenevä hoitamaan asioitansa. Paitsi ettei kuitenkaan ole.
Lueskelin jo edunvalvojastakin yms., mutta isolta prosessilta sekin tuntuu, etenkin kun on ihan järjissään, ainakin vielä.
Olen jo jokusen vuoden ehdotellut palvelutaloa tai vastaavaa, mutta silloin iskee luonteeseen kuuluva pihiys täysillä eli mikään ei saa maksaa mitään. Nyt kotihoitoon menee jo 700e kuussa kuitenkin. Kuuluu koulukuntaan, jonka mukaan itseensä ei voi rahoja hassata, kun nyt olisi hyvä tilaisuus helpottaa hyvän taloudellisen tilanteen avulla omaa elämää.
Anteeksi pitkä vuodatus, mutta tämä alkaa käydä jo itsellekin voimille. Lisäyksenä, että olen siis perheellinen ja työelämässä eli yritän nyt vain revetä joka suuntaan. Itse olen ratkaisukeskeinen, kun taas äiti on aina ollut ongelmakeskeinen eli jää helposti märehtimään ongelmaa eikä panosta ratkaisujen etsimiseen. Tämä tietysti korostuu vielä enemmän näin vanhemmiten.
Kommentit (28)
Olisi aiheellista tutkia somaattiset sairaudet
Henkinen toimintakyky sekä muistiasiat, psyykkinen tila
Kokonaislääkitys
Ravitsemus
> Yhteys hoitavaan lääkäriin, muistikordinaattoriin, kotihoidon työntekijöihin, pankkiin asioitten hoitoa varten. Mieluummin asioitten hoitajuus kuin edunvalvonta.
sh vanhustyöstä
Tällaiset tilanteet voi olla todella vaikeita. Jos vanhus on pikkuisen höppänä, ei kuitenkaan diagnosoitavissa mitään muistisairautta ja jos itse vastustaa kaikkea apua, niin hirveän vaikea on väkisin auttaa. Mulla on kokemusta siitä, kun kotona ei enää oikein pärjää, palvelutaloon ei halua, mikään ei saa maksaa mitään, ateriapalvelua ei halua, syö huonosti, ei tykkää että kodinhoito käy jne. Niille, jotka on sitä mieltä, että pitää toimia niin, että ei kuuntele kaikkea eikä suostu kaikkeen ja väkisin vaan laittaa vanhuksen vaikka palvelutaloon, sanon vaan, että jos henkilö ei täytä sellaisia kriteerejä, että hänelle saisi edunvalvojan, juridiset oikeudet ei riitä tekemään pakolla mitään.
Pyydä Ap kunnalta hoitokeskustelu, jossa käydään tilanne läpi. Yritä saada äitisi kanssa sovittua pankkiasiat, jos hän antaa luvan, hoida sinä laskut. Tsemppiä!
Äidillä ei ole tietokonetta eikä nettiä eikä niitä nyt enää varmaan oppisi käyttämäänkään. Yritän saada hänet nyt pankkiin ja sitten mietitään eteenpäin, verkkopankkitunnukset varmaankin riittäisi, että voin hoitaa laskut. Tutkin jo valtakirjamalleja, mutta jos se ei riitä ilman tilinhaltijaa, niin eipä auta mitään.
Asiassa ei olisi ongelmaa, jos äidin pankkikortti olisi sellaiselle tilille, jossa on isoin osa rahoista ja mihin eläke tulee. Pankkikortti on jollekin käyttelytilille, johon siirtyy kuukausittain vähän kuin kauppamenoja yms.varten tietty summa sieltä varsinaiselta tililtä. Tuo summa on tyyliin 500-600 euroa eli ei riitä laskuihin. Onneksi nyt sentään vastike, sähkö yms. menevät automaattisesti. Näistä asioista olisi tosiaan pitänyt puhua jo aiemmin, mutta tilanne on alkanut valjeta kokonaisuudessaan minulle vasta pari viikkoa sitten. Kotihoidon käyntejä on nyt kaksi päivässä ja huolehtivat myös ruokailuista.
Äiti on kyllä myös aina ollut kiukuttelija eli ominaisuus tuntuu korostuvan iän ja tilanteen myötä. Häntä tuntuu ahdistavan oma tilanteensa, mutta sitten ratkaisuja tuntuu olevan vaikea löytää.
Minua myös harmittaa äitini ja veljeni jostain typerästä syystä alkanut riita, joka on sitten viilentänyt välejä. Ensin ei puhuta viikkoon, sitten se onkin jo kuukausi jne. Olen sanonut veljelleni, että äiti on vanha ihminen, horinat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sitten kuoleman jälkeen kun ei välejä enää korjata eli parempi yrittää jo ihan oman itsensä takia olla aikuisempi. Jaa-a, samaa kiukkua varmaan periytynyt sitten veljellekin!
Mut eiköhän asiat hoidu, jotenkin vaan tietysti soisi äidille parhaan mahdollisen vanhuuden loppuajaksi. En nimittäin usko, että kovin pitkään enää sinnittelee sairauksiensa kanssa. Itsellä on ainakin levollisempi mieli, kun yrittää edes auttaa.
Verkkopankkitunnusten avulla laskunmaksu sujuu eikä edunvalvontaan tarvitse ainakaan vielä mennä. Toki ennakoivasti siitäkin voi jo nyt tehdä sopimuksia, jos ja kun äitisi on vielä oikeustoimikelpoinen. Ruoka ja varsinkin kesällä kuumaan aikaan riittävä juominen on tosi tärkeää, moni vanhus vaikuttaa sekavalta jos ei syö ja juo tarpeeksi. Ruuan pitää olla energiatiheää, koska harva vanhus tykkää syödä paljon. Surutta voita ja kermaa yms. kaloripitoista, tuossa iässä hyöty on suurempi kuin haitta!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on äiten ja isän pankkitunnukset ja haen sieltä laskut kun niitä tulee.Tälläisestä voi sopia ihan te keskenään vapaamut.valtakirjalla.Oli ainakin meillä vanhemmille helpotus kun otin raha-asiat huolekseni vaikka vähän russuttivat.Omalääkärille puhelua ja terv.kesk.vanhushoitajalle tai sosiaalihoitajalle.Tekevät kotikäynnin ja kartoittavat tilannetta!Tsemppiä ja jaksuja!
Näin oli meilläkin ja tilanne rauhoittui laskujen osalta ja kun vielä pyysin laskut lähettämään kotiosoitteeseeni. Ja kotipalv. yms. tulivat omaan kännykkääni, niin olin aina tilanteen tasalla, mitä kotona tapahtui.
Ei edunvalvonta mitenkään työläs ole. Voit vaikka nyt heti tehdä maistraatin nettisivun kautta tehdä ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Perusteluna juuri kunnon heikkeneminen ja laskujen meno perintään, vaikka rahaa olisi.
Ei tarvitse ottaa yleistä edunvalvojaa, vaan sinä voit olla se. Kerran vuodessa vaan teet vuositilin. Tai sitten äitisi herää antamaan valtakirjan sinulle laskujen hoitamiseen.
Sama juttu 12:n isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tähän tämä kokoomus-Suomi menee. Laitos- ja palvelutalopaikkoja vähennetään, vanhukset makaavat vaipoissaan heitteillä kodeissaan lattioilla, kun kokoomus ohjeistaa lapset oman työnsä ohella vanhusten hoitajiksi. Muistakaa pienipalkkaiset sairaanhoitajat jatkossakin äänestää kokoomusta!
Kokoomus on saatanasta 🤮
Näin miehenikin toimi äitinsä kanssa. Ongelma sekin, ettei äidillään ollut kuin joku ikivanhaksi mennyt henkilöllisyystodistus, joten piti vielä hakea joku ulkopuolinen henkilö tunnistamaan - onneksi löytyi sukulaisia läheltä.